Työnte­ki­jöillä ei hääppöisiä odotuksia EU:n nykykomissiolta

Turkuun Eurooppa-fooru­miin 27.–29. elokuuta kokoon­tu­neet ay-johtajat ja polii­tikot olivat varsin yksimie­lisiä siitä, ettei nykyi­seltä EU:n komis­siolta ole hyvää odotet­ta­vissa työntekijöille.

Vaikka Euroopan komis­sion nykyinen puheen­joh­taja Ursula von der Leyen on sama kuin edelli­sellä kaudella, hän on aikai­sempaa työnan­ta­ja­myön­tei­sempi, arvioi SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta.

Panee­lissa ”Kylmät tuulet puhal­tavat Euroo­passa. Romut­tuuko työntekijän turva?” asiasta lausuivat myös Euroopan parla­mentin jäsen Li Andersson (vas), entinen päämi­nis­teri ja kansan­edus­taja Matti Vanhanen (kesk) sekä kansan­edus­taja Niina Malm (sd). Andersson on EU-parla­mentin työlli­syys- ja sosiaa­li­asioiden valio­kunnan puheen­joh­taja. Monelle teolli­suus­lii­to­lai­selle tuttu Malm on työelämä- ja tasa-arvova­lio­kunnan jäsen eduskun­nassa. Aikai­semmin hän toimi Ovakon Imatran teräs­teh­taan pääluottamusmiehenä.

SUOMI TARKKISOPPILAAKSI?

Matti Vanhanen kertasi EU:n muutosta kauppau­nio­nista enemmän valtioiden poliit­ti­seksi liitoksi, minkä hän arvioi johtu­neen EU:n laaje­ne­mi­sesta. Entinen päämi­nis­teri kehotti ay-järjes­töjä panos­ta­maan EU-komis­sion työoh­jel­maan, ja sitä kautta painos­ta­maan komis­siota. Ohjelman teksti on entisensä, työntekijämyönteinen.
Niina Malm totesi, että teksti voi olla entisensä, mutta tulkinnat eivät ole yhtä hyvät palkan­saa­jien kannalta, eli teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa.

– Aikai­semmin Suomi oli työelämän asioissa malliop­pilas. Me veimme Euroop­paan hyviä käytän­töjä. Nyt Suomen [Orpo-Purran] hallitus on kääntänyt kelloa taakse­päin ja tekee kaikkensa estääk­seen ay-toimintaa.

– Lakeja pitäisi säätää Suomes­sakin heikomman osapuolen, työnte­ki­jöiden, turvaksi. Kohta kai EU:sta tulee Suomen palkan­saa­jille turva, jonkin­lainen perälauta. Kai meistä tulee EU:n tarkkai­lu­luok­ka­laisia työelämän asioissa, Malm pohti.

Nyt työnan­tajat keskus­te­levat vain kaikesta kivasta, pehmoi­sesta ja pörröisestä.

SAK:n puheen­joh­taja Eloranta komppasi Malmia ja kaipasi entistä Ursula von der Leyeniä.

– Aikai­semmin sosiaa­lista dialogia arvos­tet­tiin enemmän, mikä toi turvaa palkan­saa­jien asemalle. Nyt työnan­tajat keskus­te­levat vain kaikesta kivasta, pehmoi­sesta ja pörröi­sestä. Merkit­tä­vistä asioista, esimer­kiksi palkoista ja työajoista, ei haluta tehdä sitovia sopimuksia, totesi Eloranta.

DUUNARIN HYVÄ ON OSA KILPAILUKYKYÄ

Euroopan parla­mentin jäsen Li Andersson ei hänkään odottanut suuria avauksia palkan­saa­jien parhaaksi EU-komis­siolta. Hän uskoi kuitenkin olevan mahdol­lista, että EU-parla­mentti pystyisi painos­ta­maan komis­siota työelämän kehit­tä­mi­sessä, esimer­kiksi työeh­to­so­pi­musten katta­vuuden lisäämiseksi.

– EU yrittää panostaa kilpai­lu­ky­kyynsä, jotta pärjäisi USA:lle ja Kiinalle. Minusta työntekijän hyvä kohtelu ja työsuh­de­turva ovat tärkeä osa kilpai­lu­kykyä, Andersson totesi.

Vanhanen kehotti ay-järjes­töjä maiden rajat ylittä­vään yhteis­työhön, koska euroop­pa­laisten yritysten koko kasvaa fuusioiden kautta. Keskus­jär­jes­töjen johtajat vannoivat kukin vuorol­laan EU:n laajuisen yhteis­työn nimeen.

– Palkka-avoimuuden lisää­minen ja alipalk­kauksen krimi­na­li­sointi voisivat olla hyviä EU-tason ay-toiminnan aiheita, arvioi Malm.