Urak­ka­kiista hier­tää edel­leen Kone Hisseillä – ”Me puolus­tamme paikal­lista sopi­musta, työnan­taja ei”

Kone Hissien työväki oli viime kuussa vuoro­kau­den miele­nil­maus­la­kossa paikal­li­sen urak­ka­so­pi­muk­sensa puolesta. Kiista ei ole vielä­kään ratken­nut, kertoo pääluot­ta­mus­mies Tapio Kuhmonen.

6.6.2019

– Tämä oli ensim­mäi­nen [oma] lakko Kone Hisseillä koskaan, vaikka tietysti olemme olleet liiton julis­ta­missa lakoissa, viimeksi osoi­tet­tiin mieltä työt­tö­mien puolesta. Ei työnan­taja tain­nut uskoa, että meni­simme lakkoon, tämä oli histo­rial­li­nen tapaus, kertoo pääluot­ta­mus­mies Tapio Kuhmo­nen.

Lakossa oli noin 500 työn­te­ki­jää, eikä Kuhmo­sen tieto­jen mukaan kukaan liven­nyt rivistä.

– Me puolus­tamme paikal­lista sopi­musta, työnan­taja ei, Kuhmo­nen summaa tilannetta.

Tulkin­tae­ri­mie­li­syys Koneella koskee urak­ka­so­pi­musta. Kuhmo­nen alle­vii­vaa, että paikal­li­nen urak­ka­so­pi­mus on yhdessä tehty ja siihen on selvästi kirjoi­tettu, että yhdessä sovi­taan asiat.

– Kumman­kin osapuo­len on annet­tava suos­tu­muk­sensa. Nyt työnan­taja ikään kuin direk­tio-oikeu­del­laan tekee itse tulkin­nat ja sane­lee ratkaisut.

Kuhmo­sen mukaan työnan­taja näyt­tää heit­tä­vän esiin jonkin teoreet­ti­sen, mate­maat­ti­sen kaavan töihin kuulu­vasta ajasta, joka on ilmi­sel­vässä risti­rii­dassa kentän todel­li­suu­den kanssa.

– Esimer­kiksi vaaka­ko­riin menee 8 tuntia, työan­taja on anta­nut sille 4 tuntia aikaa. Tämä on aika iso heitto, mutta emme tiedä, millä työnan­taja perus­te­lee ajat. Emme ole saanut aika­tut­ki­muk­sia kolmeen vuoteen, Kuhmo­nen pahoittelee.

Toisena esimerk­kinä pääluot­ta­mus­mies mainit­see asen­nuk­sen, johon tarvi­taan kaksi miestä.

– Mikä osuus kakkos­mie­hellä on työhön? Se ei ole selvää.

NEUVOTTELURATKAISUA HAETAAN

– Neuvot­te­lemme edel­leen, mutta melkein samassa jamassa ollaan kuin touko­kui­sen lakon aikaan. Seuraa­vaksi mennään erimielisyysmuistiolla.

– Tiukille tämä menee. Kun työnan­taja rikkoo paikal­lista sopi­musta ja harjoit­taa sane­lu­po­li­tiik­kaa, työn­te­ki­jöille ei ehkä jää muuta mahdol­li­suutta vaikut­taa asioi­hin kuin mennä uudes­taan lakkoon.

Kuhmo­nen toivoo, että sekä Teol­li­suus­lii­ton että Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den edus­ta­jat avus­ta­vat oikean tulkin­nan saami­sessa paikal­li­sesta sopi­muk­sesta. Pääluot­ta­musta ei pelot­taisi kuiten­kaan työtuo­miois­tui­meen­kaan meneminen.

– Ei meillä olisi hätää viedä tätä oikeu­teen. Työnan­taja joutuisi perus­te­le­maan tulkin­tansa, eivätkä ne perus­te­lut pidä, Kuhmo­nen uskoo.

Pääluot­ta­mus­mie­helle median kiin­nos­tus Kone Hissien asioi­hin on ylit­tä­nyt kaikki odotukset.

– Median osalta tämä meni ihan täydel­li­sesti. Kun Yle oli haas­tat­te­lut minua, haas­tat­te­lu­pyyn­töjä tuli paljon muualtakin.

TYÖHYVINVOINTI OLISI TUOTTAVUUDEN TAE

Kuhmo­selle on mysteeri, miksi Kone Hisseillä ei satsata enem­pää työn­te­ki­jöi­den hyvinvointiin.

– Kyllä, asiak­kai­den tyyty­väi­syys on ykkös­asia. Asiak­kaat lopulta maksa­vat meidän palk­kamme. Mutta asiak­kai­den tyyty­väi­syy­delle työyh­tei­sön hyvin­vointi on ratkaisevaa.

– On aika risti­rii­taista, että johto­ryh­män jäse­net saavat kyllä hyvät bonuk­set ja heillä on ihan eri tason liksat kuin työntekijöillä.

Kuhmo­nen on itse ollut lähes 32 vuotta Kone Hisseillä töissä ”vähän joka puolella”. Hän arvioi, että tulkin­tae­ri­mie­li­syys heijas­te­lee työnan­ta­jan tiuken­tu­neita asenteita.

– Tuot­ta­vuutta halu­taan repiä nyt joka kantilta. Mutta minusta asen­ta­jien palk­ko­jen laske­mi­nen eli palaa­mi­nen lama-ajan palk­koi­hin ei ole oikea tie.

Kuhmo­nen alle­vii­vaa, ettei häntä kiin­nosta riitely. Pääluot­ta­mus­mies painot­taa työhy­vin­voin­nin merkitystä.

– Jos yritys tarjoaa työn­te­ki­jöil­leen mielek­kään työn ja työyh­tei­söä johde­taan mielek­käästi, yrityk­sen tuot­ta­vuus nousee.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA