Pirjo Rosqvist: Ihmi­nen ei ole robotti – työstä palau­tu­mi­nen on tärkeää

Teol­li­suu­den työt ovat edel­leen fyysi­sesti osin raskaita. Työ voi olla myös yksi­toik­koista tai samaa liike­sar­jaa tois­ta­vaa. Sen myötä työn­tekijä altis­tuu tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauk­sille. Varsin­kin niskat, hartiat ja kädet ovat koetuk­sella niissä tehtä­vissä, joita koneet, lait­teet tai robo­tit eivät ole pysty­neet korvaamaan.

Työhy­vin­vointi on työelä­män kehit­tä­mi­sessä merkit­tä­vässä roolissa. Suomessa käytetty ja ylei­sesti tunnettu sana työhy­vin­vointi tarkoit­taa meillä myös runsasta käytän­nön toimin­taa. Sitä vastoin Euroo­passa puhu­mat­ta­kaan laajem­min maail­malla samaa tarkoit­ta­vat englan­nin kielen termit occu­pa­tio­nal well-being tai well-being at work aiheut­ta­vat jos jonkin­laista kummas­tusta. Mitä ihmettä? Mennäänkö töihin viih­ty­mään ja voimaan hyvin? Eikö sinne nyt sentään mennä töitä teke­mään. Suoma­lai­set ovat kuiten­kin parhaim­mil­laan löytä­neet ymmär­ryk­sen siitä, että hyvin­voiva työyh­teisö on tuot­tava, moti­voiva ja sitoutunut.

Työhy­vin­voin­tiin kuulu­vat henki­nen ja fyysi­nen työsuo­jelu, johdon ja esimies­ten sitou­tu­nei­suus huoleh­tia työn­te­ki­jöi­den jaksa­mi­sesta sekä työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­mi­nen, jossa huomioon pitää ottaa koko perhe eli äiti, isä ja lapset.

Työhy­vin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­sessä ja edis­tä­mi­sessä on huomioi­tava myös ikäryh­mien yksi­löl­li­set tarpeet. Harjoit­te­li­joille ja nuorille on annet­tava oikea kuva työelä­mästä ja sen peli­sään­nöistä. Monet ikään­ty­neet työn­te­ki­jät arvos­ta­vat työn ulko­puo­lella olevaa vapaa-aikaa, ja monet halua­vat sitä vanhem­mi­ten enem­män. Jois­sa­kin työeh­to­so­pi­muk­sissa on sovittu työai­ka­pan­keista ja 58-vuotiai­den ja sitä vanhem­pien työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suu­desta vaih­taa rahal­li­sia korvauk­sia vapaaseen.

”Työpai­koilla on tärkeää pitää tauoista kiinni. Silloin keski­ty­tään ruuan ja juoman naut­ti­mi­seen sekä sosi­aa­li­seen vuoro­vai­ku­tuk­seen työka­ve­rei­den kanssa.”

Työai­ka­laki ja työeh­to­so­pi­muk­set sisäl­tä­vät määräyk­siä työstä elpy­mi­sestä. Työpai­koilla on tärkeää pitää tauoista kiinni. Silloin keski­ty­tään ruuan ja juoman naut­ti­mi­seen sekä sosi­aa­li­seen vuoro­vai­ku­tuk­seen työka­ve­rei­den kanssa sen sijaan, että tuijo­tel­tai­siin vain omaa älylai­tetta. Varsin­kin näin vaalien lähes­tyessä on hyvä vaih­taa mieli­pi­teitä työka­ve­rei­den kanssa ja kannus­taa äänes­tä­mään, sillä liian moni työn­tekijä on aikai­sem­min jäänyt nukku­vien puolu­ee­seen. Puolet Teol­li­suus­lii­ton jäse­nistä jätti äänes­tä­mättä edel­li­sissä edus­kun­ta­vaa­leissa. Palkan­saa­jien ääni pitää saada kuuluviin.

Työpai­kan viih­ty­vyy­den ytimessä on esimies­työ. Työnan­ta­jan näkö­kul­masta esimie­hen pitää saavut­taa asete­tut talou­del­li­set ja toimin­nal­li­set tavoit­teet. Esimie­hen pitää osata johtaa asioita ja ihmi­siä. Lähie­si­mies­työ on ennen kaik­kea ihmis­ten johta­mista. Esimie­hillä on oltava silmät ja korvat auki tilan­teessa kuin tilan­teessa, sillä työpai­kalla saat­taa olla monen­lai­sia työn­te­ki­jöitä erilai­sista elämän­ti­lan­teista ja taus­toista. Hyvä esimies osaa käsi­tellä erilaisuutta.

Työtur­val­li­suus­kes­kuk­sen verk­ko­si­vulta löytyy paljon mate­ri­aa­lia työhy­vin­voin­nista. Kannat­taa muis­taa myös Teol­li­suus­lii­ton Murikka-opisto, joka järjes­tää luot­ta­mus­mie­hille ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille koulu­tusta. Seuraa­vat Hyvin­vointi työyh­tei­sössä ‑kurs­sit järjes­te­tään 13.–15.5. ja 11.–13.11. Osal­lis­tu­kaa ihmeessä!

Pide­tään hyvin­voin­nista huolta!

PIRJO ROSQVIST
Teol­li­suus­lii­ton sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA