Luotta­mus­miesten teema­se­mi­naari Murikassa: ”Jossain vaiheessa on työnte­ki­jänkin vuoro”

Kymmenen prosentin palkan­ko­ro­tus­ta­voite on kohtuul­linen, sanoo elekt­ro­niik­ka­työn­te­kijä, pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Vesa-Matti Pelkonen Lapinlahdelta.

– Tässä on jo monta vuotta tehty myönny­tyksiä työnan­tajan hyväksi muun muassa kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen muodossa. Jossain vaiheessa on työnte­ki­jänkin vuoro.

Teolli­suus­liitto ja muut Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestö SAK:n jäsen­liitot kertoivat palkan­ko­ro­tus­ta­voi­tees­taan kolmisen viikkoa sitten marras­kuun puolivälissä.

Pelkonen on mielis­sään, että palkan­ko­ro­tus­ta­voite huomioi tällä kertaa myös pieni­tu­loiset, sillä sille on asetettu euromää­räiset alarajat. Ensim­mäi­senä vuonna tavoit­teena on vähin­tään 150 euron ja toisena vuonna vähin­tään sadan euron korotus kuukausipalkkaan.

– Pelkät prosent­ti­ko­ro­tukset eivät ole minusta oikein, koska niiden myötä palkkaerot työpai­koilla vain kasvavat, Pelkonen sanoo.

Hän osallistui itsenäi­syys­päivän alla järjes­tet­tyyn kaksi­päi­väi­seen­luot­ta­mus­miesten teema­se­mi­naa­riin Murikka-opistolla Tampe­reen Teiskossa.

– Käyn mielel­läni joka vuosi tässä seminaa­rissa, koska tämä on tärkeä tapah­tuma. Nytkin Riku Aalto kertoi täällä viimei­simmät kuulu­miset tekno­lo­gia­teol­li­suuden tes-neuvottelutilanteesta.

Tarvit­taessa ryhdymme järeäm­piin painostustoimiin.

Pelkosen työnan­taja, kaiut­timia Iisal­messa valmis­tava Genelec, kuuluu tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen piiriin. Sopimus umpeutui marras­kuun lopussa. Koska työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut eivät ole edenneet, niitä vauhdi­te­taan päivän kestä­villä lakoilla 3.–12. joulukuuta.

– Tarvit­taessa ryhdymme järeäm­piin painos­tus­toi­miin. Olemme valmiita lakkoi­le­maan oikeuk­siemme puolesta. Joukko­voimaa kyllä löytyy.

EI LUOTTAMUSVALTUUTETULLE

Tekno­lo­gia­sek­torin sopimus­pääl­likkö Kari Lähteen­mäki kertoi luotta­mus­mie­hille yhdessä keski­viik­koil­ta­päivän työpa­joista paikal­lisen sopimisen uudis­ta­mi­seen liitty­vistä riskeistä.

Monia seminaarin osanot­tajia huoles­tuttaa muun muassa se, että työnte­ki­jöitä voi vuoden alusta alkaen edustaa luotta­mus­miehen sijaan liittoon kuulu­maton luottamusvaltuutettu.

– En haluaisi olla töissä sellai­sessa firmassa, jossa ei ole luotta­mus­miestä. Palkkakin voisi olla mitä vaan. Se olisi karmeaa, sanoo lähet­täjä, pääluot­ta­mus­mies Jarmo Hukka.

Työnte­ki­jöiden pitää järjes­täytyä ja ymmärtää, että edunval­von­nasta täytyy maksaa.

Esimer­kiksi huippuam­mat­ti­lainen voi jäädä paikal­lisen sopimisen myötä ilman henki­lö­koh­taisia lisiä sekä arkipyhä- ja tasaa­mis­va­paita. Siinä tapauk­sessa hän tekisi vuodessa liki 20 000 euroa huonomman tilin kuin se, joka saa hänelle kuuluvat edut, käy ilmi Lähteen­mäen laskelmista.

Hukalla on lääke siihen, miten työnte­kijät voivat välttää paikal­lisen sopimisen karikot.

