EU-vaalitulos ennakoi maltillisille voimille jatkokautta: ”Suomessa tulos oli myrskyvaroitus hallitukselle”

Sunnuntaina 9. kesäkuuta järjestettyjen EU-vaalien tulos oli isku monen EU-maan sisäpolitiikalle. Sen sijaan EU:n tuleva suunta on vielä epäselvä. Mahdollisuudet nykyisen maltillisen, laajan yhteistyön linjan jatkumiselle ovat hyvät.

Vaaleissa voittivat keskusta-oikeistolainen ryhmä sekä laitaoikeisto. Sen sijaan liberaalit, vihreät sekä sitoutumattomat hävisivät meppipaikkoja eniten.

EU:n suurissa jäsenmaissa, Saksassa ja Ranskassa laitaoikeiston nousu on jo aiheuttanut järistyksiä sisäpolitiikkaan. Muun muassa Ranskassa presidentti Emmanuel Macron hajotti parlamentin ja järjestää uudet vaalit.

– Ranskaa ja Saksaa lukuun ottamatta laitaoikeiston ennakoitu suuri vaalivoitto EU-tasolla jäi tulematta. Tämä ennakoi, että maltillisten EU-voimien yhteistyö tulee mitä todennäköisimmin jatkumaan. EPP suurimpana johtaa prosessia, mutta todennäköisesti rinnalle päätöksen tekoon tulevat sosialistit, demokraatit ja liberaaliryhmittymä. Näillä olisi jo riittävä enemmistö parlamentissa, Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta analysoi vaalitulosta.

Nevarannan mukaan pienen jäsenmaan kuten Suomen kannalta olisi hyvä, jos nykyinen maltillinen linja saisi jatkoa.

– Rajavaltio Suomen kannalta on vain hyvä asia, jos sellaiset voimat, jotka kannattavat oikeusvaltioperiaatetta ja haluavat taistella Venäjää vastaan Ukrainaa tukemalla, saavat jatkaa.

Suomessa kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena ja nosti meppipaikkojensa määrää yhdellä neljään paikkaan. Vaalien yllätysvoittaja oli vasemmistoliitto ja etenkin puolueen puheenjohtaja Li Andersson, joka keräsi kaikkien aikojen suurimman äänisaaliin, lähes 248 000 ääntä. Anderssonin huiman tuloksen turvin vasemmistoliitto nousi toiseksi suuremmaksi puolueeksi ja sai kolme meppipaikkaa. Andersson sai yksistään 13,5 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

– Suomessa tätä vaalitulosta ei kukaan pystynyt etukäteen ennakoimaan. EU-tasolla nähty laitaoikeiston nousu kääntyi Suomessa täysin päinvastoin.

Vaalien selkein häviäjä oli perussuomalaiset, joka sai vain yhden meppipaikan. Puolueen osuus äänistä oli vain 7,6 prosenttia.

– Suomalaiset eivät vain pettäneet odotuksia perussuomalaisten noususta vaan käänsivät kokonaan selkänsä puolueelle. Tällainen seitsemän prosentin tulos 20 prosentin puolueelle on ennenkuulumaton, Nevaranta sanoo.

– Hallitus hävisi ja oppositio voitti. Hallituksessa tätä vaalitulosta ei voi tulkita mitenkään muuten kuin, että tämä oli myrskyvaroitus siitä mitä voi olla edessä, jos suunta ei muutu. Väistämättä tuloksella on vaikutusta hallituksen toimintakykyyn.

TÄRKEIN VAIHE TAVOITTEIDEN KANNALTA ALKAA NYT

Ennen vaaleja Teollisuusliitto julkaisi omat EU-vaalitavoitteensa. Teollisuusliitto tavoittelee EU:sta entistä vahvempaa työntekijöiden puolustajaa. Vaaleista ennustettiin Suomen EU-historian merkittävimpiä vaaleja työntekijöille. Lue Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteista täältä.

Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan Mikko Koikkalaisen mukaan vaalitulos oli tavoitteiden kannalta myönteinen. Suomen 15 meppipaikasta kuusi meni työntekijöiden aseman heikennyksiä ajavien hallituspuolueiden edustajille ja loput yhdeksän paikkaa oppositiopuolueiden edustajille.

Esimerkiksi strategisessa autonomiassa vaikuttamistyö alkaa vasta nyt.

– Tavoitteidemme kannalta olennainen vaihe alkaa itse asiassa nyt. Kun mepit on valittu, vaikuttamistyö, yhteydenpito ja seuraaminen alkavat, Koikkalainen sanoo.

– Esimerkiksi strategisessa autonomiassa vaikuttamistyö alkaa vasta nyt. Ennen vaaleja keskustelu painottui ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mutta nyt huomioon olisi otettava sekä suomalaisen että eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytykset.

Strategisella autonomialla tarkoitetaan keskeisten teknologioiden ja materiaalien saatavuuden turvaamista myös poikkeusoloissa.

