Työssä
Tommy Holmblad tekee jätteistä kaasua – ”Tästä on glamour kaukana”
Lähes 25 vuotta hitsaajana työskennellyt Tommy Holmblad vaihtoi alaa ja työskentelee nyt biokaasun tuotannon ja jalostuksen parissa Mustasaaren Stormossenilla.
TÄSTÄ ON KYSE
- Kuuden Vaasan seudun kunnan omistama yhtiö Stormossen huolehtii kotitalouksien ja yritysten jätteistä. Yhtiö pyrkii siihen, että mahdollisimman suuri osa jätteistä kierrätetään sen sijaan, että ne päätyisivät kaatopaikalle. Kyse on niin sanotusta kiertotaloudesta.
- Stormossenilla tuotetaan jätteestä ja lietteestä muun muassa biokaasua, jota käytetään polttoaineena esimerkiksi Vaasan paikallisliikenteen busseissa.
- Mustasaarelainen Tommy Holmblad vaihtoi työnsä Korsnäsissä sijaitsevan yrityksen hitsaajasta kaasuntuotannon pariin Stormossenille. Vaihto tuotti liikkuvampaa työtä, paljon uutta opittavaa ja lyhyemmän työmatkan.
Linnut kaartavat Stormossenin alueen yläpuolella Mustasaaressa herkkupalojen toivossa, mutta kyse ei ole enää pitkään aikaan ollut vanhan ajan kaatopaikasta.
Prosessinhoitaja Tommy Holmblad aloittelee työvuoroaan tuttuun tapaan hyppäämällä traktorin rattiin ja syöttämällä jätteitä niin sanottuihin kaatokuiluihin.
Stormossen on kuuden Vaasan seudun kunnan yhteisomistuksessa. Suurin osa Vaasan paikallisliikenteen busseista tankkaakin biokaasua, samoin Stormossenin omat jäteautot.
Yrityksen toiminta-alueella asuu yhteensä noin 110 000 ihmistä, joiden jätteet Stormossen kerää.
Stormossenilla on hiljattain otettu käyttöön kolmas bioreaktori. Useita kymmeniä metrejä korkea rakennelma vetää noin 4 600 kuutiometriä. Toisin kuin kaksi vanhempaa reaktoria, uusi ei ole louhittu kallioon, vaan se seisoo kaivannossa.
Uusin biokaasureaktori valmistui viime vuonna ja on edelleen eräänlaisessa käyttöönotto- ja säätövaiheessa, Holmblad kertoo.
Holmblad kurkistaa reaktoriin panssarilasisen tarkastusluukun kautta. Prosessin valvonta mädätyssäiliössä tapahtuu yleensä erilaisten näyttöjen kautta, mutta prosessia on hyvä välillä tarkastella omilla silmillä.
– Reaktoriin on muodostunut melko paljon vaahtoa aamun aikana, hän toteaa vakavana.
Sitä pyritään välttämään.
BAKTEERIT HAJOTTAVAT MATERIAN METAANIKSI
Tuotantoprosessi etenee siten, että ensin biojäte ja liete kerätään kuluttajilta. Säiliöautoja ilmaantuukin tämän tästä alueelle. Varsinainen jäte täytyy valmistella ennen kuin sitä voidaan käsitellä.
Muovi ja muu sinne kuulumaton lajitellaan pois, jäte murskataan tasaiseksi massaksi ja tarvittaessa lisätään vettä oikean koostumuksen saavuttamiseksi.
Tämän jälkeen alkaa varsinainen liotusprosessi, joka kestää yleensä muutaman viikon.
Massa kipataan suuriin suljettuihin säiliöihin eli mädättämöihin. Bakteerit tekevät työn ja hajottavat materiaalin – ja tässä syntyy metaanikaasu.
Holmbladin ja muiden tuotantotyöntekijöiden tehtävänä on muun muassa säätää virtaamia sekä tarvittaessa hapen ja veden määrää.
Lopputuotteena syntyy metaanikaasua, jonka metaanipitoisuus on noin 60 prosenttia, mutta sitä ei voi sellaisenaan käyttää ajoneuvoissa. Se täytyy vielä ”puhdistaa” happosuihkun avulla, Holmblad kertoo.
Kaasu, jota ei jalosteta ajoneuvojen polttoaineeksi, voidaan käyttää kaasumoottoreissa sähkön tuottamiseen. Mädätyksen jälkeen jäljelle jäävää materiaalia kutsutaan mädätysjäännökseksi, ja se päätyy yleensä maatalouden käyttöön.
“YKSIKÄÄN PÄIVÄ EI OLE SAMANLAINEN”
– Niin kauan kuin prosessi toimii, teemme huoltotöitä. Vaihdamme öljyjä ja korjaamme kaikenlaista pientä ja suurempaa. Alueella on valtavasti erilaisia mekaanisia laitteita, joten huoltotöitä riittää.
Se Holmbladia uudessa työssä onkin miellyttänyt.
