Pääluot­ta­mus­miehen tehtävä on moninainen – ”Tässä tehtä­vässä pitää olla halua auttaa muita”

– Pääluot­ta­mus­miehen päivät eivät ole koskaan saman­laisia. Tehtäviä ja rooleja on monen­laisia. Tietenkin pääteh­tä­vänä on katsoa, että työpai­kalla nouda­te­taan työeh­to­so­pi­musta ja työlain­sää­däntöä, kiteyttää pääluot­ta­mus­miehen työtään Jervois Finland Oy:n pääluot­ta­mus­mies Juha Hassel.

Hassel on toiminut pääluot­ta­mus­mie­henä Kokkolan suurteol­li­suus­puis­tossa toimi­valla Jervois Finlan­dilla vuodesta 2019. Kobol­tista tuotteita vientiin jalos­tava tuotan­to­laitos on toiminut Kokko­lassa yli 55 vuotta ja tuotannon työnte­ki­jöitä siellä on runsas sata.

Hassel kuvaa rooliaan pääluot­ta­mus­mie­henä autta­jaksi. Tehtä­vänä on auttaa työpaikan työnte­ki­jöitä kaikessa, mikä liittyy heidän työsuhteeseensa.

– Tarkoittaa tämä sitten epäsel­vyyksiä palkan­mak­sussa, työai­kojen tulkin­nassa tai esimer­kiksi kolmi­kan­ta­neu­vot­te­luita henkilön tervey­den­ti­lasta tai työntekijän moitit­ta­vasta suoriu­tu­mi­sesta tehtä­vis­sään, Hassel sanoo.

– Kun on ollut useissa neuvot­te­luissa vuosien varrella, pystyy jo hyvin pitämään huolta, että työnan­taja kohtelee kaikkia työnte­ki­jöitä yhden­ver­tai­sesti ja samanarvoisesti.

TEOLLISUUSLIITON LUOTTAMUSHENKILÖT

10 130 luottamushenkilöä
16 977 täytettyä luottamustehtävää
48 luotta­mus­hen­ki­löiden keski-ikä

Hasselin mielestä tärkeimpiä pääluot­ta­mus­miehen taitoja ovat hyvät vuoro­vai­kutus- ja neuvot­te­lu­taidot. Ketään ei saa loukata. Usein risti­rii­doissa on kyse vain tulkin­tae­ri­mie­li­syyk­sistä, joihin on löydet­tä­vissä ratkaisu.

– Silloin työ palkitsee, kun huomaa löytä­neensä ratkaisun, johon työka­ve­rikin on tyytyväinen.

Yksit­täisen työntekijän asioiden hoidon lisäksi pääluot­ta­mus­mies osallistuu yhteis­toi­min­ta­ko­kouk­siin ja moniin muihin työnan­tajan työryh­miin, kuten työtur­val­li­suu­teen liitty­viin työryh­miin. Isoim­missa yrityk­sissä pääluot­ta­mus­mies voi päästä myös johto­ryhmän tai muun vastaavan elimen kokouk­siin, joissa tietoa yrityksen tilasta ja toimin­nasta on entistä enemmän saatavilla.

Pääluot­ta­mus­miehen päivät eivät ole koskaan samanlaisia.

Pääluot­ta­mus­miehen työssä luottamus on tärkeintä. Hän saa usein tietoja, jotka ovat salas­sa­pidon alaisia. Hassel huomaut­taakin, että työnte­kijät saattavat valittaa, että pääluot­ta­mus­mies ei tee mitään, mutta taustalla työtä on saatettu tehdä hyvinkin paljon, mutta siitä vain ei voi kertoa.

Hassel sanoo autta­vansa myös heitä, jotka eivät kuulu liittoon. Samalla tulee kuitenkin tehtyä myös jäsen­han­kintaa, kun hän huomauttaa työnte­ki­jälle, että olisi kiva, jos tämä liittyisi liittoon.

