Kolmikannassa harjoiteltua järjestämistä
Teollisuusliitolla ja SASKilla on meneillään kolmen maan välinen yhteinen hanke, jossa jaetaan järjestämisen oppeja. Filippiineille ja Namibiaan lähtee Suomesta idea oppilaitoskäynneistä ja toive liittojen suuremmasta yhtenäisyydestä.
Viime vuoden marraskuussa käyntiin pyörähtäneen järjestämishankkeen ensimmäinen etappi oli Namibia. Seuraavaksi osallistujat, jotka ovat sekä liittojen palkattuja toimitsijoita että liittojen aktiivijäseniä, kävivät viime maaliskuussa Filippiineillä ja nyt marraskuussa oli Suomen vuoro.
Daday Sison kertoo, että hän on filippiiniläisen PMA-liiton toinen kahdesta palkatusta järjestämisvastaavasta. Maan 42 miljoonasta työikäisestä ammattiliittoihin kuuluu vain runsaat 5 prosenttia. Jokaisessa yrityksessä solmitaan työehtosopimus vain ja ainoastaan tuon yrityksen kanssa eli mitään yleissitovia sopimuksia ei tunneta.
Liiton voimavaroja syövät myös pitkälliset oikeustapaukset, joissa liiton jäsenille yritetään hakea korvauksia esimerkiksi irtisanomisista. Oikeusprosesseissa voi vierähtää kymmenenkin vuotta.
Sison kertoo, että PMA:lla on tällä kertaa painopisteenä niin sanottujen teollisuusvyöhykkeiden yritysten järjestäminen. Sison kertoo, että he nimittävät ”valkoiseksi alueeksi” tehdasta, jossa ei ole ainuttakaan jäsentä. Pienikin vihi järjestämisestä merkitsee tehtaan johdon taholta keppiä tai porkkanaa järjestämishanketta vetäville. Kontakteja yritetään kuitenkin solmia.
– Ehkä joku paikallisista tuntee jonkin ystävän tai sukulaisen tehtaasta. Tai menemme tehtaan portille jututtamaan työntekijöitä töiden jälkeen. Tai menemme sinne, missä tehtaalaiset viettävät vapaa-aikaansa.
Facebookin kautta voi myös löytää henkilöitä, jotka työskentelevät kyseisessä yrityksessä. Sosiaalinen media on järjestämisen työkalu myös Filippiineillä.
Sison kertoo, että korruption vaivaamassa maassa ammattiyhdistysliike on saanut kuitenkin myös tuntuvia voittoja. Maahan on esimerkiksi saatu laki vuokratyöntekijöiden vakinaistamisesta kuusi kuukautta kestäneen vuokratyörupeaman jälkeen.
Suomesta Sison aikoo viedä mukanaan idean oppilaitoskäynneistä.
Namibian metalliliiton MANWU:n puheenjohtaja Etuna Angula Angula kertoo, ettei hän ole liiton palkattu työntekijä vaan että hänellä on myös työ tehtaassa. Tämä ei estä häntä osallistumasta aktiivisesti järjestämistyöhön.
– Minä, varapuheenjohtaja ja liiton (palkattu) pääsihteeri olemme päättäneet yhteisestä aikataulusta, jonka mukaan käymme eri alueilla. Kun puheenjohtaja saapuu, kaikki haluavat tavata hänet, Angula Angula naurahtaa.
Puheenjohtaja kertoo, että alueellisten järjestäjien ”tuloksia” eli liittyvien jäsenten määrää on ryhdytty seuraamaan. Hyvin toimiva järjestäjä saa bonusta.
MANWU:n on ollut pakko ryhtyä tällaiseen seurantaan. Liitto järjestää myös maan rakennustyöläiset. Monien suurten rakennusprojektien lopettamisen takia jäsenpohja harventuu harventumistaan ja jäsenmäärät ovat rajussa laskussa. Liitolla on siis suuret talousongelmat. Vaikeuskerrointa lisää kiinalaisten rynniminen Afrikkaan.
– Kiinalaisissa rakennusprojekteissa ei makseta kunnon palkkoja ja olosuhteet voivat olla hyvin huonot, puheenjohtaja toteaa.
Angula Angula sanoo ihailevansa Suomesta sitä, miten hyvät suhteet työntekijöillä ja työnantajalla voivat olla. Hän korostaa sitä, että lakkoa pitäisikin pitää vasta ”vihon viimeisenä” keinona ja käydä sovinnon tie aivan loppuun asti.
Namibiassa on Angula Angulan mukaan liian riitaisa ja epäyhtenäinen ammattiyhdistysliike.
– Suomessa ammattiyhdistysliike näyttää käyttävän yhtä yhtenäistä ääntä. Silloin ammattiyhdistysliike on voimakas.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN
Artikkelin yläreunan kuvassa Filippiinien metalliliiton PMA:n järjestämisvastaava Daday Sison (vasemmalla) ja Namibian metalliliiton MANWU:n puheenjohtaja Etuna Angula Angula tapasivat teollisuusliittolaisen Boliden Kokkola Oy:n pääluottamusmiehen Petri Partasen (oikealla) kanssa Murikka-opistolla marraskuussa 2017 järjestetyssä kansainvälisessä tapaamisessa.
LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:
Kansainvälisyys kiertyy yhteiseksi eduksi