– Yksikään päivä ei ole samanlainen ja työ on hyvin vaihtelevaa. Alueen kokoon nähden onkin hieman yllättävää, että prosessin parissa työskentelee niin vähän tuotantotyöntekijöitä.
Työntekijöitä on tällä hetkellä yhteensä yksitoista.
Hajuun tottuu viikossa, sen jälkeen sitä ei enää huomaa.
Kokemattomalle vierailijalle Stormossenissa voi paikoin tuntua hieman hajua. Ossi Isohellan on työskennellyt Stormossenilla kymmenen vuotta.
– Sanon aina kesätyöntekijöille, että hajuun tottuu noin viikossa, sen jälkeen sitä ei enää huomaa, Isohella sanoo. Holmblad on samaa mieltä.
Koska työntekijät käsittelevät jätettä, hygienian on oltava tiptop. Toimistorakennuksen ruokalaan ei ole asiaa vaihtamatta vaatteita.
Se on tuonut mukanaan myös miellyttävän työtehtävän.
– Tästä on glamour kaukana. Kun korjaa jotain jätteeseen kastunutta mekaanista osaa niin se ei ole niin hohdokasta, mutta on mukava päättää työvuoro käymällä työajalla saunassa, Holmblad sanoo.
MUUTOKSEN AIKA
Vuoden vaihteessa työt Stormossenilla aloittanut Tommy Holmblad on Stormossenin tuoreimpia työntekijöitä. Hänellä on pitkä kokemus hitsaajana Korsnäsissä sijaitsevassa metallialan yrityksessä.
Ajatus siitä, että olisi aika kokeilla jotain uutta työelämässä, oli kuitenkin vahvistunut jo jonkin aikaa.
Selkäkivut ja hartiasärky jo lounasaikaan kertoivat myös omaa kieltään. Kun Stormossenilla haettiin hitsaustaitoista prosessinhoitajaa, Holmblad päätti tarttua tilaisuuteen.
– Entisessä työpaikassa pidettiin hieman huvittavana, että minä, joka vähän kammoan bakteereja, menen töihin Stormossenille.
Uusi työ on tuonut suuren muutoksen. Holmblad on juuri palannut Vantaalta vajaan viikon mittaiselta kaasualan kurssilta. Istumatyöstä hitsaajana hän on siirtynyt kävelemään tuhansia askeleita päivässä, mikä on pitänyt kropan ja mielenkin virkeänä, Holmblad kertoo.
Alan jo päästä sisälle työhön, mutta opittavaa on vielä paljon.
Uutta Holmbladille on myös päivystys. Holmblad on päivystysvuorossa viikon kerrallaan, jolloin puhelin täytyy pitää mukana eikä pidemmille reissuille silloin ole asiaa. Puheluja voi tulla esimerkiksi asiakkailta, joilla on ongelmia tankkausasemilla.
TEOLLISUUSLIITON MIES
Holmblad on sopeutunut Stormossenille siinä määrin, että moottori- ja metsästysharrastaja on hankkinut kaasuauton – ja ensimmäiset kokemukset ovat olleet myönteisiä.
– Työmatkani on niin lyhyt, että kaasumoottori ehtii käynnistyä vasta kun ajan portista sisään.
Holmblad toimi pitkään pääluottamusmiehenä edellisessä työpaikassaan Korsnäsin Profiweldillä. Hän ei ollut työskennellyt uudessa työssään montakaan päivää, kun kollegat jo kysyivät, haluaisiko hän ottaa pääluottamusmiehen tehtävän, edellisen jäätyä pois töistä.
Holmbladille tuttu teknologiateollisuuden työehtosopimus, niin sanottu ”vihreä kirja”, on vaihtunut kemian perusteollisuuden sopimukseen.
Aiemmin kaikki hänen edustamansa työntekijät työskentelivät samassa hallissa, mutta nyt mukana on muun muassa noutopalvelun kuljettajia, jotka ajelevat ympäri seutua.
He hakevat esimerkiksi sohvia, jääkaappeja ja pesukoneita kierrätettäväksi asiakkaiden luota.
Ensivaikutelmat työntekijöiden edunvalvonnasta ja työnantajan kanssa neuvottelemisesta ovat myönteisiä. Ja monella tavalla tutusta tehtävästähän on kyse.
– Teollisuusliitossa tässä kuitenkin edelleen ollaan, joten tunnen olevani kotonani, Holmblad sanoo.
Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy
PERUSTETTU 1985
KOTIPAIKKA Mustasaari
TUOTANTO Biojätteen ja lietteen käsittely, biokaasun ja kompostimullan tuotanto
HENKILÖSTÖ Noin 50 työntekijää, joista 11 tuotantotyöntekijää
OMISTAJAT Kuusi kuntaa – Vaasa, Mustasaari, Korsnäs, Maalahti, Isokyrö ja Vöyri
LIIKEVAIHTO 17,2 miljoonaa euroa (2024)
Artikkeli on julkaistu alun perin ruotsiksi. Löydät ruotsinkielisen artikkelin täältä.
