SSAB laittoi Raahen terästehtaan suunnitelmia uusiksi – ”Erikoistuotteet ovat vahvuutemme”
Terästeollisuudessa puhaltaa tuuli moneen suuntaan. Muuttuvat tullit, vihreän siirtymän epävarmuudet ja muut poliittiset päätökset tekevät yritysten toimintaympäristöstä epämääräisen. SSAB on pienentänyt Raahen tehtaan investointisuunnitelmia ja panostaa jatkossa erikoisteräksiin. Työllisyysvaikutukset ovat vielä arvailua.
Ruotsalainen teollisuuskonserni SSAB kertoi 4.11.2025 tulevista suunnitelmistaan. Näillä näkymin Raahen terästehtaalle ei ole tulossa samanlaista miljardien investointia kuin Luulajaan, jossa on rakenteilla fossiilivapaa minimill-nimellä tunnettu terästehdaskokonaisuus.
Yhtiö kertoo rakentavansa Raaheen uuden fossiilivapaan valokaarisulaton aikaisintaan Luulajan investoinnin valmistuttua. Luulajan minimill on valmistumassa vuonna 2029. Raahessa nykyiset masuunit ja koksaamo ollaan sulkemassa uuden valokaarisulaton valmistumisen jälkeen.
Raahen terästehtaan pääluottamusmies Jarkko Uusipulkamo kertoo, että työntekijät ovat ottaneet uudet linjaukset vastaan rauhallisesti. Tehtaan tuotannossa on noin 1 900 työntekijää.
– Uusi sulatto ei tule työllistämään kaikkia. Siinä mielessä päätös on hankala. Se kuitenkin turvaa loppupään töitä, Uusipulkamo sanoo.
Loppupäällä tarkoitetaan tehtaan kuumavalssaamoa, jossa valmistetaan teräslevyjä ja ‑kelatuotteita. Näillä näkymin Raahen toiminta on jatkossa painottumassa entistä vahvemmin erikoisteräksiin ja ‑tuotteisiin.
– Valssaamo on hyvässä kunnossa. Siellä pystymme tekemään erikoistuotteita ja pieniä eriä. Se on meidän vahvuutemme. Täällä on tietotaito ja laitteisto, Uusipulkamo sanoo.
KESKUSTELUYHTEYDET AUKI
Raahen suunnitelmien yksityiskohdista tai mittakaavasta ei ole vielä tietoa, joten tulevia vaikutuksia työpaikkojen määrään on vaikea arvioida. Toistaiseksi jatketaan vanhalla mallilla.
– Alkupään tuotannosta täytyy pitää huolta joitain vuosia. Se vaatii kunnossapitoinvestointeja, Uusipulkamo sanoo.
Valssaamo on hyvässä kunnossa. Siellä pystymme tekemään erikoistuotteita ja pieniä eriä.
SSAB päätti Luulajan 4,5 miljardin euron investoinnista huhtikuussa 2024. Tuolloin Raahe oli investoinnin toinen vaihtoehto. Uusipulkamo kertoo, että työntekijät pitivät päätöstä Suomi-Ruotsi ‑ottelun tappiona.
– Asia puhutti paljon, mutta se laantui nopeasti. Perin suomalaisesti alettiin miettiä, että ei se minimill niin hyvä asia olisi ollutkaan. Se pyörii paljon pienemmällä henkilöstömäärällä. Perinteinen valssausteknologia voi olla työpaikkojen kannalta parempi.
SSAB on julkisuudessa korostanut, että Raahen tehdas on tärkeä osa yhtiön tulevaisuutta. Raahessa valmistetaan jatkossakin raaka-aineet jatkojalostukseen SSAB:n toimipaikoille Hämeenlinnaan, Pulkkilaan ja Oulaisiin.
Pääluottamusmies kertoo, että yrityksessä on avoin ja keskusteleva ilmapiiri.
– Ei tarvitse lukea lehdestä, mitä tapahtuu, kun on avoimet välit. Olen nukkunut yöt hyvin sen perusteella, mitä tiedän, Uusipulkamo sanoo.

POLITIIKKA OHJAA TERÄSTÄ
Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund kertoo, että maailman terästeollisuudessa eletään selkeää ylituotannon aikaa.
– Varsinkin Kiina on rakentanut jos jonkinlaisia teräslaitoksia, Eklund sanoo.
Teräksen tuotanto on tärkeää teollisuusmaille ja sellaisiksi pyrkiville valtioille. Uusia laitoksia perustetaan poliittisilla päätöksillä ja vanhoja pidetään toiminnassa esimerkiksi työttömyyden pelossa.
– Pohjoismaiden ulkopuolella Euroopassa on tosi huonokuntoisia ja tehottomia laitoksia. Valtiot ja paikallishallinnot käyttävät kaikki konstit, että tuotannot jatkuisivat, Eklund sanoo.
