Uutinen
Taipuuko hyvinvoiva teollisuus jakamaan hyvästään mitään duunarille?
”Työnantajilla näyttää olevan palkanmaksukykyä, mutta onko palkanmaksuhalua, se onkin toinen kysymys”, totesi Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila liiton tuoreen toimialakatsauksen esittelyseminaarissa. Teollisuudella menee hyvin.
Teollisuusliiton toimialakatsaus keskittyy liiton kolmeen suurimpaan alaan eli metalliteollisuuteen, kemianteollisuuteen ja puutuoteteollisuuteen. ”Teollisuuden kilpailukyky kunnossa – lähtötaso mahdolliseen taantumaan korkea.” Tämä on sekä katsauksen otsikko että Anu-Hanna Anttilan johtaman yksikön tutkijoiden yhteinen näkemys tuotannon ja työllisyyden tilanteesta.
Suomella riittää Anttilan mukaan, muotisanaa lainaten, resilienssiä, vaikka taantuma tulisikin.
– Monella mittarilla tarkasteltuna teollisuuden suurimpien alojen tilanne on vähintään yhtä hyvä kuin ennen koronaa, eli vuoden 2019 loppua. Jos taantuma tulee, lähtötaso on hyvinkin korkea.
Myös pääluottamusmiesten kyselyn, eli suhdannebarometrin, perusteella yritykset ovat pärjänneet hyvin kriisivuosista huolimatta. Kolmasosa yrityksistä on voinut siirtää nousseet tuotantokustannukset hintoihinsa.
– Voittomarginaaleista ei ole tarvinnut tinkiä, Anttila summasi.
Duunarilla menee kehnommin.
OSTOVOIMA LASKENUT NOPEASTI
Inflaatio laukkaa viimeisimmän tilaston mukaan nyt yli 9 prosentissa viime vuoteen verrattuna. Toimialakatsauksen tietoihin sisällytettyyn jäsenpaneelin kyselyyn vastanneista 2 004 teollisuusliittolaisesta lähes puolet kertoo joutuneensa tinkimään perustarpeistaan. Suurimmat menoerät ovat järjestyksessään ruoka, asuminen ja liikenne, ja ruoan hinta on kallistunut vielä keskimääräistä inflaatiota nopeammin.
Jäsenpanelisteista 85 prosenttia käyttää työmatkoihinsa henkilöautoa. Anttila muistutti, että kaikki teollisuusliittolaiset eivät suinkaan asu kaupungeissa. Taajamien ulkopuolella ei välttämättä ole lainkaan julkista liikennettä tai sitten se ei taivu palvelemaan vuorotyötä tekeviä. Tämä ja teollisuusliittolaisten työmatkojen pituudet vievät jäsenet käyttämään autoa.
Voittomarginaaleista ei ole tarvinnut tinkiä.
Kolmasosa jäsenpaneelin kyselyyn osallistuneista arvioi, että heidän taloustilanteensa on ensi vuonna huonompi kuin nyt. Etenkin alle 36-vuotiailla, naisilla ja yksin asuvilla lähtötilanne voi olla jo valmiiksi kehno luoden turvattomuutta ja epäluottamusta tulevaisuuteen.
– Kolmasosalla jäsenpanelisteista käyttövarat ovat alle 2 000 euroa kuukaudessa. Kymmenesosalla ne ovat alle 1 000 euroa, ja silloin ollaan köyhyysrajan alapuolella, Anttila huomautti.
Yllä kuvatut luvut luovat painetta meneillään olevaan tes-kierrokseen ja palkkaneuvotteluihin, sillä tutkimuspäällikön sanoin ”palkankorotuksille olisi tarvetta”.
