Ajassa
Vauhti kiihtyy, päämäärä tuntematon – Futuristin mukaan kriittisyys on vastuullisuutta
Teknologian ja tekoälyn kehitys on huimaa. Mihin oikein olemme matkalla? Sekä mahdollisuudet että uhkakuvat ovat historiallisen suuret, näkee futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen.
Itseajavat autot, vierasta kieltä suoraan puheesta kääntävät laitteet, runoja kirjoittava tekoäly, etäyhteydellä tehtävät leikkaukset… Vain hetki sitten tieteiskirjallisuudelta kuulostaneet asiat ovat nyt todellisuutta. Näiden vaikutusta yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen miettii työkseen.
Älyteknologian halpeneminen voi muuttaa talouden arvoketjuja merkittävästi, kun hyvin moniin prosesseihin lisätään digitaalisuutta, joka tuo lisää nopeutta ja tehoja.
– Sensorien ja pienten tietokoneiden kustannukset alkavat olla niin pienet, että älyä voi periaatteessa laittaa melkeinpä minne vain.
TEKOÄLYBOTTI EI RAKENNA TALOJA
Kuulostaa vaikuttavalta. Mutta mutta. Riittääkö tavalliselle ihmiselle pian enää tavallisia töitä?
Vaikka Pölönen on futuristi, hän korostaa, että kriittisyys uutta kohtaan on välttämätöntä.
– Kriittisyys on vastuullisuutta, ei muutosvastarintaa. Jos ottaa kaiken vain sinisilmäisesti vastaan, se ei ole tänä päivänä enää cool.
Kysymykseen ihmisen tarpeellisuudesta Pölönen vastaa myöntävästi. Hän ei usko töiden loppumiseen, sillä työ on ongelmien ratkaisemista ja uusia ongelmia tulee aina lisää. Vaikka tekoäly on monissa asioissa ylivoimainen ihmiseen verrattuna, toisissa se on yhä hyödytön.
Lopulta kyse on siitä, ovatko uudet ongelmat parempia kuin vanhat.
Tämä kiteytyi belgialaisen rakennusalan yrityksen taannoisessa mainoksessa. Keskeneräisen talon seinällä oli jättijuliste: Hei ChatGPT, rakenna tämä loppuun – kykysi ovat korvaamattomat! Mainos lähti viraaliksi eli herätti sosiaalisessa mediassa maailmanlaajuista huomiota.
– Se oli osuva heitto, Pölönen kehuu.
VANHAT HAITAT POIS, TILALLE UUSIA
Kaikkeen uuteen teknologiaan liittyy sekä hyötyjä että haittoja. Joskus ne hahmotetaan vasta vuosikymmenien päästä.
– Lopulta kyse on siitä, ovatko ne uudet ongelmat parempia kuin vanhat. Öljyyn perustuva liikkuminen on ollut pitkään selvästi halvin, paras ja tehokkain tapa kulkea paikasta toiseen. Mutta kun nyt katsoo ilmastovaikutuksia, näkee, ettei se enää ole paras.
Kehityksen suuntaa ei kuitenkaan koordinoi kukaan. Jättiyhtiöille tärkeintä on olla sen kärjessä. Google otti hiljattain käyttöön tekoälyn luomat vastaukset, jotka näytetään käyttäjälle ennen hänen hakusanansa tuottamia osumia.
– En ole pyytänyt tällaista mutta en silti pysty laittamaan ominaisuutta asetuksista pois, Pölönen huokaa.
– Tekoälyvastaukset kuluttavat paljon energiaa, mutta siitä huolimatta Google päätti näyttää vastaukset minulle väkisin, koska heillä oli huolena, että Chat GPT vie heiltä käyttäjiä.
”USEIN NOPEA KAKKONEN LYÖ KUNNOLLA LÄPI”
Teknologisten kilpajuoksujen yhteiskunnalliset seuraukset eivät ole päällimmäisenä yritysten mielessä.
Jos yritysten välinen kilpailu onnistuttaisiin ohjaamaan hötön sijaan hyödyllisiin päämääriin, positiivinen kehitys voi olla nopeaa.
– Jos vaikka TikTok kehittää kaunistusfiltterin, joka muokkaa ihmisten valokuvat vähän paremman näköisiksi, niin Instagram vastaa tekemällä saman mutta paremmin. Tiktok reagoi siihen ja syntyy kilpajuoksu. Lopulta meillä on teknisesti tosi hyvä kaunistusfiltteri, mutta kukaan ei kysy, mitä vaikutuksia sillä on nuorten mielenterveyteen.
Jos yritysten välinen kilpailu onnistuttaisiin ohjaamaan kaunistusfiltterien kaltaisen hötön sijaan oikeasti hyödyllisiin päämääriin, positiivinen kehitys voi olla nopeaa. Pölösen mukaan seuraava vuosikymmen voi olla maailmanhistorian tuottavin ja tehokkain, muun muassa tekoälyn ansiosta.
Suomella on mahdollisuudet menestyä murroksessa. Se vaatii rohkeutta olla etujoukoissa – tosin välttämättä ei kannata olla se ensimmäinen.
– Monta kertaa vasta nopea kakkonen lyö kunnolla läpi. Apple ei kehittänyt ensimmäisenä kosketusnäyttöä, Tesla ei ollut ensimmäinen sähköauto, Facebook ei ollut ensimmäinen somealusta… Usein nopea kakkonen lyö kunnolla läpi. Riski on, että jäädään seuraamaan muita ja ollaan hitaita vitosia.
YHTEISMAAN ONGELMA – KESTÄÄKÖ PLANEETTA?
Vihreä siirtymä ja älykkäät ratkaisut auttavat osaltaan ratkaisemaan ilmastonmuutosta ja ympäristön kestokykyyn liittyviä ongelmia. Kaikkea tämän kortin varaan ei tosin voi laskea.
– Yritykset katsovat omia, lyhyen aikavälin tuottotavoitteitaan. Eivät ne erityisesti halua, että esimerkiksi sademetsää kaadetaan. Mutta ne tietävät, että jos ne eivät tee sitä, joku muu käy korjaamassa potin, Pölönen tiivistää.
Mikä siis avuksi? Pölönen ilmoittaa, ettei hänellä ole vastausta – paitsi se, että helppoa ratkaisua ei tietenkään ole olemassa. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka kysymys on globaali, se on pohjimmiltaan sama kuin jo 1800-luvulla tunnettu poliittis-filosofinen ”yhteismaan ongelma”, jossa sama laidun on useiden karjanomistajien käytössä. Ylilaiduntamisen estäminen olisi kaikkien yhteinen intressi, mutta kenenkään ei kannata pitää omaa laumaansa poissa laitumelta, ellei hän voi luottaa siihen, että toiset toimivat samoin.
– Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi vetoamista vastuuntuntoon, syyllistämistä ja haitallisen toiminnan sääntelyä. Kaikissa näissä on ongelmansa. Toisaalta on kuitenkin paljon esimerkkejä siitä, että paikalliset yhteisöt pystyvät hallinnoimaan yhteisiä resursseja kestävästi.
PERTTU PÖLÖNEN
30-vuotias futuristi, tietokirjailija ja keksijä.
Voittanut Euroopan unionin järjestämän nuorten keksintökilpailun Sävelkellolla (englanniksi MusiClock), joka on musiikin teorian opettamista ja oppimista tukeva laite.
Osallistunut tulevaisuuskurssille Nasan tutkimuskeskuksessa Kalifornian Piilaaksossa.
Ollut mukana perustamassa koulutusteknologiayhtiötä Myanmariin.
Valittu vuoden luovimmaksi suomalaiseksi vuonna 2014, vastaanottanut Mensa-palkinnon 2021.
Kirjoittanut kolme kirjaa, joista viimeisin tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.
