TYÖYMPÄRISTÖ: Työsuo­je­lu­val­vonnan uudis­tuk­sella kohti ketteryyttä?

Työsuo­jelun vastuu­alueiden pitäisi muuttua Luovaksi eli valtion lupa- ja tarkas­tus­vi­ras­toksi. Ay-liike haluaa uudis­tuk­selta huolel­li­sempia työpaik­ka­tar­kas­tuksia, sanoo Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Juha Pesola. Virka­mies­johto toivoo kette­ryyttä koneistoon.

Tätä kirjoi­tet­taessa ei ole vielä varmuutta siitä, toteu­tuuko sote-uudistus tai sen kylkiäinen maakun­ta­uu­distus. Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Juha Pesola toteaa, että uudis­tusten kohta­losta huoli­matta työsuo­je­lu­val­vontaa on muutet­tava. Viiden alueel­lisen aluehal­lin­to­vi­raston eli AVI:n alaisuu­dessa toimi­vien työsuo­jelun vastuu­alueiden on muutut­tava valta­kun­nal­li­sesti ohjatuksi toiminnaksi.

– Aluerajat ovat keino­te­koiset. Monilla yrityk­sillä on toimintaa ympäri Suomea. Ja valta­kun­nal­li­sessa organi­saa­tiossa tarkas­tajat pystyi­sivät erikois­tu­maan myös pienten toimia­lojen erityi­son­gel­miin ja tekemään sitten tarkas­tuksia ympäri maata.

Esimerk­keinä erikois­tu­mista vaati­vista aloista ovat vaikkapa kaivokset ja puutarhat. Työpaik­ka­tar­kas­tuk­sista tulisi vaikut­ta­vampia, kun tarkas­taja tuntisi toimialan omine erityis­piir­tei­neen jo valmiiksi hyvin.

Valta­kun­nal­linen toiminta ei tarkoita alueel­li­suuden katoamista.

– Emme tieten­kään tahdo, että alueel­lisia toimi­pis­teitä lopetet­tai­siin. Toiminnan suunnit­telu ja ohjaus olisivat valta­kun­nal­lisia, mutta toiminta alueel­lista ja paikallista.

”AKKUNA AUKEAA”

Työym­pä­ris­tö­pääl­likön mielestä valta­kun­nal­li­sessa viras­tossa avautuisi myös aivan uusi akkuna ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen vaikuttamistyölle.

– Nykyisin kaikissa AVI:en yhtey­dessä toimi­vissa lauta­kun­nissa ei ole Teolli­suus­liiton edustusta. Mutta valta­kun­nal­lisen viraston yhtey­dessä kokoon­tui­sivat toimia­loit­tain neuvot­te­lu­kunnat (tai vastaavat), joissa olisi mukana kyseisen toimialan ammat­ti­liiton edustajia.

Esimer­kiksi Teolli­suus­lii­tossa on liiton aktii­vi­jä­se­nistä ympäri maata koottu työympä­ristö- ja tasa-arvojaosto. Pesolan mielestä tämä jaosto voisi antaa nimeno­maan alueel­li­ses­tikin tärkeät eväät liiton edusta­jille, kun Luovassa suunni­tel­laan tarkas­tusten kohteita ja painopistealueita.

– Parempi ohjaus, tehok­kaampi resurs­sien käyttö, summaa Pesola uudis­tuksen tavoitteita.

Työym­pä­ris­tö­pääl­likkö kieltää olevansa digius­ko­vainen, mutta tarkas­tusten yhtey­dessä digitaa­listen työvä­li­neiden käyttö voisi toden totta sujuvoittaa ja tehostaa toimintaa.

Pesola vaatii myös ennalta ilmoit­ta­mat­to­mien työsuo­je­lu­tar­kas­tusten lisää­mistä ja harmaan talouden torjunnan määrä­ra­hojen palauttamista.

– On työpaik­koja, jotka tarvit­sevat yllätys­tar­kas­tuksen. Harmaa talous hyödyttää monia tahoja. Jos tilaajat haluai­sivat tosis­saan saada harmaan talouden torjunnan kuntoon, he siihen kyllä pystyi­sivät. Mutta tilaajat saavat tuotteet tai palvelut halvem­malla, kun alihan­kin­ta­ket­juissa tehdään työt harmaassa talou­dessa. Raha puhuu.

”TYÖ TEHDÄÄN TEHOKKAAMMIN”

– Asiakas keskiöön, kette­ryyttä koneis­toon, tasalaa­tuista valvontaa, näin määrit­telee uudis­tuksen tavoit­teet Raimo Antila, sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riön työ- ja tasa-arvo-osaston johtaja.

Antilankin mukaan valta­kun­nal­li­sesti suunni­tel­lulla ja kohden­ne­tulla toimin­nalla ja erikois­tu­mi­sella saadaan samalla tarkas­ta­ja­mää­rällä enemmän tehoja irti.

– Jos huoma­taan puutteita jollain toimia­lalla, tai esiin nousee jokin tietty ilmiö ympäri maata, ei enää mietitä alueel­lisia toimi­val­ta­ra­joja. Tarkas­tukset ja neuvonta voidaan kohdentaa oikein, Antila toteaa.

Antila lupaa myös tiivistä yhteis­työtä sidos­ryh­mien kuten juuri esimer­kiksi ammat­ti­liit­tojen kanssa. Vielä hän ei voi määri­tellä, mitä tämä täsmäl­li­sesti olisi.

Lisää ennalta ilmoit­ta­mat­tomia työpaik­ka­tar­kas­tuksia Antila ei lupaa.

– Pääsään­töi­sesti valvonta tehdään virka-aikana. Osa tarkas­tuk­sista tulee edelleen olemaan ennakoi­mat­tomia, nimeno­maan sellai­sille työpai­koille, jossa on olete­tusti ongelmia ja laiton tila.  Onneksi tällaisia työnan­tajia on rajal­linen määrä. Vastuul­liset työnan­tajat ottavat tarkas­tukset mahdol­li­suu­tena kehittää toimintaansa.

Tilaa­ja­vas­tuu­la­kiin tai veronu­meron käyttöön ei olla tekemässä muutoksia, ja harmaan talouden torjunnan määrä­rahat ovat tietysti poliit­tisten päättä­jien tahdon takana.

– Harmaan talouden torjun­taan laite­tuista määrä­ra­hoista makset­tiin merkit­tävä osa takaisin valtiolle laimin­lyön­ti­mak­suina. Jatkamme tietysti harmaan talouden torjuntaa nytkin, mutta se on muista resurs­seista pois.

– Kentällä tekemistä riittää, mutta yksit­täisten epäkoh­tien sijaan on vaikut­ta­vampaa valvoa, että mekanismit ovat kunnossa.

Pimeä työ eli missään asiakir­joissa näkymät­tö­mien työnte­ki­jöiden uurastus (ja samalla heidän hyväk­si­käyt­tönsä) leviää EU-maissa.

– EU:n komis­sion taholta on jo kiinni­tetty huomiota siihen, että pimeää työtä tehdään entistä enemmän EU-maissa. Suomi tekee jo nyt pimeän työn torjun­nassa yhteis­työtä muiden Pohjois­maiden kanssa, Antila kertoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
JUHA PESOLAN KUVA JYRKI LUUKKONEN
RAIMO ANTILAN KUVA LAURA TAMMISTO