EU-vaali­tulos ennakoi maltil­li­sille voimille jatko­kautta: ”Suomessa tulos oli myrsky­va­roitus hallitukselle”

Sunnun­taina 9. kesäkuuta järjes­tet­tyjen EU-vaalien tulos oli isku monen EU-maan sisäpo­li­tii­kalle. Sen sijaan EU:n tuleva suunta on vielä epäselvä. Mahdol­li­suudet nykyisen maltil­lisen, laajan yhteis­työn linjan jatku­mi­selle ovat hyvät.

Vaaleissa voittivat keskusta-oikeis­to­lainen ryhmä sekä laita­oi­keisto. Sen sijaan liberaalit, vihreät sekä sitou­tu­mat­tomat hävisivät meppi­paik­koja eniten.

EU:n suurissa jäsen­maissa, Saksassa ja Ranskassa laita­oi­keiston nousu on jo aiheut­tanut järis­tyksiä sisäpo­li­tiik­kaan. Muun muassa Ranskassa presi­dentti Emmanuel Macron hajotti parla­mentin ja järjestää uudet vaalit.

– Ranskaa ja Saksaa lukuun ottamatta laita­oi­keiston ennakoitu suuri vaali­voitto EU-tasolla jäi tulematta. Tämä ennakoi, että maltil­listen EU-voimien yhteistyö tulee mitä toden­nä­köi­simmin jatku­maan. EPP suurim­pana johtaa prosessia, mutta toden­nä­köi­sesti rinnalle päätöksen tekoon tulevat sosia­listit, demokraatit ja liberaa­li­ryh­mit­tymä. Näillä olisi jo riittävä enemmistö parla­men­tissa, Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­teiden päällikkö Timo Nevaranta analysoi vaalitulosta.

Nevarannan mukaan pienen jäsen­maan kuten Suomen kannalta olisi hyvä, jos nykyinen maltil­linen linja saisi jatkoa.

– Rajavaltio Suomen kannalta on vain hyvä asia, jos sellaiset voimat, jotka kannat­tavat oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta ja haluavat taistella Venäjää vastaan Ukrainaa tukemalla, saavat jatkaa.

Suomessa kokoomus säilytti asemansa suurim­pana puolu­eena ja nosti meppi­paik­ko­jensa määrää yhdellä neljään paikkaan. Vaalien yllätys­voit­taja oli vasem­mis­to­liitto ja etenkin puolueen puheen­joh­taja Li Andersson, joka keräsi kaikkien aikojen suurimman äänisaa­liin, lähes 248 000 ääntä. Anders­sonin huiman tuloksen turvin vasem­mis­to­liitto nousi toiseksi suurem­maksi puolu­eeksi ja sai kolme meppi­paikkaa. Andersson sai yksis­tään 13,5 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

– Suomessa tätä vaali­tu­losta ei kukaan pystynyt etukä­teen ennakoi­maan. EU-tasolla nähty laita­oi­keiston nousu kääntyi Suomessa täysin päinvastoin.

Vaalien selkein häviäjä oli perus­suo­ma­laiset, joka sai vain yhden meppi­paikan. Puolueen osuus äänistä oli vain 7,6 prosenttia.

– Suoma­laiset eivät vain pettä­neet odotuksia perus­suo­ma­laisten noususta vaan käänsivät kokonaan selkänsä puolu­eelle. Tällainen seitsemän prosentin tulos 20 prosentin puolu­eelle on ennen­kuu­lu­maton, Nevaranta sanoo.

– Hallitus hävisi ja oppositio voitti. Halli­tuk­sessa tätä vaali­tu­losta ei voi tulkita miten­kään muuten kuin, että tämä oli myrsky­va­roitus siitä mitä voi olla edessä, jos suunta ei muutu. Väistä­mättä tulok­sella on vaiku­tusta halli­tuksen toimintakykyyn.

TÄRKEIN VAIHE TAVOITTEIDEN KANNALTA ALKAA NYT

Ennen vaaleja Teolli­suus­liitto julkaisi omat EU-vaali­ta­voit­teensa. Teolli­suus­liitto tavoit­telee EU:sta entistä vahvempaa työnte­ki­jöiden puolus­tajaa. Vaaleista ennus­tet­tiin Suomen EU-histo­rian merkit­tä­vimpiä vaaleja työnte­ki­jöille. Lue Teolli­suus­liiton EU-vaali­ta­voit­teista täältä.

Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­teiden asian­tun­tijan Mikko Koikka­laisen mukaan vaali­tulos oli tavoit­teiden kannalta myönteinen. Suomen 15 meppi­pai­kasta kuusi meni työnte­ki­jöiden aseman heiken­nyksiä ajavien halli­tus­puo­lueiden edusta­jille ja loput yhdeksän paikkaa opposi­tio­puo­lueiden edustajille.

Esimer­kiksi strate­gi­sessa autono­miassa vaikut­ta­mistyö alkaa vasta nyt.

– Tavoit­tei­demme kannalta olennainen vaihe alkaa itse asiassa nyt. Kun mepit on valittu, vaikut­ta­mistyö, yhtey­den­pito ja seuraa­minen alkavat, Koikka­lainen sanoo.

– Esimer­kiksi strate­gi­sessa autono­miassa vaikut­ta­mistyö alkaa vasta nyt. Ennen vaaleja keskus­telu painottui ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaan, mutta nyt huomioon olisi otettava sekä suoma­laisen että euroop­pa­laisen teolli­suuden toimintaedellytykset.

Strate­gi­sella autono­mialla tarkoi­te­taan keskeisten tekno­lo­gioiden ja materi­aa­lien saata­vuuden turvaa­mista myös poikkeusoloissa.

