Ajassa
Teollisuusliitto keskusteli SuomiAreenassa: Tarvitaanko työelämässä Tinderiä?
SuomiAreenassa otsikon kysymykseen vastattiin keskustelussa kysymyksellä, että onko tekoäly tulevaisuuden Tinder. Keskustelua käytiin aiheesta vilkkaasti, jäsentyneesti ja rakentavasti.
Teollisuusliitto, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja SuoraTyö Oy:n järjestivät Porin SuomiAreenassa torstaina 19.7. keskustelutilaisuuden Kelpaanko minä – tarvitaanko työelämässä Tinderiä?
Keskustelun aiheena oli työnhaun, rekrytoinnin ja osaamisen haasteet työn murroksessa. Paneelissa pohdittiin muun muassa kuinka työntekijät ja työnantajat kohtaisivat paremmin, miten digitalisaatio muuttaa työnhakua, millainen työ kelpaa ja millaista osaamista tarvitaan nyt ja jatkossa.
TUULAN TARINA
Teollisuusliittoa keskustelussa edusti liiton puheenjohtaja Riku Aalto, Metropoliaa toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola ja Suora Työ Oy:tä toimitusjohtaja Jani Laatikainen. Keskustelua ja tilaisuutta jäsensi kolme aihepiiriin liittyvää videota.
Ensimmäisessä videossa työtä kokopäivätoimisesti etsivä Tuula Karivesi kertoo tehneensä muun muassa Arabian tehtailla parinkymmenen vuoden työrupeaman. Vuosiin sisältyy 12 vuoden pesti tehtaan pääluottamusmiehenä. Hänen viimeinen työsuhteensa oli määräaikainen, puolen vuoden työ toimistosihteerinä.
Tuula kaipaa lisää tukea osaamisensa kartoittamiseen sekä ikäluokalleen, yli 50-vuotiaille, erilaisia palveluita työnhaun tueksi.
Riitta Konkolan mielestä Tuulalla on valttinaan merkittävää käytännön osaamista. Esimerkiksi pääluottamusmiehen tehtävät vaativat osaltaan yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja. Konkola korostaa luottamustehtävien vaativan myös arviointi- ja ratkaisukykyä.
Tuulan kaipaamaan tukeen osaamisensa kartoittamiseen löytyy apu Metropoliasta, mutta ostopalveluina. Ammattikorkeakoulussa tehdään osaamisen arviointeja, joissa on löytynyt joskus jopa merkittävää piilo-osaamista.
Jani Laatikainen arvelee niin ikään Tuulan osaamisella sekä työkokemuksella olevan kysyntää. Hän toteaa Tuulan, kuin muidenkin työnhakijoiden, työnhakua haittaavan se, että Suomessa on tutkitusti EU-maiden syvin “kuilu” työllisyyden ja työttömyyden välillä, eli kohtaavuusongelma.
Riku Aallon mukaan luottamustehtävissä toimivat ovat useimmiten laajasti kouluttautuneita sekä tuntevat hyvin työyhteisönsä tarpeet ja tunnot. Tästä on etua työnantajillekin.
– Jotkut työnantajat eivät tosin rekrytoi eivätkä palkkaa ay-taustan omaavia työnhakijoita, puheenjohtaja lisää, ja kertoo törmänneensä muutama vuosi sitten jopa eräässä yrityksessä pidettyyn mustaan listaan.
Tuulan tarinassa korostuu myös koulutuksen tärkeys. Aalto kertoo, että kyselytutkimuksen mukaan SAK:n jäsenistöstä puolet ei ole saanut työnantajiltaan minkäänlaista koulutusta. Hän muistuttaa, että henkilöstönsä koulutukseen panostavissa yrityksissä tuottavuus on korkeampi verrattuna yrityksiin, joissa koulutusta ei anneta käytännössä lainkaan.
TÄRKEINTÄ ON ASENNE
Toisessa videossa porilaisen Aurubis Finland Oy:n henkilöstöpäällikön Timo Tomulan mielestä työntekijöiden asenne on tärkeintä, sekä se, että kunnioittaa työelämän pelisääntöjä, ottaa vastuun omasta tekemisestään ja tekee työtä järkevällä tahdilla laadullisesti oikein. Ja omaa tietysti ammattiylpeyttä.
