Ulosmarssi Rauman Kongsberg Maritime Finlandilla: ”Vielä ei tiedetä, mitä tuleman pitää”

Suomen hallituksen suunnittelemia leikkaustoimia vastustavat Teollisuusliiton ulosmarssit jatkuivat keskiviikkona 27. syyskuuta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirien alueella marssittiin ulos 14 työpaikalla. Ulosmarssit ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa.

Keskiviikkona Kongsberg Maritime Finland Oy:n luottamushenkilöiden toimistossa miehet istuvat ja tunnelma on odottava.

– Mihin tämä kaikki vielä kääntyy, vai mennäänkö hallituksen ukaaseilla, pohtii työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurmela kuin yhdestä suusta.

– Se ei ole enää demokratiaa, jos mielipiteen vapautta aletaan rajoittaa, hän jatkaa viitaten hallituksen haluun rajoittaa työtaistelutoimia.

EI TYÖNANTAJAA, VAAN HALLITUSTA VASTAAN

Kongsberg Maritime Finland valmistaa Raumalla potkurilaitteita maailmanlaajuisen meriteollisuuden käyttöön. Miehet ovat varustettu terveellä ammattiylpeydellä, kuten kuuluukin.

– Meillä on työtilanne erittäin hyvä. Ensi syksyä myydään jo vauhdikkaasti ja täyteen se näyttäisi tulevan. Sen puoleen kaikki on enemmän kuin hyvin. Muutamia uusia työntekijöitä on palkattu, kertoo pääluottamusmies Jari Heikkilä.

Hän muistuttaa vakavasti siitä, että työtaistelutoimet eivät kohdistu millään tavalla työnantajaan, vaan hallituksen mahdollisiin päätöksiin.

– Meillä on täällä hyvä henki, ei mikään ole sanottavammin muuttunut, kuvailee varapääluottamusmies Pasi Rihko.

JOS SUUNNITELMAT TOTEUTUVAT, MITÄ SEURAA

Miehet pohtivat samaa kuin luultavasti monissa pöydissä tällä hetkellä ympäri maata.

– Koronasta opittiin sairastamaan kotona. Jos nyt sairasloman ensimmäinen päivä tulee omaan piikkiin, tullaanko sitten enemmän sairaina töihin ja kasvatetaan sairaslomakuluja, pohtii Jori Kaunismäki, joka toimii sekä kokoonpanopuolen luottamusmiehenä, että toisena varatyösuojeluvaltuutettuna.

– Meillä saa edelleen sairastaa viisi päivää omalla ilmoituksella, Nurmela kertoo.

– Jos nyt tulee lakimuutoksia, syntyy harhakäsitys siitä, että työehtosopimusneuvotteluissa asiat korjattaisiin paremmiksi. Kyllä se lakimuutos runnotaan aivan varmasti sinne sopimuksiin, siksi tässä vaiheessa pitää taistella, hän jatkaa.

Pääluottamusmies Heikkilä päättelee, että jotain kauppatavaraa silloin tarvitaan.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kaikki heikennykset kohdistuisivat työntekijöihin, mitään ei oteta työnantajalta. Kummallista sekin on. Kyse on periaatteesta.

– Jostain on luovuttava, että jotain muuta saadaan, jos siihen pisteeseen asti mennään.

– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kaikki heikennykset kohdistuisivat työntekijöihin, mitään ei oteta työnantajalta. Kummallista sekin on. Kyse on periaatteesta, Nurmela täydentää.

– Leikkauksia pitäisi tehdä kaikilta tasapuolisesti, jos niitä tehdään, jatkaa Jori Kaunismäki.

SEN TIETÄÄ, MITÄ KIIREESSÄ SYNTYY

Miehet pohdiskelevat vallitsevaa tilannetta rauhallisina ilman kiihkoa. Vielä mitään lopullista ei kuitenkaan olla päätetty ja tilanne elää. Ellei seuraavan kolmen viikon aikana mikään muutu, taistelutoimet jatkuvat.

– Ja miksi näitä muutoksia ajetaan nyt päätöksentekorattaisiin näin kovalla vauhdilla, eikös ensimmäiset lakimuutokset mene käsittelyyn jo marraskuussa, hämmästelee Kaunismäki.

Hitsaamon luottamusmies Jouni Nurmi sekä Heikkilä kulkevat töihin monikymmen kilometrisen matkan Pyhärannasta Raumalle. Moni kulkee työmatkansa noin 50 kilometrin säteeltä.

– Vaikutus on melkoinen myös kilometrikorvauksiin kohdistuvista leikkauksista. Kyllä silläkin vaikutuksensa on, Nurmi pohtii.

Hän toimii hitsaajana Kongsbergillä. Monia ammatteja pystyy tekemään etänä, mutta hitsaamaan ei kyllä pysty.

– On selvää, että asiat muuttuvat. Mutta kyllä seuraukset tulee ymmärtää ihan ruohonjuuritasolle saakka, Hannu Nurmela toteaa.

Neljän vuoden hallitussykli on myös kovin lyhyt.

– Ammattiyhdistysliikkeen ei tarvitsisi mielestäni olla ihan niin tiiviisti poliittinen. Asiat saisi pidemmän aikavälin parannuksia, kun niihin suhtauduttaisi asioina, ei politiikkana, Jari Heikkilä sanoo.

Kello alkaa lähestyä sitä hetkeä, kun porukasta ensimmäinen aloittaa maltillisen työtaistelun poistumalla työpaikalta tuntia ennen liukuvan työajan päättymistä.

Se ei ole enää demokratiaa, jos mielipiteen vapautta aletaan rajoittaa.

Teollisuusliitto järjestää syys–lokakuussa kolmen viikon ajan kolmena päivänä viikossa alueellisia tunnin ulosmarsseja valikoiduilla työpaikoilla vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lue tästä lisää Teollisuusliiton toimista.