Tuleeko Suomesta yövartijavaltio?

Oppo­si­tio­puo­lu­eet syyt­ti­vät syksyn mittaan useaan kertaan maan halli­tusta hyvin­voin­ti­val­tion alas­ajosta. Puheen­vuo­roissa koet­tiin, että valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purra (ps.) ajaisi Suomeen niin sanot­tua mini­mi­val­tiota eli “yövar­ti­ja­val­tiota”.

Valtio-opissa yövar­ti­ja­val­tiolla tarkoi­te­taan yleensä valtiota, joka hoitaa vain sellai­set asiat, joiden yksi­tyis­tä­mi­nen on mahdo­tonta. Sosi­aa­li­tur­vaa tai julki­sesti tuotet­tuja perus­pal­ve­luita ei yövar­ti­ja­val­tiossa tunneta, vaan valtio tuot­taisi kansa­lai­sil­leen käytän­nössä vain turval­li­suus­pal­ve­lun eli puolus­tus­voi­mat, polii­sin, oikeus­lai­tok­sen ja vankilat.

Vaikka Purra sanoi syksyn puheen­vuo­rois­saan useaan ottee­seen, että yövar­ti­ja­val­tiota ei olla ajamassa, toi hän kuiten­kin edus­kun­nalle esille näke­myk­sensä “ylimi­toi­te­tun sosi­aa­li­val­tion lopusta”. Näin oli myös otsi­koitu Purran edus­kun­nassa pitämä puhe 23. loka­kuuta, joka löytyy muun muassa Purran Youtube-kanavalta.

– Ylimi­toi­tettu sosi­aa­li­val­tion malli on tulossa tiensä päähän, koska meillä ei yksin­ker­tai­sesti ole varaa yllä­pi­tää sitä, Purra väitti eduskunnalle.

VAIKUTUKSET KOVIA

SAK on esit­tä­nyt huolensa sosi­aa­li­tur­va­leik­kaus­ten vaiku­tuk­sista taval­li­seen palkansaajaan.

– Halli­tuk­sen ilmoit­ta­mat ja toteut­ta­mat leik­kauk­set työn­te­ki­jöi­den sosi­aa­li­tur­vaan, erityi­sesti ansio­si­don­nai­seen päivä­ra­haan ja asumis­tu­keen, ovat kovia. Yhdessä yhteis­toi­min­ta­lain ja irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­nys­ten kanssa ne teke­vät merkit­tä­vän loven palkan­saa­jien talou­del­li­seen turvaan muutos­ti­lan­teissa, SAK:n pääe­ko­no­misti Ilkka Kauko­ranta sanoi SAK:n uuti­sessa 11. tammikuuta.

SAK:n laskel­mien mukaan työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­set sekä lomau­tus­ten ja irti­sa­no­mis­ten nopeut­ta­mi­nen tarkoit­ta­vat työn­te­ki­jöille jopa kuukausi­pal­kan suuruista mene­tystä. Myös Teol­li­suus­liitto on tehnyt omat esimerk­ki­per­he­las­kel­mat (Tekijä 1/​2024), joiden päivit­tä­mistä tullaan jatka­maan. SAK:n kannan­o­ton mukaan suoma­laista järjes­tel­mää viedään suun­taan, jossa hyvin­voin­ti­val­tion turva­ver­kot pitäisi korvata henki­lö­koh­tai­sella varautumisella.

Tällaista voisi jo pitää selvänä aske­leena kohti yövartijavaltiota.

YÖVARTIJAVALTIO 2.0?

Ylei­sen valtio-opin dosentti Hanna Wass analy­soi perus­suo­ma­lais­ten talous- ja sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa ja sen paino­tuk­sia, kun Demo­kraatti-lehti haas­tat­teli häntä aiheesta 21.11.

– Perus­suo­ma­lai­sessa reto­rii­kassa hyvin­voin­ti­val­tio näyt­täy­tyy appa­raat­tina, joka jake­lee holtit­to­masti rahaa ympä­ril­leen työs­sä­käy­vän väes­tön kustan­nuk­sella. Tällai­nen lonke­ronsa jokai­selle elämän alueelle ulot­tava hyvin­voin­ti­val­tio ei perus­suo­ma­lais­ten mukaan ole enää moraa­li­sesti kestävä, Wass sanoi Demo­kraa­tille.

Wassin mukaan perus­suo­ma­lai­nen ihanne vaikut­taa olevan “yövar­ti­ja­val­tio 2.0”, joka huoleh­tii sisäi­sestä turval­li­suu­desta ja tuot­taa perus­pal­ve­lut niille, jotka ne tietyillä kritee­reillä ansaitsevat.

