Weijiia Zhang (kesk.) eläytyi koulutustapahtuman keskusteluun.

Vastauk­sia ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den tiedonjanoon

20.5.2024

TEKSTI ANNE KORTELA
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Yli 30 ulko­maa­lais­taus­taista jäsentä Lounais-Suomen ja Pohjan­maan alueilta hyödynsi lauan­tai­päi­vän koulu­tus­ta­pah­tu­man Uudes­sa­kau­pun­gissa saadak­seen tietoa työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sista Suomessa.

– Jos ei ole tietoa, on vaikea edes kysyä mitään, roma­nia­lai­nen Gianina Dumitru totesi.

Hän tuli Suomeen perheensä kanssa viisi vuotta sitten ja työs­ken­teli kaksi vuotta Valme­tin auto­teh­taan maalaa­mossa Uudes­sa­kau­pun­gissa. Sitten hänet lomau­tet­tiin, mutta työsuhde on edel­leen voimassa.

– Liityin Teol­li­suus­liit­toon heti, kun aloin työs­ken­nellä Valme­tilla. Se oli hyvä valinta, en muuten olisi tien­nyt mitä tehdä, kun minut lomau­tet­tiin. Roma­niassa työs­ken­te­lin 10 vuotta yrit­tä­jänä, joten minulla ei ollut koke­musta lomau­tuk­sista, mutta mieles­täni Suomen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä antaa parem­min turvaa kuin Roma­nian. Tulin koulu­tuk­seen, koska haluan tietoa Suomen työlain­sää­dän­nöstä. Kun saa tietoa, osaa kysyä oikeita kysy­myk­siä ja pitää huolta oikeuk­sis­taan, Dumitru sanoo.

Tällä hetkellä hän opis­ke­lee täysi­päi­väi­sesti suomea ja työs­ken­te­lee oman toimi­ni­men kautta osa-aikai­sesti kampaa­jana. Hän toivoo pääse­vänsä ammat­ti­kou­luun opis­ke­le­maan joko web-desig­ne­riksi tai kampaa­jaksi ja oppiak­seen puhu­maan suomea vielä paremmin.

– Toivon myös, että saan Suomen kansa­lai­suu­den, ja osal­lis­tun YKI-kieli­tes­tiin (aikuis­ten ylei­nen kieli­tut­kinto) heti kun saan varmuutta käyt­tää suomea päivit­täi­sessä kans­sa­käy­mi­sessä, Dumitru totesi.

Ukrai­na­lai­nen Yevheni Bala­vink tuli Suomeen joulu­kuussa ja on ehti­nyt työs­ken­nellä muun muassa Sege­rillä Uudes­sa­kau­pun­gissa. Hänen mieles­tään ulko­maa­lai­sen työn­tekijän kannat­taa liit­tyä ammattiliittoon.

VIREÄ KOULUTUSPÄIVÄ INNOSTI KESKUSTELEMAAN

Yli 30 ulko­maa­lais­taus­taista jäsentä Varsi­nais-Suomen ja Pohjan­maan alueilta käytti koko­nai­sen lauan­tai­päi­vän saadak­seen tietoa Teol­li­suus­lii­ton toimin­nasta, suoma­lai­sesta työelä­mästä ja omista oikeuk­sis­taan. Keskus­telu jatkui aktii­vi­sena koko päivän.

Teol­li­suus­lii­ton Uuden­kau­pun­gin Aqua­rius-hotel­lissa järjes­tämä You have rights ‑koulu­tus oli jaettu neljään työpa­jaan. Liiton sopi­mus­asian­tun­tija Martti Paavi­lai­nen kertoi työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sista ja Henri von Adlerk­rone opasti Hermes-sovel­luk­sen käyt­töä. Alue­pääl­likkö Erno Väli­mäki Pohjan­maalta ja alue­toi­mit­sija Osmo Ranta­nen Lounais-Suomesta kannus­ti­vat kerto­maan Teol­li­suus­lii­ton toimin­nasta työpaikoilla.

Ulko­maa­lai­sen työn­tekijän on vaikea puolus­taa oikeuk­si­aan ilman vahvan liiton apua.

Roma­nia­lai­nen Gianina Dumitru haluaa saada tietoa Suomen työlain­sää­dän­nöstä. Hän liit­tyi Teol­li­suus­liit­toon heti aloit­taes­saan työt Valme­tilla ja siitä oli hyötyä, kun hänet lomautettiin.

KAUHEISTA KOKEMUKSISTA UUTEEN AMMATTIIN

4‑vuotiaan pojan isä Adis Sabic on kotoi­sin Bosniasta. Hän on työs­ken­nel­lyt Suomessa jo pitkään.

