Anu-Hanna Anttila: Kasvua kuitenkin, vaikka loivemmin

Otsikko on melkein yhtä kaunis kuin suomen kauneim­maksi lauseeksi mainittu ”alavilla mailla hallan vaara”. Hallalla tarkoi­te­taan säätilaa, jolloin lämpö­tila laskee pakkasen puolelle muutaman kymmenen sentin korkeu­della maanpin­nasta. Kauneu­tensa lisäksi molemmat kertovat vaihte­lusta: Toimia­la­kat­sauksen kuvaama talouden kasvu on loiven­tunut ja hallassa lämpö­tila laskenut nollan alle.

Vuode­nai­kojen vaihtuessa helle ja pakkanen vuorot­te­levat täällä pohjoi­sella pallon­puo­lis­kolla. Samalla tavalla talouden suhdan­teissa kasvu ja taantuma seuraavat väistä­mättä toisiaan. Talouden kasvu voi olla maltil­lista tai nopeaa, jolloin puhutaan suhdannepiikistä.

Kuluva vuosi on ollut Suomen talouden kannalta erittäin hyvä. Kaikki mittarit viestivät lämpi­mästä säästä eli hyvästä kehityk­sestä. Suomen kokonais­tuo­tanto on ollut kasvussa vuodesta 2015 alkaen. Työlli­syys on paran­tunut viimeisen vuoden aikana. Julkinen talous on tasapai­not­tu­massa, kun tuotanto on kasvanut, viennin arvo lisään­tynyt, työn tuotta­vuus noussut ja kilpai­lu­kyky kohentunut.

Hyvänä aikana kerty­nyttä tulosta tai lämpöä eli lämpö­summaa tulee voida hyödyntää. Kertymää ei synny, jollei harjoi­te­tuissa toimissa huomioida pidemmän ajan kehitystä. Tämä koskee niin yritysten toimin­ta­lo­giikkaa kuin yhteis­kun­nassa harjoi­tettua politiikkaa. Hyvän kauden lämpö­summaa olisi voitava jakaa pidem­mälle aikavälille.

”Suomen talouden kohen­tu­minen selittyy etenkin kansain­vä­lisen kysynnän kohene­mi­sella, ja toki hinta­kil­pai­lu­kyvyn paran­tu­mi­sella on merkitystä.”

Talouden kehit­ty­mi­sessä havait­ta­vissa heikkoja signaa­leja, jotka ennakoivat muutosta. Kun signaali ei toteudu eli jää heikoksi, ei mittavaa muutosta ilmaannu. Monesti kuitenkin jokin tapah­tuma tai ilmiö ennakoi muutosta. Lisäksi voi käydä myös niin, että jokin yksit­täinen tapah­tuma voi laukaista globaalin ketju­reak­tion, jossa pieni vaikutus moninkertaistuu.

Tällainen kaaos­teo­riasta tuttu perhos­vai­kutus tarkoittaa sitä, että perhosen siiven liike voi vaikuttaa siihen, että erinäisten tekijöiden yhteis­vai­ku­tuk­sesta syntyy myrsky toisella puolella maapalloa. Tällaista mallin­ta­mista on käytetty ennus­tet­taessa niin säätilaa kuin globaalitaloutta.

Kun kehitys taantuu talous­krii­siksi, niin monen tekijän yhteis­vai­kutus lisää ihmisten kokemaa pakkasen purevuutta. Hurjim­mil­laan työpaikan menetys johtaa talous­on­gel­miin ja luotto­tie­tojen menetyk­seen, jota seuraa asunnon menetys, kun lainoja ei pysty maksa­maan. Näin kävi esimer­kiksi Espan­jassa Euroopan talous­kriisin kourais­tessa syvällä 2010-luvun alussa.

Talous­ke­hi­tyksen ennus­ta­minen on vaikeaa, sillä vaikut­tavia tekijöitä on useita. Suomen talouden kohen­tu­minen selittyy etenkin kansain­vä­lisen kysynnän kohene­mi­sella, ja toki hinta­kil­pai­lu­kyvyn paran­tu­mi­sella on merkitystä.

Talouden kehit­ty­mi­seen vaikut­tavat erilaiset globaa­li­ta­loutta ja talous­a­lueita koskevat uhkat ja niiden toteu­tu­minen. Esimer­kiksi Yhdys­val­tain kauppa­sota ja Italian talouden romah­ta­minen ovat tällaisia. Globaa­li­ta­louden uhkat ovat kuin napapyör­teitä. Tässä luonno­nil­miössä voimak­kaasti jäähtynyt ilma ei ole vuoro­vai­ku­tuk­sessa muiden ilmamas­sojen kanssa, ja otsoni­kato kiihtyy. Viileä vaikutus näkyy maail­man­ta­louden kehityk­sessä – ja rajut tuulet väistä­mättä koskevat Suomeakin.

Tämän kaiken tuntien ei lause ”kasvua kuitenkin, vaikka loivemmin” ole ollen­kaan huono tilan­ne­kuva. Helle voi kuitenkin yllättää siinä missä hallakin. Lisää tietoa Teolli­suus­liiton toimia­lojen tilan­teesta, työlli­syy­destä ja tuotta­vuu­desta löytyy uudesta syksyn 2018 Toimia­la­kat­sauk­sesta.

ANU-HANNA ANTTILA
Teolli­suus­liiton tutkimuspäällikkö