Wassin mukaan perus­suo­ma­lais­ten mallissa etuu­det tulee ansaita ja keskei­nen väylä tässä on työl­lis­ty­mi­nen. Esimer­kiksi työn­ha­ki­jan akti­voi­tu­mi­sessa vastuu on yksi­löllä sen sijaan, että satsat­tai­siin huomat­ta­vasti nykyistä enem­män julki­siin työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palveluihin.

SUOJAAKO PERUSTUSLAKI?

Helsin­gin yliopis­ton sosi­aa­li­po­li­tii­kan profes­sori Minna van Gerven kokee, että yövar­ti­ja­val­tiosta puhu­taan poli­tii­kassa liian usein ilman määrittelyä.

– Ylei­sesti yövar­ti­ja­val­tiona nähdään valtio, jossa valtion tehtä­vät rajoit­tu­vat puolus­tuk­seen ja turval­li­suu­teen ja muut valtion tehtä­vät halu­taan mini­moida. Suomessa, kuten muis­sa­kin pohjois­mai­sissa hyvin­voin­ti­val­tioissa, on kuiten­kin kattava sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä, joka turvaa elämän­kaar­tamme. Meillä on perus­tus­la­kiin kirjattu vält­tä­mä­tön turva ja toimeen­tulo. On euroop­pa­lai­ses­ti­kin aika poik­keuk­sel­lista, että perus­tus­laissa jokai­selle taataan riit­tävä perus­toi­meen­tulo ja perus­turva, van Gerven toteaa.

Perus­tus­lain suojan takia van Gerven ei usko, että yövar­ti­ja­val­tio olisi realis­ti­nen Suomessa.

Vaikka van Gerven vannoo­kin perus­tus­lain suoja­vai­ku­tuk­sen nimeen, viime aikoina on kuiten­kin vaikut­ta­nut myös siltä, että halli­tus ei anna perus­tus­laille aina sitä painoar­voa, mikä sille kuuluisi. Jopa oikeus­kans­leri on joutu­nut tähän puut­tu­maan lausunnoissaan.

On euroop­pa­lai­ses­ti­kin aika poik­keuk­sel­lista, että perus­tus­laissa jokai­selle taataan riit­tävä perus­toi­meen­tulo ja perusturva.

Oikeus­kans­leri on Suomen ylin lail­li­suus­val­voja edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen ohella.

Oikeus­kans­leri Tuomas Pöysti kriti­soi lausun­nos­saan 21. tammi­kuuta, kuinka halli­tus on jois­sain tilan­teissa ajamassa työt­tö­miä käytän­nössä toimeen­tu­lo­tuen varaan, vaikka lähtö­koh­tana on, että toimeen­tu­lo­tuki on vasta viime­si­jai­nen tukimuoto.

– Ansio­päi­vä­ra­han tason porras­tus voi lisätä toimeen­tu­lo­tuen saan­tia erityi­sesti mata­la­palk­kai­sesta työstä työt­tö­mäksi jäänei­den joukossa. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on pitä­nyt huoles­tut­ta­vana etuu­den­saa­jien ohjau­tu­mista viime­si­jai­seksi tarkoi­te­tun toimeen­tu­lo­tuen piiriin, Pöysti lausui.

Van Gerven on silti optimistinen:

– Nykyi­sen halli­tuk­sen tällä hetkellä kaavai­le­mien leik­kaus­ten jälkeen­kin meille jää vielä pohjois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio, ehkä riisu­tumpi versio siitä, mutta se takaa perus­toi­meen­tu­lon sekä perus­pal­ve­lut, kuten koulu­tuk­sen ja tervey­den­huol­lon, van Gerven jatkaa.

DUUNARI OTTAA OSUMAA

Tampe­reen yliopis­ton sosi­aali- ja terveys­po­li­tii­kan profes­sori Juho Saari jakaa SAK:n piirissä esite­tyn huolen, että eten­kin pieni­tu­loi­set palkan­saa­jat, jotka saavat myös sosi­aa­lie­tuuk­sia, kuten asumis­tu­kea, otta­vat nyt iskuja.

– Leik­kaus­ten jälkeen­kin sosi­aa­li­me­no­jen suhde brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on yksi maail­man korkeim­mista. Sosi­aa­li­me­no­jen osuus julki­sista menoista on puoles­taan noin 60 prosent­tia, mikä on myös vertai­le­vasti poik­keuk­sel­li­sen korkea luku. Sosi­aa­li­set riskit on Suomessa katettu leik­kaus­ten jälkeen­kin kansain­vä­li­sesti katsoen katta­valla tavalla, Saari sanoo.

Saari kuiten­kin huomaut­taa, että Suomeen on muodos­tu­massa ihmis­ryh­miä, joilla elämä menee erityi­sen tiukaksi. Erityi­sesti näitä ryhmiä on duuna­rei­den joukossa.

Leik­kaus­ten jälkeen­kin sosi­aa­li­me­no­jen suhde brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on yksi maail­man korkeimmista.

Pulaan on joutu­massa eten­kin ihmi­siä, joiden toimeen­tulo on tähän saakka perus­tu­nut erilais­ten sosi­aa­lie­tuuk­sien kuten asumis­tuen, työt­tö­myys­tur­van ja pien­ten palk­ka­tu­lo­jen yhteensovitussääntöihin.

– Suomessa on hyvin paljon pieni­tu­loi­sia henki­löitä, jotka ovat tähän mennessä pärjän­neet puhtaasti palk­ka­tu­loil­laan tai sitten sosi­aa­li­tur­van ja palk­ka­tu­lo­jen yhdis­tel­mällä. Nyt ihmis­ten menot ovat kasva­neet elin­kus­tan­nus­ten kasvun ja inflaa­tion myötä ja sen myötä, että olemme nosta­neet Suomessa erilai­sia julkis­ten palve­lui­den maksuja. Tämän poru­kan niuk­kuus on merkit­tä­västi lisääntynyt.

Saari huomaut­taa, että nyt tehtä­vät leik­kauk­set pois­ta­vat työn­teon ja sosi­aa­li­tur­van yhteen­so­vi­tus­sään­nöt. Sen lisäksi systee­mistä pois­tuu erilai­sia lapsikorotuksia.

– Ryhmät, jotka ovat perin­tei­sesti olleet kaik­kein huonoim­min pärjää­vien yläpuo­lella, mutta hyvin pärjää­vien alapuo­lella, saavat nyt kohtuu­tonta osumaa.

– Isossa kuvassa Suomi on edel­leen hyvin­voin­ti­val­tio. Leik­kauk­set lähinnä hidas­ta­vat sosi­aa­li­me­no­jen kasvua, eivät leik­kaa niitä abso­luut­ti­sesti, Saari summaa.

YHTEISKUNTASOPIMUS UNOHDETTU

Turun yliopis­ton sosi­aa­li­po­li­tii­kan profes­sori Heikki Ervasti uskoo köyhyy­den lisään­ty­vän halli­tuk­sen toimien myötä.

– En pidä toden­nä­köi­senä, että tulisi täydel­li­nen muutos, joka veisi kohti yövar­ti­ja­val­tiota. En oikein usko, että halli­tus tässä mihin­kään niin dramaat­ti­seen muutok­seen lähtisi. Siinä tulee niin monet asiat vastaan, Ervasti sanoo.

– Järjes­tel­mämme on niin monelle tärkeä ja niin erilai­sille ihmis­ryh­mille ja eri asemassa oleville ihmi­sille. Ei tästä ihan noin vain lähdetä eroon. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mät palve­le­vat eten­kin keski­luok­kaa. Myös työnan­ta­jat ja teol­li­suus hyöty­vät ihan merkit­tä­västi järjes­tel­mäs­tämme, hän jatkaa.

Myös työnan­ta­jat ja teol­li­suus hyöty­vät ihan merkit­tä­västi järjestelmästämme.

Ennen edus­kun­ta­vaa­leja vasem­misto- ja oikeis­to­puo­lu­eet jakoi­vat pääosin saman tilan­ne­ku­van valtion­ta­lou­den heikosta tilan­teesta ja valtion velkaan­tu­mi­sesta. Tämä olisi Ervas­tin mukaan anta­nut nyky­hal­li­tuk­selle mahdol­li­suu­den viedä asioita eteen­päin yhteiskuntasopimuksella.

– Tämän­het­ki­nen halli­tus ei ole pyrki­nyt yhteis­kun­ta­so­pi­muk­seen alkuun­kaan. Se lähti liik­keelle sillä, että se ampui sekä päämää­rät ja keinot omalla yksi­tuu­mai­suu­del­laan, sanoi­vat muut mitä tahansa. Tässä mielessä nyky­hal­li­tuk­sen toimin­nassa on nähtä­vissä tiet­tyä ideo­lo­gi­suutta, Ervasti summaa.