Valmetin ammattilaiset huoltavat myös Indonesiassa

teollisuusliitto

Väestöltään 260 miljoonaisessa Indonesiassa suuri työntekijämäärä on kustannustehokkaampi kuin kalliit koneet ja laitteet. Valmetin huoltokeskuksessa Bekasissa on toisin. Kilpailukyky syntyy suomalaisesta, korkeasta teknologiasta ja paikallisten, koulutettujen osaajien yhteistyöstä.

Desi Supiyanti ja Candra Waluyojati kertovat työstään ja elämästään. VIDEO STOORISOPPI

Huolto-operaattori Desi Supiyanti, 23, ja työnjohtaja Candra Waluyojati, 36, ovat kumpikin opiskelleet kemiantekniikkaa. Nyt he työskentelevät teknologiayhtiö Valmetin huoltokeskuksessa valmistaen paperikoneiden teloihin pinnoitteita.

– Tiimimme vastaa siitä, että valmistamme tänne huoltoon tulleisiin teloihin sopivan kumi-, polyuretaani- tai komposiittipinnoitteen. Pinnoitteen valinta riippuu telan käyttötarkoituksesta, ja siinä pitää huomioida useita asioita, kuten karheus ja kovuus sekä ennen kaikkea kestävyys, Supiyanti kertoo.

Enimmillään 12-metriset ja läpimitaltaan kaksimetriset telat tuodaan huoltoon eri puolilta Indonesian saarivaltiota. Esimerkiksi matka Sumatran saarelta huoltokeskukseen saattaa kestää kaksikin viikkoa, vaikka matkaa on alle 800 kilometriä.

Kuluneen tai vioittuneen telapinnan hionta alkaa läpikotaisella mittauksella ja jatkuu hionnalla, jossa hyödynnetään viimeisintä 3D-teknologiaa.

– Pinnoitteen asennusvaihe on kriittinen. Se tapahtuu suljetussa tilassa, sillä jos pinnoitteeseen tarttuu vaikkapa hyttynen, se menee uusiksi, Waluyojati korostaa.

Desi Supiyanti ja Candra Waluyojati pitävät työtään telapinnoitusyksikössä monipuolisena ja haasteellisena.
KUVA STOORISOPPI

ALUSSA OLIVAT SUO, KUOKKA JA JUSSI

Mutta palataanpa alkuun. Valmet on toimittanut paperi- ja selluteollisuuden koneita ja laitteita jättivaltio Indonesiaan vuodesta 1991. Tähän asti niitä on huollettu Thaimaasta käsin, mutta viime syyskuussa Valmet avasi huoltokeskuksen Bekasiin, joka sijaitsee maan pääkaupungin Jakartan kupeessa.

– Indonesia on Valmetille iso markkina Aasian ja Tyynenmeren alueella. Se on Kiinan ja Japanin jälkeen suurin paperin ja sellun valmistaja, perustelee johtaja Miikka Kettunen investointipäätöstä.

– Mitä paremmin pystymme täällä kasvavilla markkinoilla palvelemaan asiakkaitamme ja kasvattamaan markkinaosuuttamme, sitä enemmän tulee myös tilauksia ja työtä Suomeen, johtaja Pekka Kivioja jatkaa.

Kivioja on ollut mukana projektissa alusta alkaen ja nähnyt monenlaisia toimintakulttuurien eroja.

– Jos nyt lähdetään siitä, että perustuksia alettiin kaivaa kuokalla, ei edes lapiolla, hän muistelee 6 000 neliöisen rakennusprojektin alkuvaiheita.

Jos indonesialaiset rakennusmenetelmät ja -standardit aiheuttivat ihmetystä suomalaisissa, niin suurimmat yllätykset ilmenivät aikataulun hallinnassa.

– Jos aikataulu on tehty Suomessa, se ei pidä Indonesiassa, Kettunen toteaa.

Sen lisäksi, että byrokratia vie enemmän aikaa kuin Suomessa, niin kaikki rakentaminen tehdään paikan päällä.

– Täällä rakennusfirmoille iso miesmäärä on kätevämpi kuin kallis kone. En nähnyt koko projektin aikana edes yhtään naulapyssyä, Kivioja kuvailee.

Miikka Kettusen ja Pekka Kiviojan lisäksi Valmetilla Indonesiassa työskentelee muutama suomalainen myyntitehtävissä.
KUVA STOORISOPPI

OPPI KÄYTÄNNÖN TÖITÄ TEKEMÄLLÄ

– Töihin huoltokeskukseen haimme vastavalmistuneita teknikkoja ja insinöörejä, jotka pystyvät kommunikoimaan työssään englannin kielellä, ja joilla on oma-aloitteisuutta, Kettunen kertoo.

Yksi rekrytointikanava oli messutapahtuma Bandungissa, joka on maan merkittävimpiä koulutuskaupunkeja. Valmetin esittelytiskille jätettiin viitisen sataa hakemusta, minkä lisäksi työvoimaa haettiin työpaikkailmoituksilla.

Huolto-operaattorit ovat hyvin koulutettuja Indonesian mittakaavassa, mutta pitää muistaa, että koulutustaso ei ole niin korkea kuin Suomessa.

– Kun Suomessa puhutaan ammatillisen koulutuksen saaneista operaattoreista, he ovat ammattitaitoisia ja pystyvät itsenäiseen työskentelyyn. Täällä operaattori osaa painaa nappia, kun pitää painaa nappia, Kivioja kuvailee.

Valintojen jälkeen alkoi koulutusrumba. Valmet koulutti työntekijät tehtäviinsä muissa huoltokeskuksissaan, muun muassa Thaimaassa ja Ruotsissa.

Huoltokeskus työllistää tätä nykyä noin 65 työntekijää, joista huolto-operaattoreita on vajaat 30. Yhteensä Valmet työllistää satakunta työntekijää eri puolilla Indonesiaa.

VALMET TARJOAA KUNNON TYÖSUHTEEN

Indonesiassa palkkaus perustuu alueellisesti säädettyihin vähimmäispalkkoihin. Teollisuustyöntekijöiden lähtöpalkka on yleensä vähimmäispalkka ja valtaosalla se myös jää siihen.

Maan palkkaveturi on Jakarta, jossa vähimmäispalkka on 215 euroa kuukaudessa. Bekasi kuuluu Länsi-Jaavaan, jossa se on vain 90 euroa, mutta Jakartan läheisyys nostaa markkinapalkkoja siellä.

Valmetin huoltokeskuksessa lähdetään siitä, että säädetty vähimmäispalkka ei ole riittävä.

– Lähtöpalkka on noin 235 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen se nousee kokemuksen ja tehtävien mukaan, Supiyanti sanoo.

Lakisääteisten työnantajavelvoitteiden, kuten sairausvakuutuksen ja sosiaaliturvan lisäksi Valmet tarjoaa luontoisetuna maksuttoman lounaan ja bussikuljetuksen.

Työntekijät eivät ole perustaneet ammattiyhdistystä, ainakaan vielä, mutta asiasta Supiyantilta ja Waluyojatilta kysyttäessä he olivat kuitenkin tietoisia, mikä ammattiyhdistys on.

TEKSTI TANJA HARJUNIEMI
KUVAT JA VIDEO STOORISOPPI