Työaika on työntekijöiden ja työnantajien ikuinen kiistakapula. Pitäisikö työaikaa nykyisestä lyhentää vai pidentää?

VÄITTÄJÄT

JUHA ANTILA
Kehittämispäällikkö
SAK

MANU LAAPAS
Pääjuristi
Teknologiateollisuus

MILLAISIA KANTOJA JÄRJESTÖISSÄNNE ON VIIME AIKOINA OTETTU SUOMALAISTEN TYÖAIKAAN?

JUHA ANTILA: SAK:ssa nollatuntisopimukset ovat olleet isoin asia, joka liittyy osin työaikalain uudistamiseen. Se on yhteiskunnallinen, epäoikeudenmukainen ilmiö, jota halutaan suitsia.

MANU LAAPAS: Viimeisimmällä tes-kierroksella on sovittu ratkaisuja työajan lisäämiseksi ja vähentämiseksi. Paikallisesti voidaan myös sopia tasaamisvapaiden määrästä sekä joustaa sopimalla esimerkiksi osa lomarahoista vapaaksi. Keskeistä on työajan sijoittaminen siten, että tehdään työtä silloin kun sitä on.

TYÖAJAN MERKITYS ERI TOIMIALOILLA ON ERILAINEN. ONKO HYVÄ PUHUA YLEISELLÄ TASOLLA TYÖTUNTIEN MÄÄRÄSTÄ?

ANTILA: Kyllä se on meille iso kysymys, eikä ole vuosien saatossa muuttunut. Akavalaisissa, ylemmissä asiantuntija-ammateissa on paljon autonomista työtä, ja siellä on myös paljon harmaata ylityötä ja työaikojen venymistä. SAK:laisessa kentässä työtunnit ovat tiukasti sidottu palkkaan, ja sillä on edelleen paljon merkitystä.

LAAPAS: Talouskasvu syntyy tuottavuuden ja työpanoksen kautta. Haasteitakin Suomella on, kuten väestön ikääntyminen ja eläköityminen. Työajat on siksi yksi elementti tässä työpanoksen kasvattamisessa, samoin työurien alut ja loput sekä mahdollinen työperäinen maahanmuutto.

SUOMEN TYÖAJAT OVAT EUROOPPALAISTA KESKITASOA. NÄKYYKÖ TYÖAIKOJEN PITUUS ENEMMÄN TUNTEJA TEKEVIEN MAIDEN MENESTYKSESSÄ?

ANTILA: Pitkää työaikaa tekevät maat ovat köyhimpiä itäisen Euroopan maita kuten Puola, Bulgaria, Romania tai Turkki. Niissä tuottavuus on huomattavasti pienempi kuin Suomessa, ja jokainen tietää niiden elintason suhteessa Pohjois-Eurooppaan. Pitkä työaika ei tuo menestystä.

LAAPAS: Suomessa tehdään työtä alle tai korkeintaan vähän yli tuon keskitason. Talouskasvu edellyttää tuottavuutta ja tiettyä työpanoksen määrää. Tehdyn työn määrä on siksi kansantalouden kannalta merkittävää, ja työtä tekemällä syntyy verotuloja.

TUOTTAVUUSKIN ON SUOMESSA KESKITASOA. MITEN SE SAATAISIIN HUIPULLE?

LAAPAS: Meillä on Teollisuusliiton kanssa yhteisiä hankkeita tuottavuuden kehittämiseksi. Tulevaisuudessa tuottavuutta kehitetään teknisillä ratkaisuilla ja digitalisaation avulla. Siihen liittyy muitakin elementtejä, kuten joustavat työajat, työaikajärjestelyt ja se, että voidaan laajasti ja paikallisesti sopia, milloin työtä tehdään.

ANTILA: Jos työtuntien määrä olisi ratkaisevaa, olisi helppoa vain lisätä tunteja. Mutta ratkaisevaa ei ole se, miten kauan työpaikalla ollaan vaan se, mitä siellä tehdään. Siihen liittyy johtaminen, osaaminen, työmenetelmät, aloitetoiminta ja markkinointi, joiden edistäminen on ratkaisevaa. Onneksi monilla työpaikoilla on menty yhdessä eteenpäin, ja tuottavuutta kehitetään henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimalla. Organisaatiot, jotka hyödyntävät yhteistoiminnallisuutta, luovat turvalliset puitteet, kannustavat henkisesti ja taloudellisesti, ovat tuottavampia. Vaikeina aikoina niiden sietokyky on suurempaa verrattuna niihin, joissa johtaminen on autoritääristä.

LAAPAS: Olen samaa mieltä työmenetelmien ja innovaatioiden merkityksestä, ja siitä on Teollisuusliiton kanssa yhteinen näkemys. Muun muassa Työkaari kantaa -hankkeessa työhyvinvointi on otettu yhteiseksi asiaksi. Tuottavuuden kehittämistä tehdään yhdessä myös muun muassa Lean-filosofian kautta. Keskeistä on, että on tunnustettu tilanne, että on järkevää hakea yhteistä etua tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Meillä on tässä hyvä traditio.

