Työssä
Pääluottamusmiehen tehtävä on moninainen – ”Tässä tehtävässä pitää olla halua auttaa muita”
Pääluottamusmiehen työ on moninaista ja rooleja useita. Työn sujuminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Kokkolan suurteollisuuspuistossa eri yritysten pääluottamusmiehet tekevät yhteistyötä myös toistensa kanssa.
– Pääluottamusmiehen päivät eivät ole koskaan samanlaisia. Tehtäviä ja rooleja on monenlaisia. Tietenkin päätehtävänä on katsoa, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä, kiteyttää pääluottamusmiehen työtään Jervois Finland Oy:n pääluottamusmies Juha Hassel.
Hassel on toiminut pääluottamusmiehenä Kokkolan suurteollisuuspuistossa toimivalla Jervois Finlandilla vuodesta 2019. Koboltista tuotteita vientiin jalostava tuotantolaitos on toiminut Kokkolassa yli 55 vuotta ja tuotannon työntekijöitä siellä on runsas sata.
Hassel kuvaa rooliaan pääluottamusmiehenä auttajaksi. Tehtävänä on auttaa työpaikan työntekijöitä kaikessa, mikä liittyy heidän työsuhteeseensa.
– Tarkoittaa tämä sitten epäselvyyksiä palkanmaksussa, työaikojen tulkinnassa tai esimerkiksi kolmikantaneuvotteluita henkilön terveydentilasta tai työntekijän moitittavasta suoriutumisesta tehtävissään, Hassel sanoo.
– Kun on ollut useissa neuvotteluissa vuosien varrella, pystyy jo hyvin pitämään huolta, että työnantaja kohtelee kaikkia työntekijöitä yhdenvertaisesti ja samanarvoisesti.
TEOLLISUUSLIITON LUOTTAMUSHENKILÖT
10 130 luottamushenkilöä
16 977 täytettyä luottamustehtävää
48 luottamushenkilöiden keski-ikä
Hasselin mielestä tärkeimpiä pääluottamusmiehen taitoja ovat hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot. Ketään ei saa loukata. Usein ristiriidoissa on kyse vain tulkintaerimielisyyksistä, joihin on löydettävissä ratkaisu.
– Silloin työ palkitsee, kun huomaa löytäneensä ratkaisun, johon työkaverikin on tyytyväinen.
Yksittäisen työntekijän asioiden hoidon lisäksi pääluottamusmies osallistuu yhteistoimintakokouksiin ja moniin muihin työnantajan työryhmiin, kuten työturvallisuuteen liittyviin työryhmiin. Isoimmissa yrityksissä pääluottamusmies voi päästä myös johtoryhmän tai muun vastaavan elimen kokouksiin, joissa tietoa yrityksen tilasta ja toiminnasta on entistä enemmän saatavilla.
Pääluottamusmiehen päivät eivät ole koskaan samanlaisia.
Pääluottamusmiehen työssä luottamus on tärkeintä. Hän saa usein tietoja, jotka ovat salassapidon alaisia. Hassel huomauttaakin, että työntekijät saattavat valittaa, että pääluottamusmies ei tee mitään, mutta taustalla työtä on saatettu tehdä hyvinkin paljon, mutta siitä vain ei voi kertoa.
Hassel sanoo auttavansa myös heitä, jotka eivät kuulu liittoon. Samalla tulee kuitenkin tehtyä myös jäsenhankintaa, kun hän huomauttaa työntekijälle, että olisi kiva, jos tämä liittyisi liittoon.
PÄÄLUOTTAMUSMIEHENÄ OMAN TOIMEN OHESSA
Kalsiumkloridia tuottavan Tetra Chemicals Europe Oy:n pääluottamusmies Tero Keiski nyökyttelee Juha Hasselin kertoessa pääluottamusmiehen työstään. Keiskin mukana myös hänen tehtävänkuvansa on hyvin samanlainen.
Kokkolan suurteollisuuspuistossa toimiva Tetra Chemicals on osa amerikkalaispörssiyhtiö Tetra Technologiesia. Myös Tetra Chemicalsin tuotteet menevät pääosin vientiin. Työntekijöitä Kokkolan tuotantolaitoksella on reilut 40.