TYÖNTEKIJÖIDEN ASIAT KOMISSION OHJELMAAN

Olennaista Teolli­suus­liiton vaali­ta­voit­teiden toteu­tu­misen kannalta on se, miten ja keiden kanssa parla­mentin poliit­tiset ryhmät alkavat tehdä yhteis­työtä. Tulevan komis­sion ohjelma hahmottuu ryhmien välisissä neuvotteluissa.

Keskei­sessä asemassa on vaaleissa suurimman ryhmän aseman säilyt­tä­neen keskusta-oikeis­to­laisen Euroopan kansan­puo­lueen ryhmän eli EPP:n yhteis­työ­kump­pa­nien valinta. Suomesta kokoo­muksen mepit kuuluvat EPP:hen.

– Komis­sion ohjelmaa aletaan hiljal­leen neuvot­te­le­maan. Meidän kannal­tamme olisi tärkeää, että työnte­ki­jöiden asioita edistävät ryhmät, kuten vaikkapa S&D ‑ryhmä, saisi ohjel­maan esimer­kiksi ammatil­li­seen järjes­täy­ty­mis­va­pau­teen ja sosiaa­lisen polku­myynnin estämi­seen liittyviä kysymyksiä sekä vahvis­taisi ylipää­tään sitä, että työnte­ki­jöiden oikeuk­sien vähim­mäis­ta­sosta pystyt­täi­siin enemmän säänte­le­mään, Nevaranta sanoo.

On tehtävä toimen­pi­teitä, jotta työpe­räisiä maahan­muut­tajia ei käytetä hyväksi eikä heidän hyväk­si­käytön avulla poljeta kaikkien työnte­ki­jöiden työehtoja

Työikäisen väestön vanhe­ne­minen Euroo­passa asettaa komis­siolle painetta huomioida ohjel­massa työelämä- ja työmark­ki­na­ky­sy­myksiä. Pysyäk­seen pystyssä Euroopan taloudet tarvit­sevat työpe­räistä maahan­muuttoa. Yhteis­kun­ta­suh­teiden asian­tun­tijan Koikka­laisen mukaan tämä asettaa paineen, että on tehtävä ratkai­suja, jotta maahan­muut­tajat pääsevät paremmin osaksi työtä ja työelämää.

– Sekä puolueiden että työmark­ki­naos­a­puolten olisi herät­tävä, että on tehtävä toimen­pi­teitä, jotta työpe­räisiä maahan­muut­tajia ei käytetä hyväksi eikä heidän hyväk­si­käytön avulla poljeta kaikkien työnte­ki­jöiden työeh­toja, Koikka­lainen sanoo.

Koikka­lainen muistuttaa myös, että tällä vaali­kau­della EU käy jäsenyys­neu­vot­te­luita muun muassa Ukrainan ja Moldovan kanssa. Jo nyt olisi tiedos­tet­tava, mitä vaiku­tuksia on sillä, että esimer­kiksi Ukrai­nasta noin 40 miljoonan ihmisen väestö tulee osaksi EU:n työmarkkinoita.

Ilmasto- ja ympäris­tö­po­liit­tisia kysymyksiä tulee varmasti olemaan komis­sion ohjel­massa, uskoo Koikka­lainen. Myös vihreän siirtymän inves­toinnit ja työpaikat näkyvät varmasti ohjel­massa. Koikka­lainen kuitenkin sanoo, että olennaista on, tehdäänkö siirtymää työnte­ki­jöiden kustan­nuk­sella vai myös heitä hyödyttäen.

– Huoleh­di­taanko, että kun uusia vihreitä työpaik­koja syntyy, työnte­ki­jöiden koulut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suudet pysyvät. Kehit­tyykö työnte­ki­jöiden osaaminen uusien työpaik­kojen synnyn ohella, Koikka­lainen kysyy.

MIHIN SUUNTAA EU LÄHTEE?

Laita­oi­keiston nousu Euroo­passa ei lupaa hyvää EU:n toimin­ta­ky­vylle. Koikka­lainen näkee, että vaalit olivat käänne­kohta euroop­pa­lai­sessa politiikassa.

– Laita­oi­keiston nousu on tosiasia. Tämä on selkeä käänne­kohta euroop­pa­lai­sessa politii­kassa. On vaikea arvioida, mihin tämä johtaa. Mutta en ainakaan ennusta vakaampia ja helpompia aikoja, vaan päinvas­toin vaikeampia.

Jos maltil­liset voimat saavat rakentaa komis­sion ohjelman, odotan vakautta ja niille suunta­vii­voille jatkoa

Nevaranta puoles­taan uskoo, että mikäli nykyiset maltil­liset voimat saavat jatkaa komis­siossa, suunta ei muutu.

– Jos maltil­liset voimat saavat rakentaa komis­sion ohjelman, odotan vakautta ja niille suunta­vii­voille jatkoa, jotka ovat edellistä viittä vuotta hallin­neet. Niissä on keski­tytty isoihin kysymyk­siin, kuten turval­li­suu­teen Itä-Euroo­passa, ilmas­ton­muu­tok­seen, vihreään siirty­mään, EU:n kasvuun ja tietenkin meillekin tärkeään teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tysten paran­ta­mi­seen, Nevaranta sanoo.

– Toki komissio joutuu pohti­maan tulevina vuosina valtioiden tukikil­pailua. Isot jäsen­maat pumppaavat tukia talou­teen ja siihen pienet jäsen­maat eivät pysty. Meidän etumme olisi, että palat­tai­siin vanhaan säänte­ly­maa­il­maan, jossa enemmän markki­na­ta­lous ja sisämark­ki­na­kil­pailu määrit­täi­sivät yritysten paremmuuden.