MATEMATIIKKA EI KAIKKEA YMMÄRRÄ
Toimialakatsaukseen eivät luvut ja ennusteet kehkeydy pelkistä matemaattisista malleista, joita monet muut taloustutkijat käyttävät. Teollisuusliitossa käytetään tietysti monia, eri tahojen luomia tilastoja, mutta myös suhdannebarometrin satoa. Kysely kattaa tilastotutkija Markus Ranisen mukaan sekä suuria, niin sanottuja veturiyrityksiä, että pk-sektorin yrityksiä. Samoin seurataan talousuutisia, joissa on tapana kertoa laveasti yrityksistä.
– Hyvin ollaan pärjätty esimerkiksi Etlaan tai Laboreen verrattuna, erikoistutkija, liiton johtava ekonomisti Timo Eklund sanoi Teollisuusliiton toimialakatsauksen osuvuudesta, kun lukuisia menneitä katsausvuosia vertaillaan muiden tutkimuslaitosten ennustuksiin.
Metalliteollisuuden tuotanto kasvaa katsauksen mukaan tänä vuonna kaikkiaan 3 prosenttia ja kemianteollisuuden ”komeasti” 4 prosenttia. Puutuoteteollisuuden tuotanto yltää vahvan alkuvuoden ansiosta sekin 2 prosentin kasvuun, vaikka sille ennustetaan selvää käännettä vielä tämän vuoden aikana.
– Tilauskirjat ovat paksut, Eklund totesi metalliteollisuudesta.
– Tämä vuosi oli puutuoteteollisuudelle ennätyksellinen. Todellisuus ei ole siis niin hurja kuin ennuste näyttää, huomautti puolestaan Anttila.
VARAA OLISI, MUTTA KÄYTETÄÄNKÖ SITÄ
”UPM teki ennätyksellisen osavuosituloksen – kaikki liiketoiminnot menestyivät erinomaisesti. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 84 % ja oli 779 (424) miljoonaa euroa eli 22,8 % (16,8 %) liikevaihdosta.”
”Liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 2 963 (2 577) milj. euroa. Operatiivinen liiketulos kasvoi 29 % ja oli 527 (410) milj. euroa.” (Stora Enso)
”Metsä Groupin liiketoiminta kokonaisuudessaan oli erittäin tuloksellinen kolmannella vuosineljänneksellä. Sijoitetun pääoman tuotto: 16,2 %.”
Tuossa oli sitaatteja kolmen suomalaisen metsäjätin tiedotteista tältä vuodelta. Samalla ne olivat kuvausta niistä ennätysvoitoista, joita on virrannut monen Teollisuusliittoon kuuluvan työntekijän isännälle.
Niin tutkimuspäällikkö Anttila kuin erikoistutkija Eklund kuvasivat, että tiedotusvälineet maalailevat nyt sangen synkkiä kuvia ensi vuoden talousnäkymistä.
Kansantalouden kannalta panostukset tutkimukseen olisivat tärkeä tekijä tuottavuuden kohentamiseksi.
Suomen kilpailukyky on noussut varsinkin Saksaan verrattuna nimenomaan palkkatason hitaamman kehityksen ansiosta. Kansantaloudelle tämä ei ole hyvä uutinen.
– Kansantalouden kannalta panostukset tutkimukseen olisivat tärkeä tekijä tuottavuuden kohentamiseksi, Eklund painotti.
Anttilan mielestä työnantajien pitäisi tutkiskella ennen kaikkea itseään myös työvoimapulasta puhuessaan.
– Jos teknologiateollisuudessa osaavan ammattilaisen palkka on alle 2 000 euroa kuukaudessa, eiköhän fiksu työntekijä etsi itselleen työtä sieltä, missä maksetaan enemmän.
Ja näin tutkimuspäällikkö summaa toimialakatsauksen ja päivänpolitiikan perusteella Teollisuusliiton toimialojen tilannetta.
– On työnantajien intressissä puhua taantumasta. Teollisuudella näyttää olevan palkanmaksukykyä, mutta onko palkanmaksuhalua, se onkin toinen kysymys.