Keiski kuten ei Hasselkaan tee pääluottamusmiehen työtään kokopäivätoimisesti. Keiskin mukaan periaatteessa työehtosopimus määrittelee, paljonko pääluottamusmiehen tehtävään saa käyttää aikaa. Mutta ei Keiskin työnantaja ole koskaan toimeen käytettyä aikaa rajoittanut. Eikä hänkään ole sitä katsonut.
– Käytetty aika vaihtelee. Kesäaikana voi olla hiljaisempaa, mutta eivät eteen tulevat tehtävät katso vuodenaikaa. Luottamusmiehen rooli on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Me toimimme kuitenkin työntekijöiden ja työnantajan välillä, Keiski sanoo.
Luottamusmiehen rooli on kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Keski sanoo tekevänsä normaalia päivävuoroa pääluottamusmiehen roolin ohessa. Hän muistuttaa, että normaaleissa töissä tapaa parhaiten työntekijöitä ja saa siten kuulla nopeasti, jos jotain ongelmia ilmenee.
– Meillä on kuitenkin selvästi muita pienempi yritys, joten tunnen porukkamme hyvin. Luottamus on tässä tehtävässä kaikkein tärkeintä.
Hassel puolestaan kertoo, että virallisesti hänellä on pääluottamusmiehen toimeen varattu kaksi päivää viikossa. Silloin hän ehtii kiertää eri osastoilla tapaamassa muita työntekijöitä ja osastojen luottamushenkilöitä. Lisäksi hän kirjoittaa viikoittain katsauksen työntekijöille, mitä työpaikalla on esimerkiksi työnantajan kanssa sovittu.
EDUNVALVOJANA USEALLA PAIKKAKUNNALLA
Kokkolan suurteollisuusalueen uusin tulokas on kaivosyhtiö Keliber Technology Oy:n litiumjalostamo, joka tuottaa akkulaatuista litiumhydroksidia. Keliberin litiumhanke Kokkolan jalostamoineen ja Kaustisen rikastamoineen ja avolouhoksineen on ensimmäinen Euroopassa.
Keliberin pääluottamusmies Ranja Pelttari on lähes yhtä uusi toimessaan kuin yhtiön tuotantolaitokset. Pelttari toimii myös pääluottamusmiehenä Kaustisilla eli hän on monitoimipaikan pääluottamusmies.
– Itse en ole vielä edes päässyt käymään Kaustisen rikastamolla, jota vielä rakennetaan, Pelttari kertoo.
– Aika paljon tällaisessa uudessa yrityksessä kommunikointi tapahtuu sähköpostilla, jonkun verran myös puhelimella. On toki hyvä, että kommunikointia on sähköisesti, mutta joissakin asioissa olisi hyvä päästä kasvotusten keskustelemaan.
Pelttari aloitti pääluottamusmiehenä vasta viime vuoden lopulla. Mutta hän kertoo, että jo nyt on tullut eteen asioita laidasta laitaan. Tarkoitus on, että Kaustisella valitaan vähintään omat työosastojen luottamushenkilöt.
Uudessa yrityksessä toimintatavat ja yrityskulttuuri ovat vasta muodostumassa. Pelttari toivoi, että hän olisi voinut vaikuttaa kulttuurin syntymiseen, mutta se on paljon mutkikkaampi asia.
– Kulttuuri näyttää muodostuvan pitkälti työpaikan ympärillä olevista asioista, joihin on vaikea itse vaikuttaa. Välillä tuntuu, että olisi varmasti ollut helpompaa tulla luottamustoimeen, jos joku olisi jo valmiiksi rakentanut pohjaa.
Pelttari sanoo vähän kuin ajautuneensa pääluottamusmieheksi. Hän otti paikan vastaan, kun kysyttiin. Hän sanoo, että onneksi apuna on ollut aiemmin Jervoisella työskennellyt varapääluottamusmies Jouni Aho. Yhteistyöllä asiat saadaan hoitumaan.
– Täytyy oikein kateellisena kuunnella, kun Juha sanoo, että hän viikoittain lähettää katsauksen työntekijöille. Itse teen 12 tuntista vuoroa, joten aika on rajallinen. Aika paljon vapaa-ajan tunteja kuluu pääluottamusmiehen tehtäviin, kun vastailen esimerkiksi tulleisiin sähköposteihin.
KOKKOLASSA TYÖOLOJA PARANNETAAN YHTEISTYÖLLÄ
Pääluottamusmiehen tehtävä voi joskus tuntua yksinäiseltä, vaikka apuna on yrityksen muut luottamushenkilöt. Kokkolassa yhteistyö ei rajoitu ainoastaan yritysten sisälle, vaan eri yritysten pääluottamusmiehet tekevät runsaasti yhteistyötä keskenään.