PÄÄLUOTTAMUSMIEHENÄ OMAN TOIMEN OHESSA

Kalsiumklo­ridia tuottavan Tetra Chemicals Europe Oy:n pääluot­ta­mus­mies Tero Keiski nyökyt­telee Juha Hasselin kertoessa pääluot­ta­mus­miehen työstään. Keiskin mukana myös hänen tehtä­vän­ku­vansa on hyvin samanlainen.

Kokkolan suurteol­li­suus­puis­tossa toimiva Tetra Chemicals on osa amerik­ka­lais­pörs­siyhtiö Tetra Techno­lo­giesia. Myös Tetra Chemicalsin tuotteet menevät pääosin vientiin. Työnte­ki­jöitä Kokkolan tuotan­to­lai­tok­sella on reilut 40.

Keiski kuten ei Hassel­kaan tee pääluot­ta­mus­miehen työtään kokopäi­vä­toi­mi­sesti. Keiskin mukaan periaat­teessa työeh­to­so­pimus määrit­telee, paljonko pääluot­ta­mus­miehen tehtä­vään saa käyttää aikaa. Mutta ei Keiskin työnan­taja ole koskaan toimeen käytettyä aikaa rajoit­tanut. Eikä hänkään ole sitä katsonut.

– Käytetty aika vaihtelee. Kesäai­kana voi olla hiljai­sempaa, mutta eivät eteen tulevat tehtävät katso vuoden­aikaa. Luotta­mus­miehen rooli on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Me toimimme kuitenkin työnte­ki­jöiden ja työnan­tajan välillä, Keiski sanoo.

Luotta­mus­miehen rooli on kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Keski sanoo tekevänsä normaalia päivä­vuoroa pääluot­ta­mus­miehen roolin ohessa. Hän muistuttaa, että normaa­leissa töissä tapaa parhaiten työnte­ki­jöitä ja saa siten kuulla nopeasti, jos jotain ongelmia ilmenee.

– Meillä on kuitenkin selvästi muita pienempi yritys, joten tunnen poruk­kamme hyvin. Luottamus on tässä tehtä­vässä kaikkein tärkeintä.

Hassel puoles­taan kertoo, että viral­li­sesti hänellä on pääluot­ta­mus­miehen toimeen varattu kaksi päivää viikossa. Silloin hän ehtii kiertää eri osastoilla tapaa­massa muita työnte­ki­jöitä ja osastojen luotta­mus­hen­ki­löitä. Lisäksi hän kirjoittaa viikoit­tain katsauksen työnte­ki­jöille, mitä työpai­kalla on esimer­kiksi työnan­tajan kanssa sovittu.

EDUNVALVOJANA USEALLA PAIKKAKUNNALLA

Kokkolan suurteol­li­suusa­lueen uusin tulokas on kaivos­yhtiö Keliber Techno­logy Oy:n litium­ja­los­tamo, joka tuottaa akkulaa­tuista litium­hydrok­sidia. Keliberin litium­hanke Kokkolan jalos­ta­moi­neen ja Kaustisen rikas­ta­moi­neen ja avolou­hok­si­neen on ensim­mäinen Euroopassa.

Keliberin pääluot­ta­mus­mies Ranja Pelttari on lähes yhtä uusi toimes­saan kuin yhtiön tuotan­to­lai­tokset. Pelttari toimii myös pääluot­ta­mus­mie­henä Kausti­silla eli hän on monitoi­mi­paikan pääluottamusmies.

– Itse en ole vielä edes päässyt käymään Kaustisen rikas­ta­molla, jota vielä raken­ne­taan, Pelttari kertoo.

– Aika paljon tällai­sessa uudessa yrityk­sessä kommu­ni­kointi tapahtuu sähkö­pos­tilla, jonkun verran myös puheli­mella. On toki hyvä, että kommu­ni­kointia on sähköi­sesti, mutta joissakin asioissa olisi hyvä päästä kasvo­tusten keskustelemaan.

