Kari Hyytiä: Koulutus mukaan yritysten strategioihin

Suomen väestön vanhetessa siirtyy paljon osaamista pois työelämästä, mikä aiheuttaa laajamittaista osaajapulaa. Samaan aikaan koetamme saada teknisten alojen vetovoimaa parannettua kaikin keinoin. Teknologiateollisuus on lähestynyt omilla lähettiläillään peruskouluja, ja kemianteollisuus on löytänyt sopimuspöydässään uuden oppisopimusmallin, jonka avulla nuoria tulevia ammattilaisia pyritään rekrytoimaan.

Osaajapula on todellista, sillä syntyvyys Suomessa ei riitä kattamaan vajetta. Samalla kamppailemme töiden ja tekijöiden kohtaanto-ongelmien kanssa. On kiinnostavaa seurata, miten esimerkiksi Kajaanissa Otanmäen kylällä toimiva Skoda Transtech onnistuu kouluttaessaan filippiiniläisiä hitsareiksi.

Oma koulutusjärjestelmämme ei pysty tuottamaan nykyisellään riittävästi osaajia vastamaan teollisuuden tarpeita. Ammatillisen koulutuksen reformin yhtenä tarkoituksena oli mielestäni kehittää oppivaa organisaatiota, jossa opitaan aidossa työympäristössä koko työyhteisön ohjauksessa.

Erityisesti olen huolissani suomalaisten oppimistason laskusta, josta Pisa-tutkimusten tulokset kertovat. Koulutuksen resurssit, joista on vuosien saatossa voimakkaasti leikattu, eivät palaudu entiselleen hetkessä, jos koskaan. Teollisuusliitto haluaa omalla panoksellaan turvata opetuksen resursseja niin lähiopetuksessa kuin teoriaopetuksessa. Samalla on myös turvattava jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ja kehittyminen koko työuran varrella.

Osaajapula on todellista, sillä syntyvyys Suomessa ei riitä kattamaan vajetta.

Oma viestini yritysten suuntaan on, että koulutus otettaisiin vahvasti mukaan yritysten strategioihin. Yrityksellä on vastuu henkilöstön kehittämisestä ja osaamisen turvaamisesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oppivalla organisaatiolla kehitetään tuottavuutta sekä kilpailukykyä, mikä parantaa myös töiden vetovoimaa.

Eduskuntavaalien lähestyessä olen huolissani ammatillisesta koulutuksen rahoituksesta. Toivottavasti koulutukseen panostamista pidetään pitkän ajan sijoituksena, kun Suomen taloutta pyritään laittamaan kuntoon. Toivottavasti koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus toteutetaan osana kilpailukyvyn ylläpitämistä, ja kädentaitojen opetusta arvostetaan tasavertaisesti lukio-opetuksen kanssa. Vaalien alla on syytä muistaa, mitä koulutuksen leikkaukset ovat merkinneet. Nyt tarvitaan rahoitus, jolla turvataan ammatillisen koulutuksen järjestäminen 10–15 vuodeksi.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija.