Avainsana: kemianteollisuus

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot kolmelle yritykselle ja kahdelle oppilaitokselle

Turvallisuustyöhön kannustavat palkinnot jaettiin Kemiat kohtaavat -virtuaalitilaisuudessa, jossa keskusteltiin myös tulevan talouskasvun edellytyksistä.

13.4.2021

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnoilla kannustetaan yrityksiä ja oppilaitoksia turvallisuustyön kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Vuoden 2021 palkinnot jaettiin 13.4. järjestetyssä Kemiat kohtaavat -virtuaalitilaisuudessa.

Suurten yritysten sarjassa palkittiin Nokian Raskaat Renkaat Oy. Palkintoraadin mukaan yritys on tehnyt muutaman vuoden aikana turvallisuuskulttuurin harppauksen ja saavuttanut tavoitteen nollasta tapaturmasta.

Keskisuurten yritysten sarjan voitti Kraton Chemical Oy, joka palkittiin nyt toista kertaa. Raadin mukaan yritys onnistuu vuosi vuoden jälkeen toteuttamaan uusia ennakoivan turvallisuustyön hankkeita ja on valmis jakamaan hyviä käytäntöjä muille alan yrityksille.

Pienten yritysten sarjassa palkittiin Satatuote Oy. Palkintoraati kiittää yritystä kyvystä ottaa koronatilanne haltuun sen eri vaiheissa: henkilöstön turvallisuudesta pidettiin huolta, ja samalla huoltovarmuuden kannalta tärkeä tuotanto pysyi keskeytyksittä käynnissä.

Nokian Raskaat Renkaat Oy:n ja Satatuote Oy:n työsuojeluvaltuutetut kertovat Tekijä-lehden haastattelussa, miten työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittu.

TURVALLISUUDEN KULTTUURIA OPPILAITOKSISSA

Oppilaitosten yleisen sarjan voitti itäisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla toimiva ammatillinen oppilaitos Careeria. Palkintoraadin mukaan oppilaitoksessa on tartuttu systemaattisesti ja määrätietoisesti turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Oppilaitoksessa on ollut tavoitteena saada aikaan yhteisöllinen turvallisuuden ja hyvinvoinnin työskentelykulttuuri.

Oppilaitoksissa kemian sarjan voittajana palkittiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Raati kiittää tapaa, jolla oppilaitoksessa prosessiteollisuuden opinnot yhdistetään käytännönläheisesti ja innostavasti oikeiden tuotteiden valmistukseen. Koronavuonna oppilaitoksessa esimerkiksi aloitettiin käsidesin tuotanto.

PALKINNOT KANNUSTAVAT MUUTOKSENTEKIJÖITÄ

Palkintoraati sai lukuisia hyviä palkintohakemuksia. Tänä vuonna tuomaristo päätyi kannustamaan palkinnolla muutoksen tekijöitä.

– Palkitut ovat tarttuneet vahvasti turvallisuuskulttuurin kehittämiseen, ottaneet haltuun poikkeustilanteita ja jakaneet innovatiivisia uusia käytäntöjä myös muiden hyödynnettäväksi, kertoo raadin ajatuksista kilpailun koordinaattori Merja Vuori Kemianteollisuus ry:stä.

Palkinto on aiemmin jaettu neljä kertaa vuosina 2010, 2014, 2017 ja 2019. Oppilaitoksia palkittiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden 2021 palkintovideo on katsottavissa YouTubessa.

Kilpailu järjestävät yhteistyössä Kemianteollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Palkintoraadissa oli järjestävien tahojen edustajien lisäksi ensimmäistä kertaa edustus Työturvallisuuskeskuksesta.

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinto on osa Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa ja Työturvallisuuskeskuksen koordinoimaa Turvallisuuskumppani -yhteistyötä.