Pelttari aloitti pääluot­ta­mus­mie­henä vasta viime vuoden lopulla. Mutta hän kertoo, että jo nyt on tullut eteen asioita laidasta laitaan. Tarkoitus on, että Kausti­sella valitaan vähin­tään omat työosas­tojen luottamushenkilöt.

Uudessa yrityk­sessä toimin­ta­tavat ja yritys­kult­tuuri ovat vasta muodos­tu­massa. Pelttari toivoi, että hän olisi voinut vaikuttaa kulttuurin synty­mi­seen, mutta se on paljon mutkik­kaampi asia.

– Kulttuuri näyttää muodos­tuvan pitkälti työpaikan ympärillä olevista asioista, joihin on vaikea itse vaikuttaa. Välillä tuntuu, että olisi varmasti ollut helpompaa tulla luotta­mus­toi­meen, jos joku olisi jo valmiiksi raken­tanut pohjaa.

Pelttari sanoo vähän kuin ajautu­neensa pääluot­ta­mus­mie­heksi. Hän otti paikan vastaan, kun kysyt­tiin. Hän sanoo, että onneksi apuna on ollut aiemmin Jervoi­sella työsken­nellyt varapää­luot­ta­mus­mies Jouni Aho. Yhteis­työllä asiat saadaan hoitumaan.

– Täytyy oikein kateel­li­sena kuunnella, kun Juha sanoo, että hän viikoit­tain lähettää katsauksen työnte­ki­jöille. Itse teen 12 tuntista vuoroa, joten aika on rajal­linen. Aika paljon vapaa-ajan tunteja kuluu pääluot­ta­mus­miehen tehtä­viin, kun vastailen esimer­kiksi tullei­siin sähköposteihin.

KOKKOLASSA TYÖOLOJA PARANNETAAN YHTEISTYÖLLÄ

Pääluot­ta­mus­miehen tehtävä voi joskus tuntua yksinäi­seltä, vaikka apuna on yrityksen muut luotta­mus­hen­kilöt. Kokko­lassa yhteistyö ei rajoitu ainoas­taan yritysten sisälle, vaan eri yritysten pääluot­ta­mus­miehet tekevät runsaasti yhteis­työtä keskenään.

Pääluot­ta­mus­mie­hillä on muun muassa oma WhatsApp ‑ryhmä, jossa voi pallo­tella asioita. Juha Hasselin mukaan tietoja vaihde­taan ahkerasti, mikä auttaa Hasselin mukaan esimer­kiksi työnan­tajan kanssa käytä­vissä neuvotteluissa.

Hassel toimii myös OMG Kemia ammat­tio­sasto 594:n puheen­joh­ta­jana. Osasto 594 on muodos­tunut pääosin kolmen työpaikan jäsenistä Jervois Finlan­dilta, Umicore Finlan­dilta ja Umicore Battery Materialsilta.

– Me olemme saman tessin [työeh­to­so­pi­muksen] alla ja meillä on samat ongelmat. Olemme pysty­neet osin jakamaan tehtäviä niin, että yhden yhtiön pääluot­ta­mus­mies pyrkii neuvot­te­le­maan työnan­ta­jansa kanssa yhdestä asiasta ja toinen toisesta. Kun yksi saa asioita menemään läpi, toiset voivat hyödyntää sitä omissa neuvot­te­luis­saan, Hassel selittää.

Tätä luotta­mus­teh­tävää tehdään sydämellä ja päällä.

Hän mainitsee esimerk­kinä Jervoi­sella tehdyn paikal­lisen sopimuksen koskien työnvaa­ti­vuus­luok­ka­palk­kojen ylintä palkka­luokkaa ja sen pisteitä. Jervoi­sella työntekijä saa lisää rahaa myös palkka­luokan maksi­mi­pis­teiden ylittä­vistä pisteistä. Nyt Umicoren pääluot­ta­mus­miehet pyrkivät solmi­maan työnan­ta­jiensa kanssa vastaa­van­laisen sopimuksen.

