Rivit ovat pysyneet suorina lakkoviikolla: ”Järkevää sopimusta odotellaan”

Teollisuusliitto vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluja lakoilla. Viisi päivää kestävät lakot alkoivat valituissa yrityksissä maanantaina 17.2.2025. Seuraavat lakot on ilmoitettu alkamaan 24.2. ja 3.3. Viiden ja kuuden päivän lakkoja on järjestetty tammikuun lopulta saakka.

Vieremällä Ponsse Oyj:n työntekijät osallistuvat viiden päivän lakkoon. Metsäkoneita valmistavassa yrityksessä on Vieremän tehtaan tuotannossa noin 300 työntekijää. Huoltopalvelukeskukset mukaan lukien työntekijöitä on noin 500.

Pääluottamusmies Pasi Hälinen kertoo, että työntekijöistä noin 90 prosenttia on Teollisuusliiton jäseniä. Työtaistelutilanne on näkynyt myös jäsenhankinnassa.

– Viime viikollakin tuli pari uutta jäsentä, Hälinen kertoo.

Pakkasaamujen lakkovahdeissa on voinut todeta, että jotkut liittoon kuulumattomat ja vuokratyöntekijät ovat tulleet töihin, mutta kaikkiaan lakko on pitänyt hyvin. Palkankorotukselle on nyt tarve.

– Porukka ymmärtää tilanteen. Kaupassa käydessä huomaan, että hinnat ovat nousseet, Hälinen sanoo.

Syyskuussa 2024 alkaneissa teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa on enää kyse palkankorotusprosentin suuruudesta.

SAK:laiset ammattiliitot tavoittelevat yhteensä 10 prosentin palkankorotusta, josta ensimmäisen vuoden tavoite on 6 prosenttia, vähintään 150 euroa lisää kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosentin korotus, vähintään 100 euroa lisää kuukausipalkkaan.

PALKKALINJA TULEE TEKNOLOGIATEOLLISUUDESTA

Valtakunnansovittelijan ensimmäinen sovintoehdotus oli kaukana työntekijöiden tavoitteista, joten Teollisuusliiton hallitus hylkäsi esityksen yksimielisesti.

Ponssella työntekijät ovat pohtineet, että kahden vuoden sopimus 7–9 prosentin korotuksella voisi olla hyväksyttävissä. Pidemmät sopimukset epäilyttävät.

– Porukka on sellaisella mielellä, että kolme vuotta on liian pitkä, kun maailma muuttuu, Hälinen kertoo.

Nykyisessä työmarkkinatilanteessa teknologiateollisuuden työehtosopimus linjaa palkankorotukset jopa kahdelle miljoonalle työntekijälle.

– Mielenkiintoiseksi menee. Sitä odotellaan, että saisivat aikaa järkevän sopimuksen, jonka kanssa pystyttäisiin elämään, Hälinen sanoo.

Lakko kirpaisee sekä työnantajaa että työntekijöitä. Pääluottamusmies arvioi, että työntekijöillä riittää taistelutahtoa jatkoakin varten.

– Aina parempi, kun mahdollisimman pikaisesti saataisiin sovittua. Päästäisiin normaaliin arkeen, Hälinen sanoo.

”NYT OLISI AIKA SAADA HIEMAN TAKAISIN”

Lakko on pitänyt myös ilmansuodattimia valmistavassa Dinair Clean Air Oy:ssä Kausalassa Päijät-Hämeessä. Toimipaikan pääluottamusmies Petri Hurmalainen sanoo yllättyneensä myönteisesti siitä, että Teollisuusliiton jäsenten lisäksi moni liittoon kuulumaton on jäänyt tulematta töihin. Kausalassa Dinair Clean Airilla on työntekijöitä vajaat 60, joista liiton jäseniä on noin 40.

– Kaikki liiton jäsenet lähtivät lakkoon ilman mitään vastaväitteitä. Liittoon kuulumattomistakin osa pahoitteli, ettei voi osallistua lakkoon taloudellisista syistä, Hurmalainen kertoo.

Hurmalaisen mukaan työnantajakin on suhtautunut lakkoon ymmärtäväisesti.

Hurmalainen pitää hyvänä, että SAK:laiset liitot julkistivat jo viime vuoden puolella palkankorotustavoitteensa. Kymmenen prosentin korotustavoite kahdelle vuodelle on Hurmalaisen mukaan hyvä, mutta hän epäilee, että tavoitteesta joudutaan jonkin verran tinkimään.

– Neuvottelutuloshan on aina jonkinlainen kompromissi. Sanoisin, että yhteensä 8 ja 9 prosentin välissä oleva korotus kahdelle vuodelle voisi olla tyydyttävä.

