Liittojen kanneoi­keus suojaisi kaikkein heikoimpia

Suomessa ryhmä­kan­teet on rajattu koske­maan kulut­tajan ja elinkei­non­har­joit­tajan välisiä riita-asioita, jotka koskevat laajaa asian­osaisten joukkoa. Niin sanottu järjes­tö­kanne antaisi järjes­töille, kuten ammat­ti­lii­toille, mahdol­li­suuden nostaa kanteita isomman ryhmän puolesta ilman nimen­omaista toimek­siantoa ja helpot­taisi useampia työnte­ki­jöitä koske­vien asioiden viemistä oikeu­teen. Tällaisia tapauksia ovat esimer­kiksi laittomat määrä­ai­kai­suudet tai joukkoirtisanomiset.

Yksit­täisen työntekijän ei tarvit­sisi esiintyä oikeu­dessa omalla nimel­lään. Tämä voisi monelle olla helpotus.

– Työnte­ki­jällä voi olla pelko, että työpaikka menee tai hän saa huonon maineen työnan­ta­jien silmissä, ja siksi juttua ei haluta nostaa. Kanneoi­keus olisi ehdot­to­masti tarpeen, sanoo Teolli­suus­liiton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen.

HYÖTYNÄ PELOTEVAIKUTUS EPÄREHELLISILLE YRITYKSILLE

Räikeästi alipal­katut ja muutenkin alle työeh­to­so­pi­muksen normien työsken­te­levät ihmiset eivät aina tunne oikeuksiaan.

– Usein uhreina ovat ulkomaa­laiset, joilla omat vaiku­tus­mah­dol­li­suudet ja uskallus ovat erityisen heikkoja. Ei osata kieltä eikä tiedetä, miten paljon palkkaa kuuluisi saada. Hyväk­sy­tään se, että kohtelu on huonoa, tai sitä ehkä pidetään normaa­lina, Virtanen kuvailee.

Työeh­tojen polke­mista tapahtuu etenkin työmailla, joilla toimii paljon pieniä alihank­ki­jay­ri­tyksiä. Teolli­suus­liitto ei saa tapauk­sista helposti tietoa, ja toisaalta pelkkä tiedon­saan­ti­kaan ei riitä.

– Se valta­kirja tarvi­taan, ja jos me sen lopulta saamme, niin usein vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde päättyy. Ja oikeus­pro­sessi on vaikeampi, jos ihminen on jo poistunut Suomesta.

Työnte­ki­jällä voi olla pelko, että työpaikka menee tai hän saa huonon maineen työnan­ta­jien silmissä.

Liittojen itsenäinen kanneoi­keus tekisi yksit­täi­selle työnte­ki­jälle helpom­maksi kääntyä liiton puoleen. Lisäksi se suitsisi merkit­tä­västi harmaata taloutta tuomalla pelote­vai­ku­tuksen epäre­hel­li­sille yrityksille.

– Firmat joutui­sivat aivan eri tavalla katso­maan, kuinka järkevää on ottaa riski. Nythän ne voivat laskea sen varaan, etteivät työnte­kijät tiedä oikeuk­siaan tai ainakaan eivät uskalla viedä asiaa eteen­päin, sanoo Virtanen.

Kanneoi­keus ammat­ti­lii­toille on ollut Teolli­suus­liiton tavoit­teena sen perus­ta­mis­vuo­desta 2017 asti. Myös sen edeltä­jä­liitot Metal­li­liitto, TEAM ja Puuliitto linja­sivat liitto­ko­kous­pää­tök­sis­sään ja ohjel­mis­saan kanneoi­keuden puolesta.

RUOTSISSA ON OLLUT KANNEOIKEUS KAUAN

Ruotsissa ammat­ti­liit­tojen oikeus nostaa kanne ilman työntekijän erillistä valtuu­tusta on ollut lainsää­dän­nössä niin kauan, että IF Metallin sopimus­sih­teeri Veli-Pekka Säikkälä ei muista aikaa ilman sitä.

– On se ollut niin kauan kuin minä muistan ja olen liiton hommissa ollut mukana.

Ruotsin­suo­ma­lainen Säikkälä aloitti työuransa 1980-luvun lopulla autome­kaa­nik­kona Saabin tehtaalla Troll­hät­ta­nissa, missä hän toimi luottamusmiehenä.

Kun IF Metall, eli sikäläinen Metal­li­liitto, nostaa kanteen yritystä vastaan, yleisimpiä syitä ovat, että palkkaa on maksettu liian vähän, työnte­ki­jöitä on irtisa­nottu laitto­masti tai on teetetty liikaa ylitöitä.

– Liitto valvoo työeh­to­so­pi­muksen toteu­tu­mista, varsinkin jos se poikkeaa laista. Esimer­kiksi ylitöiden maksimi on metal­li­teol­li­suu­dessa 200 tuntia vuodessa ja se perustuu työehtosopimukseen.

Työsuo­je­lu­vi­ran­omaisten tehtä­vä­kuormaa keven­tääkin Ruotsissa se, että työsuh­teen ehtojen valvonta on laissa sälytetty ammat­ti­lii­toille. IF Metal­lilla on tehok­kaat välineet puuttua asiaan, mikäli työnan­taja rikkoo työeh­to­so­pi­musta, kuten jättää ylityö­kor­vaukset maksamatta.

– Työnte­ki­jälle pitää maksaa puuttuva palkka ja sen päälle lisäkor­vaus. Tyypil­liset korvaus­summat ovat joitain kymmeniä tuhansia kruunuja [joitain tuhansia euroja]. Lisäksi yritys maksaa sopimus­rik­ko­muk­sesta paikal­li­selle ammat­ti­lii­tolle… verks­tadsklubb, mikä se on suomeksi… työhuo­ne­kunta? Myös työhuo­ne­kun­nalle voi joutua maksa­maan korvauksia, selvittää Säikkälä.

Suomen julki­sessa keskus­te­lussa työnan­tajat tuovat usein esiin, että Ruotsissa ei ole työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuutta. Tällöin unohtuu muun muassa se, että Ruotsissa ammat­ti­lii­toilla on kanneoi­keus, sekä se, että työnan­ta­ja­liit­toihin kuulu­mat­tomat yrityk­setkin yleensä noudat­tavat työeh­to­so­pi­muksia niin sanot­tujen liityn­tä­so­pi­musten kautta. Lainsää­däntö antaa liitoille vahvemman aseman sopimusten valvo­jana, ja niiden työpaik­kaor­ga­ni­saatio ehkäisee väärinkäytöksiä.

– Työnan­tajan täytyy esimer­kiksi näyttää työhuo­ne­kun­nalle listat, paljonko on tehty ylitöitä, Säikkälä kertoo.

KYSE KOKO YHTEISKUNNAN EDUSTA

– On paljon aloja, joilla on epäre­hel­listä kilpailua. Jokainen mediaa seuraava ihminen Suomessa osaa nimetä vähin­tään yhden työnte­ki­jä­ryhmän, jota on riistetty. Esimer­kiksi tämä ukrai­na­laisten raken­nus­työn­te­ki­jöiden tapaus, sanoo SAK:n pääla­ki­mies Timo Koskinen.

Hän muistuttaa, että ulkomaa­laisten ja kieli­tai­dot­to­mien työnte­ki­jöiden lisäksi työmark­ki­noilla on muitakin erityistä suojelua tarvit­sevia ryhmiä.

– Nuoria, joilla ei ole tietoa työelä­mästä. Vammaiset ja joissain tapauk­sissa myös ikään­ty­neet työntekijät.

Myös alusta­ta­louden kentällä ammat­ti­liit­tojen kanneoi­keus auttaisi kitke­mään mität­tö­mällä palkalla työsken­telyä ja muita vääryyksiä. Tosin juridi­sesti on yhä auki, katso­taanko vaikkapa ruoka­lä­het­tien ja muiden itsen­sä­työl­lis­tä­jien olevan itsenäisiä yrittäjiä vai työsuh­teessa, mutta SAK tukee jälkim­mäistä tulkintaa.

– Kanneoi­keuden ansiosta rehel­li­sesti toimivat yritykset hyötyi­sivät ja verotulot kasvai­sivat. Kyse on koko yhteis­kunnan edusta. Myös viran­omais­re­surs­seja säästyisi valta­vasti, jos liitot voisivat puuttua ongel­miin tehokkaammin.

Kanneoi­keuden ansiosta rehel­li­sesti toimivat yritykset hyötyi­sivät ja verotulot kasvaisivat.

