Työn­te­ki­jöillä ei hääp­pöi­siä odotuk­sia EU:n nyky­ko­mis­siolta – Suomi jäämässä työelä­män asioissa tarkkailuluokkalaiseksi

Turkuun Eurooppa-fooru­miin 27.–29. elokuuta kokoon­tu­neet ay-johta­jat ja polii­ti­kot olivat varsin yksi­mie­li­siä siitä, ettei nykyi­seltä EU:n komis­siolta ole hyvää odotet­ta­vissa työntekijöille.

Vaikka Euroo­pan komis­sion nykyi­nen puheen­joh­taja Ursula von der Leyen on sama kuin edel­li­sellä kaudella, hän on aikai­sem­paa työnan­ta­ja­myön­tei­sempi, arvioi SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta.

Panee­lissa ”Kylmät tuulet puhal­ta­vat Euroo­passa. Romut­tuuko työn­tekijän turva?” asiasta lausui­vat myös Euroo­pan parla­men­tin jäsen Li Anders­son (vas), enti­nen päämi­nis­teri ja kansan­edus­taja Matti Vanha­nen (kesk) sekä kansan­edus­taja Niina Malm (sd). Anders­son on EU-parla­men­tin työl­li­syys- ja sosi­aa­li­asioi­den valio­kun­nan puheen­joh­taja. Monelle teol­li­suus­lii­to­lai­selle tuttu Malm on työelämä- ja tasa-arvo­va­lio­kun­nan jäsen edus­kun­nassa. Aikai­sem­min hän toimi Ovakon Imat­ran teräs­teh­taan pääluottamusmiehenä.

SUOMI TARKKISOPPILAAKSI?

Matti Vanha­nen kertasi EU:n muutosta kaup­pau­nio­nista enem­män valtioi­den poliit­ti­seksi liitoksi, minkä hän arvioi johtu­neen EU:n laaje­ne­mi­sesta. Enti­nen päämi­nis­teri kehotti ay-järjes­töjä panos­ta­maan EU-komis­sion työoh­jel­maan, ja sitä kautta painos­ta­maan komis­siota. Ohjel­man teksti on enti­sensä, työntekijämyönteinen.
Niina Malm totesi, että teksti voi olla enti­sensä, mutta tulkin­nat eivät ole yhtä hyvät palkan­saa­jien kannalta, eli teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa.

– Aikai­sem­min Suomi oli työelä­män asioissa malliop­pi­las. Me veimme Euroop­paan hyviä käytän­töjä. Nyt Suomen [Orpo-Purran] halli­tus on kään­tä­nyt kelloa taak­se­päin ja tekee kaik­kensa estääk­seen ay-toimintaa.

– Lakeja pitäisi säätää Suomes­sa­kin heikom­man osapuo­len, työn­te­ki­jöi­den, turvaksi. Kohta kai EU:sta tulee Suomen palkan­saa­jille turva, jonkin­lai­nen perä­lauta. Kai meistä tulee EU:n tark­kai­lu­luok­ka­lai­sia työelä­män asioissa, Malm pohti.

Nyt työnan­ta­jat keskus­te­le­vat vain kaikesta kivasta, pehmoi­sesta ja pörröisestä.

SAK:n puheen­joh­taja Eloranta komp­pasi Malmia ja kaipasi entistä Ursula von der Leyeniä.

– Aikai­sem­min sosi­aa­lista dialo­gia arvos­tet­tiin enem­män, mikä toi turvaa palkan­saa­jien asemalle. Nyt työnan­ta­jat keskus­te­le­vat vain kaikesta kivasta, pehmoi­sesta ja pörröi­sestä. Merkit­tä­vistä asioista, esimer­kiksi palkoista ja työajoista, ei haluta tehdä sito­via sopi­muk­sia, totesi Eloranta.

DUUNARIN HYVÄ ON OSA KILPAILUKYKYÄ

Euroo­pan parla­men­tin jäsen Li Anders­son ei hänkään odot­ta­nut suuria avauk­sia palkan­saa­jien parhaaksi EU-komis­siolta. Hän uskoi kuiten­kin olevan mahdol­lista, että EU-parla­mentti pystyisi painos­ta­maan komis­siota työelä­män kehit­tä­mi­sessä, esimer­kiksi työeh­to­so­pi­mus­ten katta­vuu­den lisäämiseksi.

– EU yrit­tää panos­taa kilpai­lu­ky­kyynsä, jotta pärjäisi USA:lle ja Kiinalle. Minusta työn­tekijän hyvä kohtelu ja työsuh­de­turva ovat tärkeä osa kilpai­lu­ky­kyä, Anders­son totesi.

Vanha­nen kehotti ay-järjes­töjä maiden rajat ylit­tä­vään yhteis­työ­hön, koska euroop­pa­lais­ten yritys­ten koko kasvaa fuusioi­den kautta. Keskus­jär­jes­tö­jen johta­jat vannoi­vat kukin vuorol­laan EU:n laajui­sen yhteis­työn nimeen.

– Palkka-avoi­muu­den lisää­mi­nen ja alipalk­kauk­sen krimi­na­li­sointi voisi­vat olla hyviä EU-tason ay-toimin­nan aiheita, arvioi Malm.