PANEELI POHTI TALOUSKASVUN TEKIJÖITÄ

Kemiat kohtaavat -verkkotapahtuman paneelikeskustelussa kysyttiin, miten pandemiasta ponnistetaan nousuun?

Keskustelemassa olivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja sosialidemokraattien kansanedustaja Matias Mäkynen.

Paikallisen sopimisen tarpeellisuudesta panelistit olivat yleisellä tasolla yksimielisiä, mutta tarkemmissa sisällöissä ja toteutuksessa oli erilaisia näkemyksiä.

– Paikallisella sopimisella on saatu paljon hyvää aikaisesti, kun puhutaan nimenomaan sopimisesta. Jos puhutaan sanelusta, se ei tuo positiivista, Aalto totesi.

Hallituspuolueen Mäkynen linjasi, että paikallinen sopiminen on tärkeä jouston väline ja hallitusohjelman mukaisesti sopimista edistetään työehtosopimusten kautta. Oppositiopuolueen Lepomäki piti paikallista sopimista tärkeänä, minkä takia se tulisi kirjata lakiin. EVA:n Kurronen toivoi, että paikallisen sopimisen avulla yritysten reagointikyky paranisi suhdannevaihteluissa.

Valtion velkaantumisen pysäyttämisen keinoista panelistit olivat pääosin yksimielisiä. Yritysten toimintaympäristön parantaminen ja investointien tukeminen olivat kaikkien keinolistalla talouskasvun takaajina.

Panelisteilta myös kysyttiin, mitä konkreettista maan hallituksen pitäisi päättää kohta alkavassa kehysriihessään, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja. Aalto nosti esiin teollisuuden sähköistämisen tuen ja Lepomäki kokonaisveroasteen laskemisen. Mäkynen ja Kurronen kannattivat yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukea.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Pirjo Rosqvist: Perehdyttäminen muistettava lasialoillakin

Perehdyttäminen, työnopastus ja työsuojelu ovat lasialoilla erittäin tärkeitä tekijöitä huomioon otettavaksi ja hoidettavaksi.

Totesin edellä kuvatun seikan jälleen kerran todeksi, kun jokunen vuosi sitten laadimme lasi- ja keraamisen alan ammattitutkinnon perusteet yhdessä alan ammattilaisten ja Opetushallituksen asiantuntijan kanssa. Tiivistetysti tutkinnon tarkoituksena on, että sen suorittaja osaa toimia taloudellisesti ja laatutavoitteiden mukaisesti tuotannossa. Lisäksi hän osaa toimia vastuullisesti ja turvallisesti. Hän huolehtii työsuojelusta, työhyvinvoinnista ja noudattaa työelämän vakiintuneita toimintatapoja.

Lasi- ja keraamisen alan ammattitutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä keraamisten tuotteiden valmistuksessa tai jatkojalostuksessa, kuitulasin-, lasivillan- ja käyttölasin valmistuksessa tai lasimassan ja lasin jatkojalostuksessa. Lisää tietoa tutkinnosta on Opetushallituksen verkkosivuilla.

Työturvallisuuskeskuksen kemianteollisuuden työalatoimikunta edistää työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä toimialan työpaikoilla. Tehtävä pitää nykyisin sisällään myös lasialat. Tämän vuoden hankesuunnitelmissa nostetaan esiin perehdyttäminen.

Kehitystyön lähtökohtana on riskien tunnistaminen ja tehokkaat toimenpiteet niiden hallitsemiseksi.

Perehdyttäminen on tärkeä tehtävä kaikilla, mutta erityisesti sellaisilla aloilla, joissa on erilaisia riskitekijöitä kuten koneet, laitteet ja materiaalit, esimerkiksi lasi. Perehdyttämisen avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa pelisäännöt, ennakoivan työturvallisuuden toimintamallit sekä käyttämään suojavarusteita ja erilaisia koneita ja laitteita.