KIKYN MYÖTÄ TYÖAIKA PITENI 24 TUNTIA. MITEN SITÄ ON VIETY KÄYTÄNTÖÖN TEKNOLOGIA-ALALLA?

LAAPAS: 95 prosentissa yrityksissä sovittiin asia paikallisesti. Lähtökohtana oli, että pidennyksen tavasta ja kohdentamisesta sovitaan kunkin yrityksen tuottavuuden kannalta sekä henkilöstön tarpeiden mukaisesti. Sitä kautta yritykset ovat saaneet kilpailuetua.

MITEN KIKYÄ ON SAK:LAISESSA KENTÄSSÄ VIETY KÄYTÄNTÖÖN?

ANTILA: Jonkin verran on sitä, että on saatu normaali palkka noilta tunneilta. Siellä on tajuttu, että jotta hyvät yhteistyösuhteet säilyvät, ei kannata niistää työntekijöitä tilanteessa, josta voi seurata myöhemmin jotain ikävää. Jonkin verran on koulutusta, virkistystä ja kehittämistä, mutta leijonanosa on mennyt palkattomaan työhön.

KIKYTUNNIT AIHEUTTIVAT MIELIPAHAA. SYÖKÖ SE LISÄTUNNEISTA SAATAVIA TUOTTAVUUDEN HYÖTYJÄ?

LAAPAS: Kun kiky kohdennetaan työntekoon, sillä saadaan kilpailukykyä parannettua. Isommassa kuvassa jos yrityksillä menee paremmin, ne voivat työllistää paremmin, ja se on myös työntekijöiden etu. Menestyvä yritys pystyy myös palkitsemaan työntekijöitään. Ja kun yrityksillä menee paremmin, se on myös Suomen etu.

ANTILA: Sopimus on tietysti tehty, mutta epäoikeudenmukainen asiahan se on. Oli vastuullista valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. On selvää, että jos työntekijä tekee ilmaista työtä, työnantaja on se välitön hyötyjä. Mutta pidemmällä aikajänteellä epäoikeudenmukainen fiilis voi tuoda haittaa, jota on tosin vaikea mitata. Jos firman menestys on riippuvainen kolmesta ilmaisesta työpäivästä, on se kovin ohuen langan varassa. Markkinatalouteen kuuluu, että yrityksiä ja työpaikkoja ei voi säilyttää erilaisilla tukiaisilla, jollainen kikykin tavallaan on.

MITEN UUSILLA TYÖAIKAMALLEILLA VOITAISIIN EDISTÄÄ TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISTA?

LAAPAS: Työajan sijoittelulla, työaikapankeilla, joustoilla, miten voidaan sopia tavoilla, joissa otetaan huomioon työntekijän ja työnantajan tarpeet… Erityyppisten ratkaisujen käyttöä tarvitaan. Meillä on Teollisuusliiton kanssa päivitetty työaikaopas, joka sisältää tietoa toimivista työaikajärjestelyistä, erilaisia työaikamalleja, yritysesimerkkejä ja kokemuksia sekä taustoja mitä työaikajärjestelyillä haetaan.

ANTILA: Ei tarvita kokonaan uusia malleja, hyviä on jo olemassa. Paras ratkaisu on sellainen, jossa avoimesti voidaan etsiä ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kaikkien tarpeet. Työntekijän pitäisi ilman leimautumisen pelkoa voida tehdä määräaikaisesti vaikka lyhennettyä työaikaa. Työtuntien osalta huoli on enemmän nollasopimuksissa ja alityöllisyystilanteissa, ja ongelmaksi on myös koettu se, että työaikapankeista ei voi pitää tunteja silloin kun työntekijä itse haluaa. Jos työnantaja saa motivoituneita työntekijöitä, tuottavuus on optimaalinen, mutta jos ihminen on koko ajan väsynyt tai kyyninen, sekin heijastuu työn tulokseen.

TYÖAIKA TEOLLISUUDESSA

Teollisuusliiton sopimusaloilla tehdään pääsääntöisesti työaikalaistakin tuttua kahdeksan tunnin päivää ja 40 tunnin työviikkoa.

Jotkut työnantajat haluavat lisää työaikaa, mutta halukkuutta maksaa siitä ei ole. Siksi työpaikoilla teetetään myös 7,5 tunnin työpäivää, jolla vältetään työajan tasaamislisiä. Sen takia ammattimiehiä on joskus vaikea saada vaativiin töihin.

Joillain aloilla, kuten esimerkiksi kaivosalalla, pitkien työmatkojen pohjoisessa Suomessa, on sovittu paikallisesti 12 tunninkin työpäivistä ja vastapainoksi pitkistä vapaista. Monelle nuoremmalle työntekijälle tällaiset vapaa-ajan sekä perheen ja työn yhdistämisen mahdollistavat ratkaisut ovat mieluisia.

Tutkimusten mukaan päivittäisen työajan ylittäessä kahdeksan tuntia altistuminen kemiallisille aineille ja tapaturman riski kasvavat.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO