Luottamusmiesten teemaseminaari Murikassa: ”Jossain vaiheessa on työntekijänkin vuoro”

Kymmenen prosentin palkankorotustavoite on kohtuullinen, sanoo elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Vesa-Matti Pelkonen Lapinlahdelta.

– Tässä on jo monta vuotta tehty myönnytyksiä työnantajan hyväksi muun muassa kilpailukykysopimuksen muodossa. Jossain vaiheessa on työntekijänkin vuoro.

Teollisuusliitto ja muut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot kertoivat palkankorotustavoiteestaan kolmisen viikkoa sitten marraskuun puolivälissä.

Pelkonen on mielissään, että palkankorotustavoite huomioi tällä kertaa myös pienituloiset, sillä sille on asetettu euromääräiset alarajat. Ensimmäisenä vuonna tavoitteena on vähintään 150 euron ja toisena vuonna vähintään sadan euron korotus kuukausipalkkaan.

– Pelkät prosenttikorotukset eivät ole minusta oikein, koska niiden myötä palkkaerot työpaikoilla vain kasvavat, Pelkonen sanoo.

Hän osallistui itsenäisyyspäivän alla järjestettyyn kaksipäiväiseenluottamusmiesten teemaseminaariin Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa.

– Käyn mielelläni joka vuosi tässä seminaarissa, koska tämä on tärkeä tapahtuma. Nytkin Riku Aalto kertoi täällä viimeisimmät kuulumiset teknologiateollisuuden tes-neuvottelutilanteesta.

Tarvittaessa ryhdymme järeämpiin painostustoimiin.

Pelkosen työnantaja, kaiuttimia Iisalmessa valmistava Genelec, kuuluu teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Sopimus umpeutui marraskuun lopussa. Koska työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet, niitä vauhditetaan päivän kestävillä lakoilla 3.–12. joulukuuta.

– Tarvittaessa ryhdymme järeämpiin painostustoimiin. Olemme valmiita lakkoilemaan oikeuksiemme puolesta. Joukkovoimaa kyllä löytyy.

EI LUOTTAMUSVALTUUTETULLE

Teknologiasektorin sopimuspäällikkö Kari Lähteenmäki kertoi luottamusmiehille yhdessä keskiviikkoiltapäivän työpajoista paikallisen sopimisen uudistamiseen liittyvistä riskeistä.

Monia seminaarin osanottajia huolestuttaa muun muassa se, että työntekijöitä voi vuoden alusta alkaen edustaa luottamusmiehen sijaan liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu.

– En haluaisi olla töissä sellaisessa firmassa, jossa ei ole luottamusmiestä. Palkkakin voisi olla mitä vaan. Se olisi karmeaa, sanoo lähettäjä, pääluottamusmies Jarmo Hukka.

Työntekijöiden pitää järjestäytyä ja ymmärtää, että edunvalvonnasta täytyy maksaa.

Esimerkiksi huippuammattilainen voi jäädä paikallisen sopimisen myötä ilman henkilökohtaisia lisiä sekä arkipyhä- ja tasaamisvapaita. Siinä tapauksessa hän tekisi vuodessa liki 20 000 euroa huonomman tilin kuin se, joka saa hänelle kuuluvat edut, käy ilmi Lähteenmäen laskelmista.

Hukalla on lääke siihen, miten työntekijät voivat välttää paikallisen sopimisen karikot.

– Työntekijöiden pitää järjestäytyä ja ymmärtää, että edunvalvonnasta täytyy maksaa. Prosentti ammattiliiton jäsenyydestä ei ole liikaa.

Kiteeläinen Hukka on ollut lähes 43 vuotta töissä Martelan tytäryhtiössä Kidex Oy:ssä, joka valmistaa lähinnä konttori- ja julkitilakalusteita.

– Meillä on tällä hetkellä hirveän hyvä tilanne. Voi sanoa, että tehtaalla paistaa aurinko. Teemme ylitöitä, eikä lomautuksia ole ollut yli vuoteen.

Kidexillä noudatetaan puusepänteollisuuden työehtosopimusta, joka umpeutuu huhtikuussa. Hukka toivoo, että uusi tes vastaisi suurin piirtein nykyistä. Kymmenen prosentin palkankorotustavoite on hänestä perusteltu, kun sitä vertaa ostovoiman tasoon vuonna 2021.

– Jos työntekijän ostovoimasta on hävinnyt jopa kahdeksan prosenttia, niin eihän se tavoite hirveän isolta tunnu, jos todellinen palkankorotus on kaksi prosenttia.

TUTTUJA TAPAAMAAN

Posti Palveluiden Länsi-Suomen alueen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Niina Isomäki iloitsee siitä, että ehti työkiireiltään Murikkaan tapaamaan tutuiksi tulleita luottamusmiehiä.

– Tällainen kaksipäiväinen seminaari on ihan kiva, kun viikkokurssit ovat tällä hetkellä mahdottomia työtilanteeni takia, Isomäki sanoo.

Hänet pitää kiireisenä suuri työsuojelupiiri, johon kuuluu yhteensä 70 lehtien jättöpistettä Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Isomäki toimii myös Posti Palveluiden pääluottamusmiehenä Satakunnassa.

– Meillä on koko ajan muutoksia. Alkuvuodesta osalle varhaisjakajista tulee virtautusta eli Postilta tulee heille jaettavaksi aikakauslehtiä ja kiireellisiä paketti-ilmoituksia.

Lakot herättelevät työntekijöitä miettimään, kuinka tärkeää on kuulua ammattiliittoon.

Kiireestä ja jatkuvista muutoksista huolimatta Posti Palveluissa on myös paljon aihetta iloon. Yhteishenki on Isomäen mukaan hyvä, ja kiitosta häneltä saa myös työterveys.

– Suurin osa varhaisjakajista on siirtynyt käyttämään Postin autoja eli heidän ei enää tarvitse rikkoa omia autojaan huonokuntoisilla teillä. Posti on panostanut myös jakajien työvaatteisiin ja -kenkiin.

Isomäki seuraa mielenkiinnolla teknologiateollisuuden tes-neuvotteluita.

– Jos näillä prosenteilla mennään, niin se tekee aika paljon lisää jakajan tilipussiin, kun työ on kuitenkin osa-aikainen, eikä ala ole parhaiten palkattu, Isomäki pohtii.

Hän peukuttaa myös neuvotteluja vauhdittavia lakkoja, vaikka varhaisjakajilla onkin täydellinen työrauhavelvoite niin kauan kuin heidän työehtosopimuksensa on voimassa.

– Lakot herättelevät työntekijöitä miettimään, kuinka tärkeää on kuulua ammattiliittoon, jotta meidän oikeuksiamme ei ruveta polkemaan ihan miten vaan.

Lue myös: Paikallinen sopiminen uhkaa kriisiytyä – ”Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa” (Tekijä 15.5.2024)