TYÖNTEKIJÖIDEN ASIAT KOMISSION OHJELMAAN

Olennaista Teollisuusliiton vaalitavoitteiden toteutumisen kannalta on se, miten ja keiden kanssa parlamentin poliittiset ryhmät alkavat tehdä yhteistyötä. Tulevan komission ohjelma hahmottuu ryhmien välisissä neuvotteluissa.

Keskeisessä asemassa on vaaleissa suurimman ryhmän aseman säilyttäneen keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen ryhmän eli EPP:n yhteistyökumppanien valinta. Suomesta kokoomuksen mepit kuuluvat EPP:hen.

– Komission ohjelmaa aletaan hiljalleen neuvottelemaan. Meidän kannaltamme olisi tärkeää, että työntekijöiden asioita edistävät ryhmät, kuten vaikkapa S&D -ryhmä, saisi ohjelmaan esimerkiksi ammatilliseen järjestäytymisvapauteen ja sosiaalisen polkumyynnin estämiseen liittyviä kysymyksiä sekä vahvistaisi ylipäätään sitä, että työntekijöiden oikeuksien vähimmäistasosta pystyttäisiin enemmän sääntelemään, Nevaranta sanoo.

On tehtävä toimenpiteitä, jotta työperäisiä maahanmuuttajia ei käytetä hyväksi eikä heidän hyväksikäytön avulla poljeta kaikkien työntekijöiden työehtoja

Työikäisen väestön vanheneminen Euroopassa asettaa komissiolle painetta huomioida ohjelmassa työelämä- ja työmarkkinakysymyksiä. Pysyäkseen pystyssä Euroopan taloudet tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan Koikkalaisen mukaan tämä asettaa paineen, että on tehtävä ratkaisuja, jotta maahanmuuttajat pääsevät paremmin osaksi työtä ja työelämää.

– Sekä puolueiden että työmarkkinaosapuolten olisi herättävä, että on tehtävä toimenpiteitä, jotta työperäisiä maahanmuuttajia ei käytetä hyväksi eikä heidän hyväksikäytön avulla poljeta kaikkien työntekijöiden työehtoja, Koikkalainen sanoo.

Koikkalainen muistuttaa myös, että tällä vaalikaudella EU käy jäsenyysneuvotteluita muun muassa Ukrainan ja Moldovan kanssa. Jo nyt olisi tiedostettava, mitä vaikutuksia on sillä, että esimerkiksi Ukrainasta noin 40 miljoonan ihmisen väestö tulee osaksi EU:n työmarkkinoita.

Ilmasto- ja ympäristöpoliittisia kysymyksiä tulee varmasti olemaan komission ohjelmassa, uskoo Koikkalainen. Myös vihreän siirtymän investoinnit ja työpaikat näkyvät varmasti ohjelmassa. Koikkalainen kuitenkin sanoo, että olennaista on, tehdäänkö siirtymää työntekijöiden kustannuksella vai myös heitä hyödyttäen.

– Huolehditaanko, että kun uusia vihreitä työpaikkoja syntyy, työntekijöiden kouluttautumismahdollisuudet pysyvät. Kehittyykö työntekijöiden osaaminen uusien työpaikkojen synnyn ohella, Koikkalainen kysyy.

MIHIN SUUNTAA EU LÄHTEE?

Laitaoikeiston nousu Euroopassa ei lupaa hyvää EU:n toimintakyvylle. Koikkalainen näkee, että vaalit olivat käännekohta eurooppalaisessa politiikassa.

– Laitaoikeiston nousu on tosiasia. Tämä on selkeä käännekohta eurooppalaisessa politiikassa. On vaikea arvioida, mihin tämä johtaa. Mutta en ainakaan ennusta vakaampia ja helpompia aikoja, vaan päinvastoin vaikeampia.

Jos maltilliset voimat saavat rakentaa komission ohjelman, odotan vakautta ja niille suuntaviivoille jatkoa

Nevaranta puolestaan uskoo, että mikäli nykyiset maltilliset voimat saavat jatkaa komissiossa, suunta ei muutu.

– Jos maltilliset voimat saavat rakentaa komission ohjelman, odotan vakautta ja niille suuntaviivoille jatkoa, jotka ovat edellistä viittä vuotta hallinneet. Niissä on keskitytty isoihin kysymyksiin, kuten turvallisuuteen Itä-Euroopassa, ilmastonmuutokseen, vihreään siirtymään, EU:n kasvuun ja tietenkin meillekin tärkeään teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen, Nevaranta sanoo.

– Toki komissio joutuu pohtimaan tulevina vuosina valtioiden tukikilpailua. Isot jäsenmaat pumppaavat tukia talouteen ja siihen pienet jäsenmaat eivät pysty. Meidän etumme olisi, että palattaisiin vanhaan sääntelymaailmaan, jossa enemmän markkinatalous ja sisämarkkinakilpailu määrittäisivät yritysten paremmuuden.