Jani Laatikaisen mielestä asenne todella ratkaisee. Tämä näkyy hänen mielestään osaltaan siinä, että palkan rinnalla työelämässä arvostetaan nykyään muun muassa sitä, että yritys on kiinnostava ja tekemällään työllä on merkitystä.
Riku Aalto kertoi kommentissaan käyvänsä vuoden aikana vierailulla noin viidessäkymmenessä työpaikassa. Hän on huomannut yritysten sekä koulujen ja ammattioppilaitosten yhteistyön vilkastuneen. Yritykset järjestävät oppilaiden perinteisten työharjoittelujen ohella erilaisia tutustumiskäyntejä niin oppilaille kuin heidän vanhemmilleenkin.
TEKOÄLY LUO MAHDOLLISUUKSIA
Kolmannessa videossa tilaisuuden osallistujat saivat tekoälyfirma HeadAIn perustajan Harri Ketamon videoterveiset siitä, miten tekoäly mahdollisesti mullistaa tulevaisuuden työnhaun. Ketamo muistuttaa videolla myös, että tekoäly ei ole mikään taikatermi. Jos tekoälyn opetusdata on vääristynyttä ja algoritmi puutteellinen, keinoälystä ei ole paljoakaan hyötyä.
Jani Laatikainen toppuutteli myös tekoälyn ylimainostajia toteamalla heti alkuun, ettei tekoäly ratkaise mitään, vaan se mahdollistaa eri toimintoja. Esimerkiksi Tuulan ja hänen osaamisestaan kiinnostuneen työnantajan kohtaamisen.
Riku Aallon mukaan etenkin iäkkäämpiä henkilöitä teknologian huima kehitys tekoälyineen saattaa jopa pelottaa. Nämä ihmiset eivät useinkaan omista edes tietokonetta eivätkä älypuhelinta. Täten heillä ei ole mahdollisuutta, eivätkä kaikki heistä osaakaan, ilmoittaa esimerkiksi työttömyyteensä liittyviä asioita verkossa.
PÄTKÄTÖIDEN VARAAN HANKALA RAKENTAA TULEVAISUUTTA
Teollisuusliiton porilaiset aktiivit Juha Virta, Esa Lehtilä ja Anne Jakonen seurasivat kiinnostuneena ja kommentoiden Teollisuusliiton, Metropolian ja Suora Työ Oy:n järjestämää keskustelutilaisuutta.
Sampo-Rosenlewin Oy:n pääluottamusmiehen tehtävää lähes kymmenen vuotta hoitanut Virta listaa työnhaun yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi sen, etteivät työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaa. Eli keskustelussakin esiin nousseet työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat.
Saman yhtiön varapääluottamusmiehenä toimiva Lehtilä kummeksuu sitä, ettei joillakin miljoonavoittoja vuolevilla pörssiyhtiöillä ole varaa palkata uusia työntekijöitä muuten kuin vuokratyöfirmojen kautta määräaikaisiin työsuhteisiin.
– Lyhytaikaisten työsuhteiden varaan on etenkin nuorten vaikea rakentaa tulevaisuuttaan. Siinä saattaa menettää uskon itseensä ja pahimmassa tapauksessa syrjäytyä.
Virta ja Lehtilä pahoittelevat, että Sampo-Rosenlewiin on viime vuosina palkattu työväkeä myös vuokratyöfirmojen kautta. Kun työntekijät palkataan suoraan, heidän asenteensa ja motiivinsa on useimmiten työnantajankin etujen mukaisesti kohdillaan, porilaiset ay-aktiivit tähdentävät.
RKW Finlandilla työskentelevän Jakosen mielestä ikäsyrjintä on työmarkkinoilla selvästi vähentynyt. Tosin esimerkkejä löytyy siitä huolimatta suhteellisen helposti.
– Ehkä heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat edelleen ikäihmiset, 50–60-vuotiaat. Myös pienten lasten äidit ovat joidenkin työnantajien mielestä usein poissa työstä lastensa sairastelun takia, Jakonen painottaa.
TEKSTI JOUKO KAHILA
KUVAT JUHA SINISALO