Hurmalainen sanoo pitävänsä hyvänä, että Teollisuusliiton hallitus hylkäsi valtakunnansovittelijan ehdotuksen pari viikkoa sitten.

Uskon, että jäsenillä on haluja jatkaa toimenpiteitä.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut näyttävät Kausalastakin katsoen olevan jumissa. Hurmalaisen mukaan Teollisuusliiton neuvottelijat voivat luottaa työntekijöiden tukeen. Sen sijaan työnantajilla olisi peiliin katsomisen paikka.

– Me menimme Juha Sipilän hallituksen aikaan monta vuotta nollakorotuksilla, eikä korotukset ole viime vuosinakaan päätä huomanneet. Olisikohan nyt aika saada hieman takaisin, Hurmalainen kysyy.

Hän epäilee, että tilanteen ratkeaminen vaatii varmasti muiden liittojen tuen lisäämistä. Esimerkiksi kuljetus- että satamapuolen laajemmat lakot voisivat auttaa asiaan.

Jos neuvottelutulosta ei synny, Hurmalainen uskoo, että lakkovalmiutta Kausalassa vielä löytyy.

– Uskon, että jäsenillä on haluja jatkaa toimenpiteitä. Mutta varmaa on, että ilmapiiri jonkin verran kiristyy, jos esimerkiksi toinen lakkoviikko tulisi.

JOKU MUUKIN VOISI JOUSTAA KUIN TYÖMIES

Loimaalla Nordic Traction Oy:llä viiden päivän lakko on sujunut hyvin, sanoo yrityksen pääluottamusmies Kalle Hyötyläinen. Lumiketjuja raskaisiin ajoneuvoihin valmistavan yrityksen lähes kaikki reilun 50 hengen tuotannon työntekijäjoukosta kuuluu liittoon ja on lakossa.

– Sen sijaan työnantajan puolelta tunnelma oli hieman kireä johtuen vuoronvaihto- ja ylityökiellon selvittelystä, Hyötyläinen kertoo.

Palkankorotustavoitteet puhututtavat Loimaallakin. Pääluottamusmies Hyötyläisen mukaan 10 prosentin palkankorotustavoite on vain neuvottelun avaus. Kompromissin kautta prosentit varmasti laskevat. Hän miettii, että 7–8 prosentin sopimus kahdelle vuodelle voisi olla realistinen.

– Nyt kun olemme kuulleet, että puhutaan kolmen vuoden sopimuksesta, siinä sitten 10 prosentin korotus olisi kyllä pakko saada, Hyötyläinen sanoo.

– Mielestäni kolmen vuoden sopimus olisikin kannatettava, sillä se olisi työrauhan kannalta hyvä asia.

Hyötyläinen pitää ehdottoman perusteltuna, että valtakunnansovittelijan seitsemän prosentin palkankorotusehdotus kolmelle vuodelle hylättiin. Jos ehdotus olisi ollut kahdelle vuodelle, se olisi kuulostanut paremmalta.

– Ehdotuksessa yleiskorotus olisi ollut vain viitisen prosenttia ja loput paikallisesti jaettavaa erää. Kyllä yleiskorotuksen pitää olla 7–8 prosenttia kahdelle vuodelle, jotta sopimus olisi hyväksyttävissä. Eikä mitään porsaanreikiä työnantajille vapaasti jaettavista eristä: Mieluummin selvät sopimukset.

Tuntuu siltä, että kaikenlaiseen mitättömäänkin rahaa löytyy, mutta ensimmäiseksi ollaan säästämässä duunareita lomauttamalla.

Hyötyläisen mukaan olisi myös hyvä, että palkankorotukset painotettaisiin sopimuksen alkuvuosille ja loppupuolella korotukset olisivat pienemmät.

Sopimusneuvottelut ovat kuitenkin nyt jumissa, eikä nopeaa sopimusta näytä olevan tulossa. Paineen lisääminen työantajille voisi Hyötyläisen mukaan auttaa. Esimerkiksi parin viikon laajamittainen, yleinen lakko voisi olla tarpeen.

– On hassua, että neuvottelupöydässä kiistellään muutamista prosenteista ja silti samaan aikaan sanotaan, että tämä lakko tulee kalliiksi. Olisikohan työnantajien puolelta aika näyttää suopeammin vihreää valoa, Hyötyläinen pohtii

– Tuntuu siltä, että kaikenlaiseen mitättömäänkin rahaa löytyy, mutta ensimmäiseksi ollaan säästämässä duunareita lomauttamalla. Joku muukin saisi joustaa kuin työmies.

Lue lisää työtaistelutoimista Teollisuusliiton verkkosivulta.