Irene Niskanen: Ansio­turvan merkitys epävar­moina aikoina

Työttö­myys­kassan jäsenten työttö­myy­sajan ansio­turva on ollut yhteis­kun­nal­li­sessa keskus­te­lussa esillä muun muassa sosiaa­li­tur­va­uu­dis­tuksen vuoksi, ja ikävä kyllä turvan heiken­tä­misen näkökul­masta. Talou­del­li­sessa kriisissä tai muutoin epäva­kaana aikana turvan heiken­tä­minen ei ole oikea ratkaisu. Ansio­tur­valla on suuri merkitys paitsi yksit­täisen jäsenen työttö­myy­sajan toimeen­tu­loon myös yhteis­kun­nal­li­sesti. Perus­turvaa korkeampaa ansio­turvaa saava joutuu turvau­tu­maan vähemmän muuhun sosiaaliturvaan.

Kriisejä ja epäva­kautta olemme viime vuosina saaneet kokea suurten ja maail­man­laa­juisten poikkeus­ti­lan­teiden vuoksi. Koronan aikana ansio­turvan merkitys näkyi, kun tuli yhtäk­kinen suurtyöt­tö­myys. Korona­pan­de­mian talttuessa Eurooppa kohtasi keväällä jo uuden kriisin Venäjän hyökä­tessä Ukrai­naan. Sotatoimet vaikut­tavat laajalti Euroopan ja muun maailman talou­teen, kulutuk­seen, työlli­syy­teen ja hyvin­voin­tiin. Vaiku­tukset Suomeen Venäjän naapu­ri­maana ovat luonnol­li­sesti laaja-alaiset.

Ansio­turvaa uudis­tet­taessa pitää huomioida myös sen yhteis­kun­nal­linen merkitys erilai­sissa kriisi­ti­lan­teissa. Järjes­telmää on uudis­tet­tava, mutta erilaiset työsuh­teet ja ‑tilan­teet huomioiden. Kun työnte­ki­jällä on luottamus siihen, että hänellä perhei­neen on turva kriisi­vai­heen yli, säilyy luottamus tulevai­suu­teen. Luottamus puoles­taan vahvistaa julkista taloutta ja tukee yhteis­kunnan toimivuutta.

Ansio­turvaa uudis­tet­taessa tulee huomioida myös sen yhteis­kun­nal­linen merkitys erilai­sissa kriisitilanteissa.

Avoimen työttö­myys­kassan vakuu­tet­tuina on tämän vuoden alusta ollut monien eri alojen työnte­ki­jöitä. Jäsen­temme ansio­päi­vä­raha muodostuu useista erilai­sista työsuhde- ja työai­ka­muo­doista. Työttö­myys­tur­va­lain­sää­dän­töön tehtävät muutokset heijas­tuvat eri tavoin erilai­siin työsuh­tei­siin. Esimer­kiksi ansio­turvan työssä­oloeh­toon on tekeillä lakimuutos, jossa työssä­oloehto kertyisi europe­rus­tei­sesti. Tältä osalta uudistus on kannatettava.

Lakie­si­tyk­sessä olevaan malliin liittyy kuitenkin element­tejä, jotka aiheut­tavat sen, että työssä­oloehto kertyy ja etuuden suuruus määräy­tyvät jopa sattu­man­va­rai­sesti tietyissä työsuhde- tai palkan­mak­su­ti­lan­teissa. On vaarana, että lakimuutos heiken­täisi työssä­oloehdon kerty­mistä ja etuuden tasoa. Uudis­tuksen vaiku­tukset on arvioi­tava tarkkaan varsinkin epätyy­pil­li­sillä työaloilla tai ‑ajoilla työsken­te­le­vien sekä osa-aikatyötä, keikka­työtä tai vaihte­levaa työaikaa tekevien osalta.

Jotta jäsen­temme työttö­myy­sai­kainen toimeen­tulo olisi turvattu myös epäva­kauden aikana, olisi ansio­turvan lakimuu­tokset valmis­tel­tava huolella ja pidet­tävä etuuden määrä ja kesto nykyi­sellä tasolla.

Kirjoit­taja on Avoimen työttö­myys­kassan johtaja.