Nykyi­sessä halli­tus­oh­jel­massa ei liittojen kanneoi­keutta mainita, vaikka sitä tukevat päämi­nis­te­ri­puolue SDP, vasem­mis­to­liitto ja vihreät. Kirjaus jäi pois halli­tuksen kakkos­puo­lueen keskustan vastus­tuksen takia. Ehkä erään­lainen korvike oli, että työsuo­je­lu­vi­ran­omaisen toimi­val­tuuksia alipalk­kauksen valvon­nassa laajen­net­tiin lailla, joka tulee voimaan kesäkuussa.

– Se on hyvä uudistus. Alueval­von­ta­vi­ran­omainen voi antaa yrityk­sille velvoit­tavia hallin­to­pää­töksiä, eli pakottaa maksa­maan puuttuvat palkat, kiittelee Koskinen.

Hyödyl­li­sintä olisi kuitenkin, että kanneoi­keuden lisäksi lainsää­dän­töön tulisi myös alipalk­kauksen krimi­na­li­sointi. Alipalk­kauk­seen voi puuttua nykypy­kä­lienkin pohjalta, mutta prosessi on työläs ja hidas. Koskisen mukaan oikeus­mi­nis­teriö on ollut asiassa haluton: virka­miehet ovat vedon­neet siihen, että alipalk­kausta ei voi määri­tellä, koska Suomessa minimi­palk­koja ei säädetä laissa.

– Mutta kyllä Suomessa on työeh­to­so­pi­muk­silla määri­telty selkeästi, mikä on asian­mu­kainen palkka mistäkin työstä. Tätä ei vain suostuta näkemään.

MIKÄ ON TULEVAN EDUSKUNNAN KANTA?

Eduskun­ta­vaalit pidet­tiin huhti­kuun 2023 alussa, ja ammat­ti­liit­tojen itsenäisen kanneoi­keuden etene­minen seuraa­valla vaali­kau­della on palkan­saa­jien toiveena. SAK:n lisäksi asiaa kannat­tavat muutkin keskusjärjestöt.

Korkea­kou­lu­tet­tuja edustavan Akavan työelä­mä­oh­jelman mukaan kanneoi­keus paran­taisi työnte­ki­jöiden oikeus­suojaa ”erityi­sesti niissä tilan­teissa, joissa työpai­kalla on esimer­kiksi useita syrjinnän kohteeksi joutu­neita työnte­ki­jöitä”. Kanneoi­keuden ”proses­su­aa­li­sista haasteista” tulee teettää oikeu­del­linen selvitys.

– STTK suhtautuu kanneoi­keu­teen myöntei­sesti, mutta siihen liittyy ratkais­tavia oikeu­del­lisia kysymyksiä, kuten lain sovel­ta­mi­sala ja se, kuka olisi tapauk­sissa kanta­jana, sanoo toimi­hen­ki­löiden STTK:n edunval­von­ta­joh­taja Minna Ahtiainen.

Työnan­ta­jien EK vastustaa.

– Ammat­ti­lii­toilla on jo nykyään mahdol­li­suus nostaa kanne kaikkien niiden työnte­ki­jöiden puolesta, jotka antavat siihen suostu­muk­sensa, perus­telee lakia­siain­joh­taja Markus Äimälä.

Puolueista SDP:llä ja vasem­mis­to­lii­tolla on puolue­ko­kous­pää­tökset ammat­ti­liit­tojen ryhmä­kan­teen puolesta. Vihreillä on vastaava kirjaus poliit­ti­sessa ohjel­massa, ja perus­suo­ma­lai­setkin on puolue­sih­teeri Arto Luukkaisen mukaan kanneoi­keuden takana.

Keskusta ja kristil­lis­de­mo­kraatit eivät tue kanneoikeutta.

– Keskusta on valmis viran­omais­val­vonnan lisää­mi­seen, esimer­kiksi alipalk­kauksen kitke­mi­seksi. Haluamme edistää reiluja työmark­ki­noita niin työnte­ki­jöille kuin työnan­ta­jil­lekin. Kanneoi­keutta keskusta ei kannata, kertoo poliit­tinen suunnit­te­lija Ilkka Miettinen.

RKP:n puolue­ko­kous­päätös vuodelta 2018 kannatti selvi­tystä ryhmä­kan­teiden toimi­vuu­desta muissa pohjois­maissa. Kokoo­muksen ja Liike Nytin puolue­sih­teerit eivät vastan­neet kysymyk­seen puolu­eensa linjasta.