Kiinalaisen ylituotannon ja Yhdysvaltojen tullien takia teräksen vienti- ja tuontisuunnat ovat olleet muutoksessa.
– Teräs liikkuu maailmalla ja virtaukset muuttuvat poliittisten päätösten perusteella. Nyt reitit ovat olleet Eurooppaan päin, Eklund sanoo.
Helpotusta on kuitenkin luvassa eurooppalaiselle tuotannolle, sillä Euroopan unioni on vuoden 2026 puolivälissä korottamassa omia terästullejaan ja pienentämässä tuontikiintiöitä.
– Kysymys ei ole protektionismista, vaan nämä ovat toimia, jotka kompensoivat markkinoiden toiminnan vajavaisuuksia, Eklund sanoo.

EPÄVARMUUKSIA ILMASSA
Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä ilman, että yritykset karkaavat alueille, jossa päästöjä rajoitetaan vähemmän.
Perinteinen terästeollisuus tuottaa merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä, joten eurooppalainen päästökauppajärjestelmä ja sen kehitys ovat ydinkysymyksiä teräsyhtiöille.
Raahen terästehtaan osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 7 prosenttia. EU:n tavoitteena on, että vuonna 2030 kasvihuonepäästöjä on vähennetty 62 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Ilmaisia päästöoikeuksia on myönnetty teollisuudenaloille, joiden on pelätty poistuvan päästökaupan kustannusten takia. Ilmaiset oikeudet ovat kuitenkin poistumassa vuoteen 2034 mennessä.
Vihreän siirtymän hankkeet eivät rahoituksellisesti ole enää niin kuumaa kamaa kuin jokin aika sitten.
Eklund arvioi, että EU:n ongelmana on ollut tehtyjen päätösten avaaminen ja muuttaminen. Näin ollen ilmastotavoitteetkaan eivät näytä kiveen hakatuilta.
– Jos aletaan pakitella, elinkeinoelämä ja sidosryhmät haistavat, että on pelin paikka: josko heitäkin koskeviin päätöksiin saataisiin muutoksia.
Eklundin mukaan SSAB:n strategian muutos voi tarkoittaa, että aiempi strategia ei ole enää toimiva tai rahaa ei ole tulossa sisään yhtä paljon kuin on suunniteltu. Luulajan minimill-tehtaan valmistuminen on lykkääntynyt jo vuodella alkuperäisestä aikataulusta.
– Vihreän siirtymän hankkeet eivät rahoituksellisesti ole enää niin kuumaa kamaa kuin jokin aika sitten. Kaikilla hyvilläkään tarinoilla ei saa puhuttua miljardeja pääomamarkkinoilta.
Myös teräksen raaka-aineena käytetyn rautasienen saatavuuteen liittyy Eklundin mukaan epävarmuuksia. Tämäkin voi hillitä intoa jätti-investointeihin.
JOUSTAVA TUOTANTO TYÖLLISTÄÄ
Epävarmuuksista huolimatta SSAB on edelleen tuotantolaitoksiltaan ja tehokkuudeltaan maailman teräsyhtiöiden kärkipäässä.
– SSAB nostaa vaikeasti tuotettavien ja kalliiden erikoisteräksien osuutta tuotannossaan, mikä on positiivinen juttu. Niissä yhtiö on ollut jo ennestään vahvoilla, Eklund sanoo.
Raahen tehtaan rooli näyttää olevan tulevaisuudessa joustavampi ja monipuolisempi verrattuna Luulajaan rakennettavaan minimill-tehtaaseen.
– Yrityksessä on katsottu, että kahta kankeaa ison tuotannon yksikköä ei ole järkevää rakentaa.
Maksimaalinen investointien euromäärä ei välttämättä tarkoita maksimaalista työpaikkojen määrää.
Raahen työpaikkojen kannalta tämä strategia voi olla hyväkin asia.
– Joustavampi ja korkeamman hintaluokan tuotanto on tonnia kohti työllistävämpää, Eklund sanoo.
SSAB:n mukaan Raaheen suunnitellut investoinnit ovat saman kaltaisia kuin yhtiön Oxelösundin tehtaalla Ruotsissa, jossa valokaariuuniin on investoitu noin 560 miljoonaa euroa.
Raahen tulevan investoinnin euromäärästä ei tässä vaiheessa ole tietoa, mutta Raahen tehtaan suuremman koon takia investoinnistakin ennakoidaan suurempaa kuin Oxelösundissa.
– Maksimaalinen investointien euromäärä ei välttämättä tarkoita maksimaalista työpaikkojen määrää. Tässä on monta vaihtoehtoa, joihin tämä voi olla päätymässä, Eklund sanoo.