Pääluottamusmiehillä on muun muassa oma WhatsApp -ryhmä, jossa voi pallotella asioita. Juha Hasselin mukaan tietoja vaihdetaan ahkerasti, mikä auttaa Hasselin mukaan esimerkiksi työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Hassel toimii myös OMG Kemia ammattiosasto 594:n puheenjohtajana. Osasto 594 on muodostunut pääosin kolmen työpaikan jäsenistä Jervois Finlandilta, Umicore Finlandilta ja Umicore Battery Materialsilta.
– Me olemme saman tessin [työehtosopimuksen] alla ja meillä on samat ongelmat. Olemme pystyneet osin jakamaan tehtäviä niin, että yhden yhtiön pääluottamusmies pyrkii neuvottelemaan työnantajansa kanssa yhdestä asiasta ja toinen toisesta. Kun yksi saa asioita menemään läpi, toiset voivat hyödyntää sitä omissa neuvotteluissaan, Hassel selittää.
Tätä luottamustehtävää tehdään sydämellä ja päällä.
Hän mainitsee esimerkkinä Jervoisella tehdyn paikallisen sopimuksen koskien työnvaativuusluokkapalkkojen ylintä palkkaluokkaa ja sen pisteitä. Jervoisella työntekijä saa lisää rahaa myös palkkaluokan maksimipisteiden ylittävistä pisteistä. Nyt Umicoren pääluottamusmiehet pyrkivät solmimaan työnantajiensa kanssa vastaavanlaisen sopimuksen.
– Lisäksi pystymme auttamaan toisiamme muun muassa tessin tulkinnoissa ja nostamaan esille näkökulmia, joita ei välttämättä itse ole tullut ajatelleeksi. Verkostoituminen alueella on todella tärkeää tässäkin mielessä, Hassel sanoo.
Tero Keiski allekirjoittaa täysin Hasselin puheet. Vaikka hän kuuluu Kokkolan Kemiantyöntekijät ammattiosasto 597:ään, hän pystyy hyödyntämään Hasselin tietoja ja tulkintoja.
Pelttarin edustama Keliber puolestaan noudattaa Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusta, mutta hän puolestaan voi kysellä tulkinta-apuja esimerkiksi sinkkituotteita valmistavan Boliden Kokkolan pääluottamusmieheltä.
Sekä Hassel, Keiski että Pelttari sanovat, että aika ajoin pääluottamusmiehen tehtävissä tulee eteen kuormittavia tilanteita. Kaikki kolme kuitenkin pitävät työstään ja halu auttaa työtovereita on kaikille heille yhteistä.
– Tätä luottamustehtävää tehdään sydämellä ja päällä. Aika ajoin pitää katsoa peiliin ja kysyä sieltä, että jaksanko tätä vielä. Luottamustoimessa pitää olla halua olla tehtävässä ja halua auttaa muita, Pelttari sanoo.
KOKKOLA INDUSTRIAL PARK – KIP
SIJAINTI Ykspihlaja, Kokkola
ALUE Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metallienjalostusteollisuuden ekosysteemi, 700 hehtaaria
YRITYKSIÄ JA TYÖNTEKIJÖITÄ noin 80 yritystä, noin 2 400 työntekijää
YRITYKSET, JOISSA LIITON JÄSENIÄ 12, mm. Jervois Finland, Boliden, Umicore Finland ja Umicore Battery Materials, Yara Suomi, Caverion Suomi
TEOLLISUUSLIITON JÄSENIÄ noin 1 100
AMMATTIOSASTOJEN MÄÄRÄ 4 ammattiosastoa: Kokkolan metallityöväen ao. 67, Kokkolan metallurgisen tehtaantyöväen ao. 135, OMG Kemia ao. 594 ja Kokkolan Kemiantyöntekijät ao. 597
ALUEEN SUURIN YRITYS Boliden Kokkola Oy
”Joka päivä pyrin kiertämään työpisteillä ja kyselemään kuulumisia”
Boliden Kokkolan päätoiminen pääluottamusmies Markus Polso tapaa päivittäin tuotantolaitoksen työntekijöitä ja pyrkii edistämään heidän asioitaan.
