Selvitys: Suomen kauppa­kump­panit saavat kilpai­luetua muutosturvasta

Työn digita­li­soi­tu­minen ja ilmas­ton­muu­tosta torjuva vihreä siirtymä kosket­tavat käytän­nössä kaikkia toimia­loja. Työnkuvat muuttuvat ja työpaik­koja katoaa sekä uusia syntyy. Osaamisen on oltava kohdal­laan nyt ja tulevai­suu­dessa, jotta voi pärjätä kansain­vä­li­sessä kilpailussa.

Teolli­suus­liitto ja Ammat­ti­liitto Pro tilasivat työelä­mä­kon­sultti Jyrki Rainalta selvi­tyksen Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Hollannin metalli- ja kemian­teol­li­suutta koske­vista muutosturvamalleista.

Selvitys kertoo, että Suomen kauppa­kump­pa­ni­maat saavat kilpai­luetua panos­ta­malla koulutukseen.

Esimer­kiksi Ruotsissa kolmi­kan­tai­sesti sovitut pääso­pi­mukset tarjoavat 44 koulu­tus­päivää jopa 80 prosentin palkalla. Koulu­tusta tarjo­taan myös työssä oleville, eli kyseessä ei ole vain työttö­myy­sajan koulutus. Valtio on luvannut koulu­tuk­seen vuosit­tain noin miljardi euroa.

– Vertai­lu­maissa on nähty, että osaamisen kehit­tä­minen on kilpai­lu­ky­ky­te­kijä jo työntekijän ollessa työssä, Raina sanoo.

Vertai­lu­maissa on nähty, että osaamisen kehit­tä­minen on kilpailukykytekijä.

Myös Norjassa ja Tanskassa pidetään osaamista yllä työnan­ta­jien rahoit­ta­mien koulu­tus­ra­has­tojen avulla. Yrityk­sissä nähdään, että panostus osaami­seen kannattaa.

– Yhteis­työn henki tuli läpi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, Raina kertoo.

Myös Saksassa ja Hollan­nissa muutos­tar­peita on selvi­tetty ja muuttu­viin tilan­tei­siin pyritään vastaa­maan työehtosopimuksilla.

LUOTTAMUS MAHDOLLISTAA RATKAISUT

Tulevai­suuden tarpeiden arviointi ja panos­ta­minen koulu­tuk­seen riittävän ajoissa ovat lääkkeitä rakennemuutokseen.

Muissa Pohjois­maissa on tehty suunni­telmia ja sopimuksia katto­jär­jes­töjen ja valtio­vallan kesken. Suomessa on menty toiseen suuntaan, kun Elinkei­noe­lämän keskus­liitto EK on lopet­tanut kolmi­kan­taisen sopimisen.

– Samaan aikaan puhuvat kilpai­lu­ky­vystä, kun sahaavat omaa jalkaa. Täysin käsit­tä­mä­töntä, Raina sanoo.

Muiden maiden järjes­telmiä ja sopimuksia on hankala kopioida, mutta yhdis­tävä tekijä on halu tehdä ratkai­suja yhdessä.

– Kun on keski­näinen kunnioitus ja luottamus, voidaan etsiä ratkai­suja, jotka ovat hyväksi kaikille, Raina sanoo.

PARANTAMISEN VARAA ON

Työuran aikana koulut­tau­tu­minen on mahdol­lista myös Suomessa, mutta suunni­tel­mal­li­suu­dessa on puutteita.

– Suomessa on työlli­syys­ra­haston aikuis­kou­lu­tus­tuki, mutta se on yksilön oman kiinnos­tuksen varassa, Raina pohtii.

Teolli­suus­liiton jäsen­tut­ki­muk­sessa 2020 selvisi, että työnan­tajan järjes­tämää ammat­ti­kou­lu­tusta oli edellisen 12 kuukauden aikana saanut kemian­teol­li­suu­dessa 39 prosenttia työnte­ki­jöistä ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa 28 prosenttia.

Suomessa työnan­ta­jien ja työnte­ki­jöiden kannat­taisi kohtuul­lisen kiireesti yrittää rakentaa uudes­taan yhteis­työn henkeä.

Ammat­ti­liitto Pron työmark­ki­na­tut­ki­mukset kertovat, että viime vuosina toimi­hen­kilöt ovat saaneet kemian‑, kumi- ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa 2,3 työnan­tajan kustan­tamaa koulu­tus­päivää vuodessa. Lukema viittaa siihen, että yli puolet toimi­hen­ki­löistä ei saanut lainkaan työnan­tajan kustan­tamaa koulutusta.

Kotimai­sessa muutos­tur­vassa on paran­ta­misen varaa, eikä aikaa olisi hukattavaksi.

– Suomessa työnan­ta­jien ja työnte­ki­jöiden kannat­taisi kohtuul­lisen kiireesti yrittää rakentaa uudes­taan yhteis­työn henkeä. Se heijastuu kilpai­lu­ky­kyyn, Raina sanoo.

Lue Muutos­turva Euroo­passa ‑selvitys kokonai­suu­des­saan tästä.