– Olen löytä­nyt täältä hyvän elämän. Bosniassa ajatel­laan, että 30-vuoti­aat ovat jo vanhoja, Suomessa 60-vuoti­aat­kin opis­ke­le­vat uusia asioita ja työpai­kan voi saada harjoit­te­lun kautta. Minä­kin aloi­tin opis­ke­lun, sillä Bosniassa suorit­ta­mani tekni­sen alan tutkinto ei kelpaa täällä, Sabic kertoo.

Pääsy englan­nin­kie­li­seen koulu­tuk­seen onnis­tui vasta toisella yrityk­sellä, mutta silloin pääsy­ko­keen piste­raja ylit­tyi reippaasti.

– Opis­ke­len toista vuotta ja olen suorit­ta­nut jo 150 opin­to­pis­tettä eli noin kaksi kolmas­osaa tutkin­nosta. Sain harjoit­te­lu­pai­kan isosta kansain­vä­li­sestä yhtiöstä, ja nautin työs­täni paljon. Saan sovit­taa työai­kani ja opis­ke­lun hyvin jous­ta­vasti, sillä meillä on hyvä keskus­te­lu­yh­teys esimie­heni kanssa.

Sabic joutui alkuai­koina Suomessa hyväk­si­käy­tön uhriksi. Hänet pako­tet­tiin teke­mään 14 tunnin työpäi­viä ilman taukoja, ruokaa ja ylityö­kor­vauk­sia. Lisäksi työnan­taja saat­toi kutsua töihin 10 minuu­tin varoi­tusa­jalla. Lopulta 15 työn­tekijän palkat närpiö­läi­sellä puutar­ha­ti­lalla jäivät maksamatta.

– Se oli kauheaa, mutta Teol­li­suus­liitto auttoi meitä. Liiton avulla saimme palkat kolmen kuukau­den kulut­tua. Lisäksi saimme ison hyvi­tyk­sen huonosta kohte­lusta. Ulko­maa­lai­sen työn­tekijän on vaikea puolus­taa oikeuk­si­aan ilman vahvan liiton apua, Sabic sanoo.

Uuden­kau­pun­gin tapah­tu­massa Sabic halusi saada tietoa Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mista työelä­män heikennyksistä.

– Halusin kuulla, mitä on tulossa, kun lakot eivät toimi­neet. Meidän on tärkeää nähdä myös isompi kuva oman laatik­komme ulko­puo­lelta, jotta voimme ymmär­tää, mitä tapah­tuu. Onko potku­jen anta­mi­nen jatkossa helpom­paa ja lisääkö se työt­tö­myyttä ja turvat­to­muutta mennä töihin? Meille ulko­mailta muut­ta­neille työ merkit­see hyvin paljon ja olemme iloi­sia kaikista mahdol­li­suuk­sista tehdä työtä. Emme anna periksi, Sabic korostaa.

Weijia Zhang, Gianina Dumitru ja Punam oppi­vat käyt­tä­mään Hermes-sovel­lusta tiedon hake­mi­seen työelämästä.

LIITOSTA SAA TIETOA OIKEUKSISTAAN

Ukrai­na­lai­nen Svit­lana Brovarska on asunut Suomessa kolme vuotta ja työs­ken­nel­lyt maata­lou­dessa eri aloilla kesäi­sin ensim­mäi­sen kerran jo 10 vuotta sitten. Suomen kieli­kin sujuu jo melko hyvin.

– Minulla on työko­ke­musta mansik­ka­tila Katriina Tuloi­se­lalta Hameen­kos­kelta, vihan­nes­tila Timo Varjolta Laiti­lasta ja vuohi­ti­lalta Lovii­sasta, Joki­nie­men Kartano Oy:stä. Nyt työnan­ta­jani on rekry­toin­tiy­ri­tys Econia Oy Kyrössä, lähellä Turkua. Sen kautta voin työs­ken­nellä eri paikoissa. Tällä hetkellä työs­ken­te­len Oksa­sen Puutar­hassa Oripäässä, Brovarska kertoo.

Hän toivoo valmis­tu­vansa tule­vai­suu­dessa opet­ta­jaksi ja opis­ke­lee suomea.

– Tyttä­reni Katja käy täällä koulua ja opis­ke­lemme yhdessä suomea, hän auttaa minua. Puhun suomea aina kun mahdol­lista, vaikka en aina ymmärrä, mitä muut ihmi­set puhu­vat minulle, mutta harjoit­te­len ahkerasti.

Brovars­kan mielestä on tärkeää kuulua Teol­li­suus­liit­toon, jotta osaa ulko­maa­lai­sena työn­te­ki­jänä pitää kiinni oikeuksistaan.

– Alussa en osan­nut ja tein työtä liian pienellä palkalla. Liitosta sain tietoa ja siksi osal­lis­tuin tähän koulu­tuk­seen. Haluan myös kehit­tää itseäni koko ajan, Brovarska sanoo.