Kun oppimi­seen liittyy ilo, muuta motivaa­tiota ei tarvita

Murikassa ollaan valmiita jatka­maan työnte­ki­jöiden tarpei­siin ja työelämän muutok­siin vastaavaa koulutusta.

Tampe­reen Teiskossa sijait­seva työelämän kansan­opisto Murikka täyttää tänä vuonna 41 vuotta. Taipa­leen kunniaksi järjes­te­tyssä juhla­se­mi­naa­rissa opiston aikai­sempi rehtori Aki Ojakangas arvioi kansan­opis­tolla olevan lukuisia muitakin tehtäviä kuin suora­nainen opetustyö.

- Opisto on kansan­liike. Se on ympäristö, jossa opiske­lijat voivat luoda ja laajentaa verkos­to­jaan ilman, että ne liittyi­sivät liittoon tai sen hallin­toon. Toisaalta tehtä­vämme on edistää ennakoivaa edunval­vontaa ja työmark­ki­na­vai­kut­ta­vuutta työnte­ki­jöiden näkökul­masta sekä kehittää suoma­laista työelämää.

- Lisäksi Suomen itsenäi­syyden juhla­vuonna on tärkeä muistaa, mikä merkitys yhteis­kun­ta­rau­halla ja sen ylläpi­tä­mi­sellä on. Sivistys- ja opetustyö on yksi keino yhtei­syyden ja yhteis­kun­nal­lisen integraa­tion edistä­mi­sessä, Ojakangas sanoi viimei­senä työpäi­vä­nään Murikassa ja Teollisuusliitossa.

OPISTOJEN ASEMA VAHVISTUMASSA?

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­te­riön johtaja Kirsi Kangas­punta avasi aikuis­kou­lu­tuksen näkymiä Suomessa. Hänen mukaansa avoimen ammat­tio­piston toimin­ta­mallin muokkaa­minen on osa laajempaa aikuis­kou­lu­tuksen kehit­tä­mistä. Yhtenä tavoit­teena on valmis­tella kansan­opis­toille ja niiden antamalle koulu­tuk­selle nykyistä vankempi asema ilman, että se sotkee vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tuvan toiminnan lähtökohtia.

Teolli­suus­liiton puheen­joh­tajan Riku Aallon mukaan Murikalla voisi osana koulutus- ja sivis­tys­teh­tä­väänsä olla roolinsa myös työttö­mien työmark­ki­noilla selviy­ty­misen tukemisessa.

– Murikka-opiston tarjoamia kursseja voitai­siin sisäl­töjen ja laadun puolesta lukea sellai­siksi, että työttömät voisivat niiden perus­teella osoittaa aktii­vi­suu­tensa siten, kuin maan hallitus on aktii­vi­mal­lis­saan määri­tellyt. Mikään muu taho ei tarjoa Murikan kaltaista työelä­mä­si­don­naista aikuis­kou­lu­tusta. Hyvin koulu­tettu palkan­saa­jien edunval­vonnan ja yritysten menes­ty­misen päälle ymmär­tävä luotta­mus­mies tai työntekijä on myös työnan­tajan edun mukainen, Aalto sanoi.

MURIKOISTA OSAAJIKSI

Teolli­suus­liiton varapu­heen­joh­taja Turja Lehtonen muistutti opiston oival­ta­vasta nimestä.

– Murikka tarkoittaa työstä­mä­töntä kappa­letta. Opistossa on jalos­tettu ja tullaan jalos­ta­maan tämän maan kärki­kaartin luotta­mus­miehiä, työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuja, edunval­vojia ja järjes­tö­toi­mi­joita. Murikka on ollut ja tulee olemaan edellä­kä­vijä, Lehtonen arvioi.

Kuinka niitä opiston ovesta vuosi­kym­menten aikana sisään marssi­neita kenties kieltei­siäkin koulu­tus­ko­ke­muksia sisäl­lään kanta­neita murikoita sitten on autettu opintiellä eteen­päin? Siihen yhden vastauksen antoi tilai­suu­dessa ensi-iltansa saanut Kiljavan opiston Voion­maan koulu­tus­kes­kuksen av-linjalla oppilas­työnä tehty Murikan nykyhetkeä ja histo­riaa luotaava lyhytelokuva.

- Kun oppimi­seen liittyy ilo, muuta motivaa­tiota ei tarvita, erityi­so­pet­taja Marjo Nurmi lausahtaa elokuvan loppusa­noiksi, ja tiivistää olennaisen osan Murikan hengestä.
Murikan juhla­se­mi­naari pidet­tiin 27. huhtikuuta.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Jutun pääku­vassa Murikan audito­riossa istuvat Kirsi Kangas­punta, Aki Ojakangas ja Riku Aalto määrit­te­livät kukin puheen­vuo­rois­saan avointen kansan­opis­tojen asemaa, tehtäviä ja mahdollisuuksia.