Sinkkituotteita Kokkolan suurteollisuuspuistossa valmistavan Boliden Kokkola Oy:n pääluottamusmies Markus Polson päiviin kuuluu työtovereiden tapaaminen muiden töiden salliessa. Hän on vajaat 400 tuotannon työntekijää työllistävän tuotantolaitoksen päätoiminen pääluottamusmies.
– Olemme alueemme suurin yritys ja toimimme isolla alueella. Aina kun kalenteri antaa myöten pyrin kiertämään kentällä työpisteissä tapaamassa kollegoita ja kyselemässä kuulumisia. Eli käytännössä käyn keräämässä itselleni töitä, Polso naurahtaa.
Lähes joka päivä hän tapaa myös työnantajan edustajia ihan jo sen vuoksi, että hänen toimistonsa sijaitsee samassa rakennuksessa muun muassa henkilöstöosaston, turvallisuusorganisaation, laadunvalvonnan ja viestinnän kanssa. Niin sanottuja ovensuukeskusteluja käydään päivittäin, mutta parin viikon välein Polso ja HR-päällikkö käyvät läpi pinnalle nousseita asioita.
– Ihan parasta työssäni kuitenkin on se, kun pystyy auttamaan työkaveria niin, että saavutetaan kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Näistä tilanteista saa eniten onnistumisen iloa.
Bolidenin tuotantolaitos Kokkolassa on seissyt paikallaan yli 50 vuotta. Pitkään järjestäytyneesti toimineessa suuryrityksessä on paljon käytäntöjä ja hyväksi todettuja tapoja, joiden myötä toiminta on hioutunut niin, ettei ihan jokaisesta yksittäisestä työehtosopimuksen kohdasta tarvitse päivittäin neuvotella.
Pääluottamusmiehen on kuitenkin tunnettava niin eri työelämän lait kuin työehtosopimuskin ja niitä on osattava tulkita. Jonkun verran Bolidenilläkin on tehty paikallisia sopimuksia ja niistäkin Polson mukaan aika ajoin joutuu työnantajaa muistuttamaan. Boliden noudattaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta.
”ILMAN MUITA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ TYÖSTÄNI EI TULISI MITÄÄN”
Polso sanoo, että hänen keskeisin työparinsa on työsuojeluvaltuutettu Marko Pelto-Arvo, jonka kanssa työntekijätapaamisia tehdään kalenterien salliessa.
– Iso painoarvo on myös osastojen luottamushenkilöillä ja asiamiehillä, ammattiosaston hallituksella ja eri työporukoilla muutenkin. He kuitenkin tämän kaiken rakentavat ja ilman heitä minunkin työtäni olisi vaikea tehdä. Yhteistoimintaa tämä kaikki on.
Parasta työssäni on, kun pystyy auttamaan työkaveria niin, että saavutetaan kaikkia tyydyttävä ratkaisu.
Ruotsalaisomisteinen pörssiyhtiö Boliden on niin iso ja toimii niin monessa maassa, että sen on pitänyt perustaa työntekijöiden ja työnantajan edustajista koostuva yritysneuvosto eli EWC (European Works Council). Polso on yksi yhtiön EWC-edustajista. Polson mukaan elimestä on ollut hyötyä hänenkin työhönsä.
– EWC-kokouksissa pääsee juttelemaan erimaiden kollegoiden kanssa ja sitä kautta saa hyvän kuvan kokonaisuudesta. Olemme yksi osa isompaa konsernia. Kokouksissa pääsemme kuulemaan ja keskustelemaan tulevista uudistuksista. Mielestäni se on tosi tärkeä kanava konsernin johdon ja paikallisten työntekijöiden välillä.
Myös Polso tekee tiivistä yhteistyötä Kokkolan suurteollisuuspuistossa toimivien yritysten pääluottamusmiesten kanssa. Tietoja vaihdetaan ja asioista keskustellaan.
Luottamushenkilöiden tulevaisuus näyttää Polson mukaan valoisalta. Hän uskoo, ettei työntekijöiden edustajan työt tule loppumaan, päin vastoin. Työelämä on myllerryksessä hallituksen tekemien heikennyksien vuoksi ja sen myötä yhteistoiminnan tarve vain kasvaa.
– Työntekijät tulevat tarvitsemaan entistä enemmän luottamushenkilöiden apua työelämän muuttuvien tarpeiden ja hallituksen tekemien muutosten vuoksi.
LUE MYÖS:
