TYÖYMPÄRISTÖ: Työsuojeluvalvonnan uudistuksella kohti ketteryyttä?

Työsuojelun vastuualueiden pitäisi muuttua Luovaksi eli valtion lupa- ja tarkastusvirastoksi. Ay-liike haluaa uudistukselta huolellisempia työpaikkatarkastuksia, sanoo Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. Virkamiesjohto toivoo ketteryyttä koneistoon.

Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä varmuutta siitä, toteutuuko sote-uudistus tai sen kylkiäinen maakuntauudistus. Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola toteaa, että uudistusten kohtalosta huolimatta työsuojeluvalvontaa on muutettava. Viiden alueellisen aluehallintoviraston eli AVI:n alaisuudessa toimivien työsuojelun vastuualueiden on muututtava valtakunnallisesti ohjatuksi toiminnaksi.

– Aluerajat ovat keinotekoiset. Monilla yrityksillä on toimintaa ympäri Suomea. Ja valtakunnallisessa organisaatiossa tarkastajat pystyisivät erikoistumaan myös pienten toimialojen erityisongelmiin ja tekemään sitten tarkastuksia ympäri maata.

Esimerkkeinä erikoistumista vaativista aloista ovat vaikkapa kaivokset ja puutarhat. Työpaikkatarkastuksista tulisi vaikuttavampia, kun tarkastaja tuntisi toimialan omine erityispiirteineen jo valmiiksi hyvin.

Valtakunnallinen toiminta ei tarkoita alueellisuuden katoamista.

– Emme tietenkään tahdo, että alueellisia toimipisteitä lopetettaisiin. Toiminnan suunnittelu ja ohjaus olisivat valtakunnallisia, mutta toiminta alueellista ja paikallista.

”AKKUNA AUKEAA”

Työympäristöpäällikön mielestä valtakunnallisessa virastossa avautuisi myös aivan uusi akkuna ammattiyhdistysliikkeen vaikuttamistyölle.

– Nykyisin kaikissa AVI:en yhteydessä toimivissa lautakunnissa ei ole Teollisuusliiton edustusta. Mutta valtakunnallisen viraston yhteydessä kokoontuisivat toimialoittain neuvottelukunnat (tai vastaavat), joissa olisi mukana kyseisen toimialan ammattiliiton edustajia.

Esimerkiksi Teollisuusliitossa on liiton aktiivijäsenistä ympäri maata koottu työympäristö- ja tasa-arvojaosto. Pesolan mielestä tämä jaosto voisi antaa nimenomaan alueellisestikin tärkeät eväät liiton edustajille, kun Luovassa suunnitellaan tarkastusten kohteita ja painopistealueita.

– Parempi ohjaus, tehokkaampi resurssien käyttö, summaa Pesola uudistuksen tavoitteita.

Työympäristöpäällikkö kieltää olevansa digiuskovainen, mutta tarkastusten yhteydessä digitaalisten työvälineiden käyttö voisi toden totta sujuvoittaa ja tehostaa toimintaa.

Pesola vaatii myös ennalta ilmoittamattomien työsuojelutarkastusten lisäämistä ja harmaan talouden torjunnan määrärahojen palauttamista.

– On työpaikkoja, jotka tarvitsevat yllätystarkastuksen. Harmaa talous hyödyttää monia tahoja. Jos tilaajat haluaisivat tosissaan saada harmaan talouden torjunnan kuntoon, he siihen kyllä pystyisivät. Mutta tilaajat saavat tuotteet tai palvelut halvemmalla, kun alihankintaketjuissa tehdään työt harmaassa taloudessa. Raha puhuu.

”TYÖ TEHDÄÄN TEHOKKAAMMIN”

– Asiakas keskiöön, ketteryyttä koneistoon, tasalaatuista valvontaa, näin määrittelee uudistuksen tavoitteet Raimo Antila, sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston johtaja.

Antilankin mukaan valtakunnallisesti suunnitellulla ja kohdennetulla toiminnalla ja erikoistumisella saadaan samalla tarkastajamäärällä enemmän tehoja irti.

– Jos huomataan puutteita jollain toimialalla, tai esiin nousee jokin tietty ilmiö ympäri maata, ei enää mietitä alueellisia toimivaltarajoja. Tarkastukset ja neuvonta voidaan kohdentaa oikein, Antila toteaa.

Antila lupaa myös tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kuten juuri esimerkiksi ammattiliittojen kanssa. Vielä hän ei voi määritellä, mitä tämä täsmällisesti olisi.

Lisää ennalta ilmoittamattomia työpaikkatarkastuksia Antila ei lupaa.

– Pääsääntöisesti valvonta tehdään virka-aikana. Osa tarkastuksista tulee edelleen olemaan ennakoimattomia, nimenomaan sellaisille työpaikoille, jossa on oletetusti ongelmia ja laiton tila.  Onneksi tällaisia työnantajia on rajallinen määrä. Vastuulliset työnantajat ottavat tarkastukset mahdollisuutena kehittää toimintaansa.

Tilaajavastuulakiin tai veronumeron käyttöön ei olla tekemässä muutoksia, ja harmaan talouden torjunnan määrärahat ovat tietysti poliittisten päättäjien tahdon takana.

– Harmaan talouden torjuntaan laitetuista määrärahoista maksettiin merkittävä osa takaisin valtiolle laiminlyöntimaksuina. Jatkamme tietysti harmaan talouden torjuntaa nytkin, mutta se on muista resursseista pois.

– Kentällä tekemistä riittää, mutta yksittäisten epäkohtien sijaan on vaikuttavampaa valvoa, että mekanismit ovat kunnossa.

Pimeä työ eli missään asiakirjoissa näkymättömien työntekijöiden uurastus (ja samalla heidän hyväksikäyttönsä) leviää EU-maissa.

– EU:n komission taholta on jo kiinnitetty huomiota siihen, että pimeää työtä tehdään entistä enemmän EU-maissa. Suomi tekee jo nyt pimeän työn torjunnassa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, Antila kertoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
JUHA PESOLAN KUVA JYRKI LUUKKONEN
RAIMO ANTILAN KUVA LAURA TAMMISTO