– Lisäksi pystymme autta­maan toisiamme muun muassa tessin tulkin­noissa ja nosta­maan esille näkökulmia, joita ei välttä­mättä itse ole tullut ajatel­leeksi. Verkos­toi­tu­minen alueella on todella tärkeää tässäkin mielessä, Hassel sanoo.

Tero Keiski allekir­joittaa täysin Hasselin puheet. Vaikka hän kuuluu Kokkolan Kemian­työn­te­kijät ammat­tio­sasto 597:ään, hän pystyy hyödyn­tä­mään Hasselin tietoja ja tulkintoja.

Pelttarin edustama Keliber puoles­taan noudattaa Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnte­ki­jöiden työeh­to­so­pi­musta, mutta hän puoles­taan voi kysellä tulkinta-apuja esimer­kiksi sinkki­tuot­teita valmis­tavan Boliden Kokkolan pääluottamusmieheltä.

Sekä Hassel, Keiski että Pelttari sanovat, että aika ajoin pääluot­ta­mus­miehen tehtä­vissä tulee eteen kuormit­tavia tilan­teita. Kaikki kolme kuitenkin pitävät työstään ja halu auttaa työto­ve­reita on kaikille heille yhteistä.

– Tätä luotta­mus­teh­tävää tehdään sydämellä ja päällä. Aika ajoin pitää katsoa peiliin ja kysyä sieltä, että jaksanko tätä vielä. Luotta­mus­toi­messa pitää olla halua olla tehtä­vässä ja halua auttaa muita, Pelttari sanoo.

KOKKOLA INDUSTRIAL PARK – KIP

SIJAINTI Ykspih­laja, Kokkola
ALUE Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metal­lien­ja­los­tus­teol­li­suuden ekosys­teemi, 700 hehtaaria
YRITYKSIÄ JA TYÖNTEKIJÖITÄ noin 80 yritystä, noin 2 400 työntekijää
YRITYKSET, JOISSA LIITON JÄSENIÄ 12, mm. Jervois Finland, Boliden, Umicore Finland ja Umicore Battery Materials, Yara Suomi, Caverion Suomi
TEOLLISUUSLIITON JÄSENIÄ noin 1 100
AMMATTIOSASTOJEN MÄÄRÄ 4 ammat­tio­sastoa: Kokkolan metal­li­työ­väen ao. 67, Kokkolan metal­lur­gisen tehtaan­työ­väen ao. 135, OMG Kemia ao. 594 ja Kokkolan Kemian­työn­te­kijät ao. 597
ALUEEN SUURIN YRITYS Boliden Kokkola Oy

”Joka päivä pyrin kiertä­mään työpis­teillä ja kysele­mään kuulumisia”

Sinkki­tuot­teita Kokkolan suurteol­li­suus­puis­tossa valmis­tavan Boliden Kokkola Oy:n pääluot­ta­mus­mies Markus Polson päiviin kuuluu työto­ve­reiden tapaa­minen muiden töiden salliessa. Hän on vajaat 400 tuotannon työnte­kijää työllis­tävän tuotan­to­lai­toksen päätoi­minen pääluottamusmies.

– Olemme alueemme suurin yritys ja toimimme isolla alueella. Aina kun kalen­teri antaa myöten pyrin kiertä­mään kentällä työpis­teissä tapaa­massa kolle­goita ja kysele­mässä kuulu­misia. Eli käytän­nössä käyn kerää­mässä itsel­leni töitä, Polso naurahtaa.

Lähes joka päivä hän tapaa myös työnan­tajan edustajia ihan jo sen vuoksi, että hänen toimis­tonsa sijaitsee samassa raken­nuk­sessa muun muassa henki­lös­tö­osaston, turval­li­suusor­ga­ni­saa­tion, laadun­val­vonnan ja viestinnän kanssa. Niin sanot­tuja ovensuu­kes­kus­te­luja käydään päivit­täin, mutta parin viikon välein Polso ja HR-päällikkö käyvät läpi pinnalle nousseita asioita.

