Anu-Hanna Anttila: Kasvua kuiten­kin, vaikka loivemmin

Otsikko on melkein yhtä kaunis kuin suomen kauneim­maksi lauseeksi mainittu ”alavilla mailla hallan vaara”. Hallalla tarkoi­te­taan sääti­laa, jolloin lämpö­tila laskee pakka­sen puolelle muuta­man kymme­nen sentin korkeu­della maan­pin­nasta. Kauneu­tensa lisäksi molem­mat kerto­vat vaih­te­lusta: Toimia­la­kat­sauk­sen kuvaama talou­den kasvu on loiven­tu­nut ja hallassa lämpö­tila laske­nut nollan alle.

Vuode­nai­ko­jen vaih­tuessa helle ja pakka­nen vuorot­te­le­vat täällä pohjoi­sella pallon­puo­lis­kolla. Samalla tavalla talou­den suhdan­teissa kasvu ja taan­tuma seuraa­vat väis­tä­mättä toisi­aan. Talou­den kasvu voi olla maltil­lista tai nopeaa, jolloin puhu­taan suhdannepiikistä.

Kuluva vuosi on ollut Suomen talou­den kannalta erit­täin hyvä. Kaikki mitta­rit vies­ti­vät lämpi­mästä säästä eli hyvästä kehi­tyk­sestä. Suomen koko­nais­tuo­tanto on ollut kasvussa vuodesta 2015 alkaen. Työl­li­syys on paran­tu­nut viimei­sen vuoden aikana. Julki­nen talous on tasa­pai­not­tu­massa, kun tuotanto on kasva­nut, vien­nin arvo lisään­ty­nyt, työn tuot­ta­vuus nous­sut ja kilpai­lu­kyky kohentunut.

Hyvänä aikana kerty­nyttä tulosta tai lämpöä eli lämpö­sum­maa tulee voida hyödyn­tää. Kerty­mää ei synny, jollei harjoi­te­tuissa toimissa huomioida pidem­män ajan kehi­tystä. Tämä koskee niin yritys­ten toimin­ta­lo­giik­kaa kuin yhteis­kun­nassa harjoi­tet­tua poli­tiik­kaa. Hyvän kauden lämpö­sum­maa olisi voitava jakaa pidem­mälle aikavälille.

”Suomen talou­den kohen­tu­mi­nen selit­tyy eten­kin kansain­vä­li­sen kysyn­nän kohe­ne­mi­sella, ja toki hinta­kil­pai­lu­ky­vyn paran­tu­mi­sella on merkitystä.”

Talou­den kehit­ty­mi­sessä havait­ta­vissa heik­koja signaa­leja, jotka enna­koi­vat muutosta. Kun signaali ei toteudu eli jää heikoksi, ei mitta­vaa muutosta ilmaannu. Monesti kuiten­kin jokin tapah­tuma tai ilmiö enna­koi muutosta. Lisäksi voi käydä myös niin, että jokin yksit­täi­nen tapah­tuma voi laukaista globaa­lin ketju­reak­tion, jossa pieni vaiku­tus moninkertaistuu.

Tällai­nen kaaos­teo­riasta tuttu perhos­vai­ku­tus tarkoit­taa sitä, että perho­sen siiven liike voi vaikut­taa siihen, että erinäis­ten teki­jöi­den yhteis­vai­ku­tuk­sesta syntyy myrsky toisella puolella maapal­loa. Tällaista mallin­ta­mista on käytetty ennus­tet­taessa niin sääti­laa kuin globaalitaloutta.

Kun kehi­tys taan­tuu talous­krii­siksi, niin monen teki­jän yhteis­vai­ku­tus lisää ihmis­ten koke­maa pakka­sen pure­vuutta. Hurjim­mil­laan työpai­kan mene­tys johtaa talous­on­gel­miin ja luot­to­tie­to­jen mene­tyk­seen, jota seuraa asun­non mene­tys, kun lainoja ei pysty maksa­maan. Näin kävi esimer­kiksi Espan­jassa Euroo­pan talous­krii­sin kourais­tessa syvällä 2010-luvun alussa.

Talous­ke­hi­tyk­sen ennus­ta­mi­nen on vaikeaa, sillä vaikut­ta­via teki­jöitä on useita. Suomen talou­den kohen­tu­mi­nen selit­tyy eten­kin kansain­vä­li­sen kysyn­nän kohe­ne­mi­sella, ja toki hinta­kil­pai­lu­ky­vyn paran­tu­mi­sella on merkitystä.

Talou­den kehit­ty­mi­seen vaikut­ta­vat erilai­set globaa­li­ta­loutta ja talous­a­lueita koske­vat uhkat ja niiden toteu­tu­mi­nen. Esimer­kiksi Yhdys­val­tain kaup­pa­sota ja Italian talou­den romah­ta­mi­nen ovat tällai­sia. Globaa­li­ta­lou­den uhkat ovat kuin napa­pyör­teitä. Tässä luon­no­nil­miössä voimak­kaasti jääh­ty­nyt ilma ei ole vuoro­vai­ku­tuk­sessa muiden ilma­mas­so­jen kanssa, ja otso­ni­kato kiih­tyy. Viileä vaiku­tus näkyy maail­man­ta­lou­den kehi­tyk­sessä – ja rajut tuulet väis­tä­mättä koske­vat Suomeakin.

Tämän kaiken tuntien ei lause ”kasvua kuiten­kin, vaikka loivem­min” ole ollen­kaan huono tilan­ne­kuva. Helle voi kuiten­kin yllät­tää siinä missä halla­kin. Lisää tietoa Teol­li­suus­lii­ton toimia­lo­jen tilan­teesta, työl­li­syy­destä ja tuot­ta­vuu­desta löytyy uudesta syksyn 2018 Toimia­la­kat­sauk­sesta.

ANU-HANNA ANTTILA
Teol­li­suus­lii­ton tutkimuspäällikkö