Oikeanlainen turvallisuuskulttuuri sisältyy lasi- ja keramiikkateollisuudessa erityisesti perehdyttämiseen. Alan haasteina ovat kone- ja laiteturvallisuus, lasituotteiden käsittely ja uunien käyttö. Asianmukaisten suojavälineiden ja henkilönsuojainten kuten turvakenkien ja viiltosuojahanskojen käyttö on välttämätöntä. Tapaturmien torjunnan ohella keskeistä työsuojelutoiminnassa on työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittäminen. Kehitystyön lähtökohtana on riskien tunnistaminen ja tehokkaat toimenpiteet niiden hallitsemiseksi.

Työnopastus koskee jokaista, sekä uusia että jo pidempään töissä olleita työntekijöitä. Työnopastukseen kuuluvat kaikki työn tekemiseen liittyvät asiat. Työnopastuksessa selvitetään, mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää. Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen paitsi työturvallisuusasioissa myös palkkausjärjestelmien tuntemuksessa ja työn tuottavuuden kehittämisessä.

Vastuu perehdyttämisestä, opastuksesta, työsuojelun yhteistoiminnasta ja riskien ennalta ehkäisemisestä on työnantajalla. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen kantavat tässäkin asiassa eteenpäin.

PIRJO ROSQVIST
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA

Industrifacket rodde hem ett avtal för kemibranscher – kikytimmarna slopas och lönerna stiger med 3,3 procent

Industrifacket och arbetsgivarorganisationen Kemiindustrin godkände på torsdagskvällen 6 februari nya kollektivavtal för avtalsbranscherna olje- naturgas- och petrokemisk industri, kemisk basindustri och plastproduktsindustri och kemisk produktindustri.

Det innebär att de utlysta strejkerna i de här branscherna ställs in liksom också övertidsförbudet. I praktiken innebär det till exempel att oljeraffinaderierna i Borgå och Nådendal inte körs ner.

Stridsåtgärderna ställs in även i gummindustrin och glaskeramikindustrin. Kollektivavtalsförhandlingarna fortsätter ändå i de här branscherna.

Den oavlönade arbetstidsförlängningen på 24 timmar finns inte inskrivet i de nya kollektivavtalen. Löneförhöjningen blir 3,3 procent över hela avtalsperioden som är två år.

Toni Laiho.

– Lösningen är lyckad med tanken på våra målsättningar och den utmanande situationen i början av förhandlingarna. Löneförhöjningarna följer den allmänna linjen i exportindustrin och den oavlönade arbetstidsförlängningen försvinner i sin helhet ur kollektivavtalet, säger Toni Laiho, sektorchef för kemisektorn vid Industrifacket.

På facket är man också nöjda över att förslagen på avsevärda försämringar i anställningsvillkoren, som figurerat i förhandlingarna, inte fanns med i det slutliga avtalet.

– De ändringar som gjordes bestämmelserna som berör arbetstiden är måttliga och gynnar både arbetstagare och arbetsgivaren, säger Laiho.

FÖRÄNDRINGAR I ARBETSTIDEN

Arbetsgivaren kan i en oförutsägbar situation som påverkar produktinsen kräva att att arbetstagaren tillfälligt förlänger sin regelbundna arbetstid.  Arbetsgivaren måste meddela om förfarande  tre dagar innan det träder i kraft. Arbetstagaren har däremot rätten att neka till av vägande personliga skäl.

Arbetstiden kan tillfälligt förlängas till 10 timmar per dygn och 50 timmar per vecka. I fall arbetstiden förlängs  ska arbetsgivaren och  arbetstagaren komma överens om när arbetstagaren tar ut den lediga tiden.

Om man inte når samförstånd om när arbetstagaren håller ledigt, har arbetstagaren rätt besluta om tidpunkten för ledigheten – med tre veckors varsel.

I fall ledigheter som arbetstagaren samlar in i samband med en tillfällig förlängning av arbetstiden inte tas ut inom ett år, betalar arbetsgivaren ut timlönerna med ett tillägg på 50 procent i samband med följande löneutbetalning.