– Ihan parasta työssäni kuitenkin on se, kun pystyy autta­maan työka­veria niin, että saavu­te­taan kaikkia tyydyt­tävä ratkaisu. Näistä tilan­teista saa eniten onnis­tu­misen iloa.

Bolidenin tuotan­to­laitos Kokko­lassa on seissyt paikal­laan yli 50 vuotta. Pitkään järjes­täy­ty­neesti toimi­neessa suury­ri­tyk­sessä on paljon käytän­töjä ja hyväksi todet­tuja tapoja, joiden myötä toiminta on hioutunut niin, ettei ihan jokai­sesta yksit­täi­sestä työeh­to­so­pi­muksen kohdasta tarvitse päivit­täin neuvotella.

Pääluot­ta­mus­miehen on kuitenkin tunnet­tava niin eri työelämän lait kuin työeh­to­so­pi­muskin ja niitä on osattava tulkita. Jonkun verran Bolide­nil­läkin on tehty paikal­lisia sopimuksia ja niistäkin Polson mukaan aika ajoin joutuu työnan­tajaa muistut­ta­maan. Boliden noudattaa tekno­lo­gia­teol­li­suuden työehtosopimusta.

”ILMAN MUITA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ TYÖSTÄNI EI TULISI MITÄÄN”

Polso sanoo, että hänen keskeisin työpa­rinsa on työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Marko Pelto-Arvo, jonka kanssa työnte­ki­jä­ta­paa­misia tehdään kalen­te­rien salliessa.

– Iso painoarvo on myös osastojen luotta­mus­hen­ki­löillä ja asiamie­hillä, ammat­tio­saston halli­tuk­sella ja eri työpo­ru­koilla muutenkin. He kuitenkin tämän kaiken raken­tavat ja ilman heitä minunkin työtäni olisi vaikea tehdä. Yhteis­toi­mintaa tämä kaikki on.

Parasta työssäni on, kun pystyy autta­maan työka­veria niin, että saavu­te­taan kaikkia tyydyt­tävä ratkaisu.

Ruotsa­lai­so­mis­teinen pörssiyhtiö Boliden on niin iso ja toimii niin monessa maassa, että sen on pitänyt perustaa työnte­ki­jöiden ja työnan­tajan edusta­jista koostuva yritys­neu­vosto eli EWC (European Works Council). Polso on yksi yhtiön EWC-edusta­jista. Polson mukaan elimestä on ollut hyötyä hänenkin työhönsä.

– EWC-kokouk­sissa pääsee jutte­le­maan erimaiden kolle­goiden kanssa ja sitä kautta saa hyvän kuvan kokonai­suu­desta. Olemme yksi osa isompaa konsernia. Kokouk­sissa pääsemme kuule­maan ja keskus­te­le­maan tulevista uudis­tuk­sista. Mieles­täni se on tosi tärkeä kanava konsernin johdon ja paikal­listen työnte­ki­jöiden välillä.

Myös Polso tekee tiivistä yhteis­työtä Kokkolan suurteol­li­suus­puis­tossa toimi­vien yritysten pääluot­ta­mus­miesten kanssa. Tietoja vaihde­taan ja asioista keskustellaan.

Luotta­mus­hen­ki­löiden tulevai­suus näyttää Polson mukaan valoi­salta. Hän uskoo, ettei työnte­ki­jöiden edustajan työt tule loppu­maan, päin vastoin. Työelämä on myller­ryk­sessä halli­tuksen tekemien heiken­nyk­sien vuoksi ja sen myötä yhteis­toi­minnan tarve vain kasvaa.

– Työnte­kijät tulevat tarvit­se­maan entistä enemmän luotta­mus­hen­ki­löiden apua työelämän muuttu­vien tarpeiden ja halli­tuksen tekemien muutosten vuoksi.

LUE MYÖS:

Työeh­tojen tulkintaa järjes­täy­ty­mät­tö­mässä yrityk­sessä – ”Välillä olo on kuin juris­tilla” (Tekijä 13.8.2025)

The shop steward is there to help you (Tekijä 13.8.2025)