– Työnte­ki­jöiden pitää järjes­täytyä ja ymmärtää, että edunval­von­nasta täytyy maksaa. Prosentti ammat­ti­liiton jäsenyy­destä ei ole liikaa.

Kitee­läinen Hukka on ollut lähes 43 vuotta töissä Martelan tytäryh­tiössä Kidex Oy:ssä, joka valmistaa lähinnä konttori- ja julkitilakalusteita.

– Meillä on tällä hetkellä hirveän hyvä tilanne. Voi sanoa, että tehtaalla paistaa aurinko. Teemme ylitöitä, eikä lomau­tuksia ole ollut yli vuoteen.

Kidexillä nouda­te­taan puuse­pän­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­musta, joka umpeutuu huhti­kuussa. Hukka toivoo, että uusi tes vastaisi suurin piirtein nykyistä. Kymmenen prosentin palkan­ko­ro­tus­ta­voite on hänestä perus­teltu, kun sitä vertaa ostovoiman tasoon vuonna 2021.

– Jos työntekijän ostovoi­masta on hävinnyt jopa kahdeksan prosenttia, niin eihän se tavoite hirveän isolta tunnu, jos todel­linen palkan­ko­rotus on kaksi prosenttia.

TUTTUJA TAPAAMAAN

Posti Palve­luiden Länsi-Suomen alueen päätoi­minen työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Niina Isomäki iloitsee siitä, että ehti työkii­reil­tään Murik­kaan tapaa­maan tutuiksi tulleita luottamusmiehiä.

– Tällainen kaksi­päi­väinen seminaari on ihan kiva, kun viikko­kurssit ovat tällä hetkellä mahdot­tomia työti­lan­teeni takia, Isomäki sanoo.

Hänet pitää kiirei­senä suuri työsuo­je­lu­piiri, johon kuuluu yhteensä 70 lehtien jättö­pis­tettä Etelä-Pohjan­maalla, Pirkan­maalla ja Satakun­nassa. Isomäki toimii myös Posti Palve­luiden pääluot­ta­mus­mie­henä Satakunnassa.

– Meillä on koko ajan muutoksia. Alkuvuo­desta osalle varhais­ja­ka­jista tulee virtau­tusta eli Postilta tulee heille jaetta­vaksi aikakaus­lehtiä ja kiireel­lisiä paketti-ilmoituksia.

Lakot herät­te­levät työnte­ki­jöitä mietti­mään, kuinka tärkeää on kuulua ammattiliittoon.

Kiireestä ja jatku­vista muutok­sista huoli­matta Posti Palve­luissa on myös paljon aihetta iloon. Yhteis­henki on Isomäen mukaan hyvä, ja kiitosta häneltä saa myös työterveys.

– Suurin osa varhais­ja­ka­jista on siirtynyt käyttä­mään Postin autoja eli heidän ei enää tarvitse rikkoa omia autojaan huono­kun­toi­silla teillä. Posti on panos­tanut myös jakajien työvaat­tei­siin ja ‑kenkiin.

Isomäki seuraa mielen­kiin­nolla tekno­lo­gia­teol­li­suuden tes-neuvotteluita.

– Jos näillä prosen­teilla mennään, niin se tekee aika paljon lisää jakajan tilipus­siin, kun työ on kuitenkin osa-aikainen, eikä ala ole parhaiten palkattu, Isomäki pohtii.

Hän peukuttaa myös neuvot­te­luja vauhdit­tavia lakkoja, vaikka varhais­ja­ka­jilla onkin täydel­linen työrau­ha­vel­voite niin kauan kuin heidän työeh­to­so­pi­muk­sensa on voimassa.

– Lakot herät­te­levät työnte­ki­jöitä mietti­mään, kuinka tärkeää on kuulua ammat­ti­liit­toon, jotta meidän oikeuk­siamme ei ruveta polke­maan ihan miten vaan.

Lue myös: Paikal­linen sopiminen uhkaa kriisiytyä – ”Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa” (Tekijä 15.5.2024)