Pirjo Rosqvist: Pereh­dyt­tä­minen muistet­tava lasialoillakin

Pereh­dyt­tä­minen, työno­pastus ja työsuo­jelu ovat lasia­loilla erittäin tärkeitä tekijöitä huomioon otetta­vaksi ja hoidettavaksi.

Totesin edellä kuvatun seikan jälleen kerran todeksi, kun jokunen vuosi sitten laadimme lasi- ja keraa­misen alan ammat­ti­tut­kinnon perus­teet yhdessä alan ammat­ti­laisten ja Opetus­hal­li­tuksen asian­tun­tijan kanssa. Tiivis­te­tysti tutkinnon tarkoi­tuk­sena on, että sen suorit­taja osaa toimia talou­del­li­sesti ja laatu­ta­voit­teiden mukai­sesti tuotan­nossa. Lisäksi hän osaa toimia vastuul­li­sesti ja turval­li­sesti. Hän huolehtii työsuo­je­lusta, työhy­vin­voin­nista ja noudattaa työelämän vakiin­tu­neita toimintatapoja.

Lasi- ja keraa­misen alan ammat­ti­tut­kinnon suorit­tanut henkilö voi työsken­nellä keraa­misten tuotteiden valmis­tuk­sessa tai jatko­ja­los­tuk­sessa, kuitulasin‑, lasivillan- ja käyttö­lasin valmis­tuk­sessa tai lasimassan ja lasin jatko­ja­los­tuk­sessa. Lisää tietoa tutkin­nosta on Opetus­hal­li­tuksen verkko­si­vuilla.

Työtur­val­li­suus­kes­kuksen kemian­teol­li­suuden työala­toi­mi­kunta edistää työtur­val­li­suutta, työsuo­je­lu­yh­teis­työtä ja työelämän kehit­tä­mis­työtä toimialan työpai­koilla. Tehtävä pitää nykyisin sisäl­lään myös lasialat. Tämän vuoden hanke­suun­ni­tel­missa noste­taan esiin perehdyttäminen.

Kehitys­työn lähtö­koh­tana on riskien tunnis­ta­minen ja tehok­kaat toimen­pi­teet niiden hallitsemiseksi.

Pereh­dyt­tä­minen on tärkeä tehtävä kaikilla, mutta erityi­sesti sellai­silla aloilla, joissa on erilaisia riski­te­ki­jöitä kuten koneet, laitteet ja materi­aalit, esimer­kiksi lasi. Pereh­dyt­tä­misen avulla uusi työntekijä oppii tunte­maan työpaik­kansa pelisäännöt, ennakoivan työtur­val­li­suuden toimin­ta­mallit sekä käyttä­mään suoja­va­rus­teita ja erilaisia koneita ja laitteita.

Oikean­lainen turval­li­suus­kult­tuuri sisältyy lasi- ja keramiik­ka­teol­li­suu­dessa erityi­sesti pereh­dyt­tä­mi­seen. Alan haasteina ovat kone- ja laite­tur­val­li­suus, lasituot­teiden käsit­tely ja uunien käyttö. Asian­mu­kaisten suoja­vä­li­neiden ja henki­lön­suo­jainten kuten turva­ken­kien ja viilto­suo­ja­hans­kojen käyttö on välttä­mä­töntä. Tapatur­mien torjunnan ohella keskeistä työsuo­je­lu­toi­min­nassa on työhy­vin­voinnin kokonais­val­tainen kehit­tä­minen. Kehitys­työn lähtö­koh­tana on riskien tunnis­ta­minen ja tehok­kaat toimen­pi­teet niiden hallitsemiseksi.

Työno­pastus koskee jokaista, sekä uusia että jo pidem­pään töissä olleita työnte­ki­jöitä. Työno­pas­tuk­seen kuuluvat kaikki työn tekemi­seen liittyvät asiat. Työno­pas­tuk­sessa selvi­te­tään, mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää. Työnte­ki­jöille pitää antaa mahdol­li­suus koulut­tau­tu­mi­seen ja uuden oppimi­seen paitsi työtur­val­li­suus­asioissa myös palkkaus­jär­jes­tel­mien tunte­muk­sessa ja työn tuotta­vuuden kehittämisessä.

Vastuu pereh­dyt­tä­mi­sestä, opastuk­sesta, työsuo­jelun yhteis­toi­min­nasta ja riskien ennalta ehkäi­se­mi­sestä on työnan­ta­jalla. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen kantavat tässäkin asiassa eteenpäin.

PIRJO ROSQVIST
Teolli­suus­liiton sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA