Työympäristöyksikkö auttaa, neuvoo ja tukee työympäristöasioissa
Keskeisessä osassa Teollisuusliiton työympäristöyksikön toimintaa ovat työsuojelu, työhyvinvointi, työelämän kehittäminen sekä sosiaalipoliittiset, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat.
– Teollisuusliiton työympäristöyksikkö pitää sisällään työsuojelua ja työhyvinvointia ja niiden tuomista työpaikalle. Lisäksi yksikkömme kehittää työelämää monin tavoin ja monissa eri työryhmissä lainsäädännön kautta. Myös monet sosiaaliturvan muutoksenhaut sekä sosiaalipoliittiset kysymykset ovat pöydällämme, kertoo työympäristöyksikön päällikkö Vesa Kotaviita.
– Näiden lisäksi me hoidamme tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita ja edistämme niitä monin eri keinoin yhteistyössä liiton työympäristö- ja tasa-arvojaoston kanssa.
Työympäristöyksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä liiton edunvalvontasektoreiden kanssa. Yksikkö tukee työehtosopimusneuvotteluita yksikön keskeisten kysymysten kautta. Se osallistuu liiton edunvalvonnan ja yhteiskuntavaikuttamisen linjauksien valmisteluun ja toimialaansa koskeviin neuvontapalveluiden järjestämiseen.
– Pidämme tiivistä yhteyttä työsuojeluvaltuutettuihin ja he ovat yhteydessä meihin päin. Lisäksi olemme merkittävä erilaisten koulutusten järjestäjä sekä Murikka-opistolla että ammattiosastokoulutuksissa.
Teollisuusliiton työympäristöyksikkö pitää sisällään työsuojelua ja työhyvinvointia ja niiden tuomista työpaikalle.
Konkreettisesti työympäristöyksikön toiminta näkyy jäsenille muun muassa Työympäristö- ja sosiaaliturva-asioiden neuvonnan kautta, jota on tarjolla päivittäin. Päivystys auttaa, neuvoo ja tukee jäseniä sekä työpaikkoja erilaisissa työsuojelu- ja sosiaaliasioissa.
– Jäsenet saavat työsuojeluvaltuutettujen ja yksikkömme muun viestinnän kautta työsuojelutietoutta työpaikoille. Koskevatpa asiat sitten vaikkapa suojavarusteita tai työskentelyä lämpimässä. Lisäksi mahdollistamme jäsenille oikeusapua silloin, kun asia koskee vakavaa työtapaturmaa.
TYÖYMPÄRISTÖ ON MUUTOKSESSA
Kotaviidan mukaan Teollisuusliiton sopimusalojen työpaikoilla työsuojelun taso on parantunut vuosien varrella, mutta edelleen työtä on paljon.
– On kuitenkin todettava, että eriytymistä on tapahtunut paljon. On yrityksiä, jotka hoitavat asiat hyvin. Niissä käydään päivittäin läpi työsuojeluasioita. Siellä vaaroja selvitetään ja riskejä arvioidaan. Mutta edelleen on myös yrityksiä, joissa asiat ovat huonosti. Näissä yrityksissä tehdään ainoastaan korjaavia toimenpiteitä, kun jotain sattuu. Lakisääteiset ennakoivan toiminnan muodot puuttuvat. Vaarojen keskellä eletään ja työympäristön riskit ovat läsnä jatkuvasti.
Suomalainen työelämä on muutoksessa ja se vaikuttaa myös työsuojeluun. Kotaviidan mukaan työnteon vaatimusten muutokset muuttavat myös työsuojelun käsitettä.
– Yhä tärkeämpää on huomioida työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly muuttavat ihmisten tapaa tehdä työtä ja vaikuttavat myös työsuojeluun, Kotaviita sanoo.
– Tulevaisuuden työssä kognitiiviset tekijät, muisti, ajattelu ja tiedon käsittely ovat yhä keskeisemmässä roolissa työsuojelussa. Työntekijöiden osaamisen varmistaminen ja työn turvallinen tekeminen on työpaikoilla varmistettava niin, että työntekijöiden voimavarat ovat tasapainossa. Voimavarojen tasapainon hallinta on jatkossa vielä vahvemmin työsuojelun keskeistä ydintä.