Veli-Matti Kauppinen: Ammatillinen aikuiskoulutus tarvitsee kunnianpalautuksen
Ammatillista koulutusta on leikattu kohtuuttoman paljon viime vuosina. Muun muassa aikuiskoulutustuki lopetettiin kokonaan ja uutta järjestelmää ei ole vieläkään saatu luotua tilalle. Suomessa on edelleen 400 000 työikäistä aikuista, jolta puuttuu ammatillinen tutkinto. On selvää, että työpaikan vaihtaminen tai uuden ammatillisen osaamisen hankkiminen on tälle joukolle erittäin haastavaa.
Jos suomalaisten työuria halutaan pidentää, täytyy hyväksyä ja ääneen sanoa, että se edellyttää useimmille kouluttautumista koko työuran ajan. Moni palkansaaja tarvitsee uutta ammatillista koulutusta ja ammatin vaihtoa tai osaamisen päivittämistä, koska ammatitkin muuttuvat, kehittyvät tai joissain tapauksessa loppuvat kokonaan. Panostus ammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen voidaan nähdä myös mahdollisuutena pidentää työuria ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyden riskiä. Tähän tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden rinnalle.
SAK:laisessa kentässä on pohdittu uutta jatkuvan oppimisen tuen mallia. Siinä keskeisenä ajatuksena on, että työn ja opiskelun yhdistäminen onnistuisi aiempaa paremmin. Lisäksi tukea kohdennettaisiin vähemmällä koulutustasolla oleville henkilöille ja aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta. Tavoitteena mallissa on, että 80 prosenttia sen käyttäjistä opiskelee työn ohessa. Tukea on työuran aikana käytettävissä 20 kuukautta, jos työntekijä tähtää koulutustason nostamiseen tai hän kouluttautuu työvoimapula-alalle. Juuri tämän kaltaista mallia tällä hetkellä tarvitsemme.
Jatkuva oppiminen tukee työllisyyttä ja vähentää syrjäytymisen riskiä.
Suuri osa suomalaisista työntekijöistä on yli 45-vuotiaita. Jatkuva oppiminen ja osaamisen päivittäminen korostuvat kaikissa työuran vaiheissa. Koulutus pitää nähdä investointina, ei pelkkänä kulueränä. Koulutetulla ja osaavalla työvoimalla on merkittävää vaikutusta paitsi koko Suomen, myös alueidemme elinvoimaan.
Yritykset, jotka panostavat henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen, pystyvät reagoimaan markkinoiden muutoksiin nopeammin ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluja. Globaalissa taloudessa meidän menestystekijämme Suomessa on nimenomaan osaaminen.
Fiksu yritys hyödyntää henkilöstönsä osaamista tehokkaammin ja luo kulttuurin, jossa kokeileminen, kehittäminen ja tiedon jakaminen ovat osa arkea. Tämä parantaa myös työnantajamielikuvaa ja auttaa houkuttelemaan sekä sitouttamaan osaavaa työvoimaa.
Väestön ikääntyessä ja työurien pidentyessä on olennaista, että ihmisillä on mahdollisuus päivittää osaamistaan koko työuran ajan. Jatkuva oppiminen tukee työllisyyttä ja vähentää syrjäytymisen riskiä. Samalla se edistää taloudellista kestävyyttä ja yhteiskunnan kykyä vastata globaaleihin haasteisiin.
Eduskuntavaalit ovat ensi vuoden keväällä. Toivon hartaasti, että ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus nousevat vahvasti esille muutenkin kuin vaalipuheissa.
Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspäällikkö.