Förfarandet stöder sig på den nya arbetstidslagen. 

TEXT JOHANNES WARIS
FOTO KITI HAILA

 

YLITYÖKIELTO 13.1.–9.2.: Kemian ja mekaanisen metsäteollisuuden ylityökielto pitää tehokkaasti

Teollisuusliiton kemianteollisuuteen ja mekaaniseen metsäteollisuuteen julistama ylityökielto käynnistyi 13. tammikuuta. Vaikutukset alkoivat tuntua välittömästi.

Kemian sektorin johtajan Toni Laihon mukaan ylityökielto alkoi purra kemianteollisuudessa jopa hieman ennen kuin ehti varsinaisesti alkaakaan.

– Se tässä jälleen näkyy, kuten aikaisemmissakin ylityökielloissa, joita olemme valitettavasti joutuneet julistamaan, että hyvin pieni on miehitys ja työvoimareservi on lähellä nollaa monilla isoilla työnantajilla ja tehtailla. Operatiivinen miehitys ei oikeastaan kestä minkäänlaista poissaoloa.

– Tuotantoa pyörii todella paljon ylitöiden varassa, vaikka se ylityötunti on kalliimpi kuin tavallinen tunti. Jossain kohtaa olisi minusta hyvä yrityksissä laskea, että pitäisikö rekrytoida enemmän väkeä, jotta kustannukset pysyisivät kurissa, Laiho sanoo.

Toni Laiho.

Laihon mukaan ylityökielto toteutuu kemianteollisuudessa tehokkaasti.

– Ylityökielto on osa tätä prosessia ja keinovalikoimaamme, kun neuvottelutoiminta ei muuten suju. Ylityökiellon vaikutukset ovat kemianteollisuudessa tuntuvia. Häiriöitä tulee heti, kun ylitöiden tekeminen lopetetaan.

– Samalla olemme kuitenkin pitäneet huolen siitä, että turvallisuuteen tai ympäristön turmeltumiseen liittyvät vaaratekijät on ehkäisty. Kun tällaisia tilanteita on tullut vastaan, on niistä käyty yritysten ja luottamushenkilöiden kanssa keskustelut, ja asianmukaiset menettelyt on toteutettu.

KIKY POIS KAIKISTA SOPIMUKSISTA

Puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan ylityökielto on pitänyt mekaanisessa metsäteollisuudessa sataprosenttisesti.

– Siellä, missä tarvetta ylitöille on ollut, on niiden tekemisestä kieltäydytty. Siinä mielessä ylityökielto on pitänyt sataprosenttisesti. Samalla on todettava, että vaikutukset eivät metsäteollisuuden vallitsevassa hieman heikossa suhdannetilanteessa ole niin suuret kuin ne olisivat olleet korkeasuhdanteen aikana. Yrityksillä on ollut leudon talven takia myös raaka-aineen saannin kanssa ongelmia.

Jyrki Alapartanen.

– Tässä on kuitenkin tärkeä nähdä, että kysymys on kokonaisuudesta niin, että kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta talkootuntia saadaan Teollisuusliiton kaikista työehtosopimuksista pois. Sen rinnalla haluamme torjua työnantajien tekemät erinäiset heikennysesitykset ja saavuttaa jäsenillemme ostovoiman turvaavat palkankorotukset.

– Työnantajat pitävät mekaanisessa metsäteollisuudessa esimerkiksi kikyn säilyttämisen tavoitteestaan edelleen tiukasti kiinni. Siksi on tärkeää, että päättämämme työtaistelutoimenpiteet ylityökielto mukaan lukien toteutetaan täysmääräisesti, Alapartanen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

LUE MYÖS: Kahden viikon lakko alkaa 27.1. ja ylityökielto 13.1. (Teollisuusliitto 12.1.2020)