Irene Niskanen: Ansioturvan merkitys epävarmoina aikoina

Työt­tömyyskas­san jäsen­ten työt­tömyysa­jan ansio­tur­va on ollut yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa esil­lä muun muas­sa sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tuk­sen vuok­si, ja ikävä kyl­lä tur­van heiken­tämisen näkökul­mas­ta. Taloudel­lises­sa kri­i­sis­sä tai muu­toin epä­vakaana aikana tur­van heiken­tämi­nen ei ole oikea ratkaisu. Ansio­tur­val­la on suuri merk­i­tys pait­si yksit­täisen jäse­nen työt­tömyysa­jan toimeen­tu­loon myös yhteiskun­nal­lis­es­ti. Perus­tur­vaa korkeam­paa ansio­tur­vaa saa­va joutuu tur­vau­tu­maan vähem­män muuhun sosi­aal­i­tur­vaan.

Kri­ise­jä ja epä­vakaut­ta olemme viime vuosi­na saa­neet kokea suurten ja maail­man­laa­juis­ten poikkeusti­lantei­den vuok­si. Koro­nan aikana ansio­tur­van merk­i­tys näkyi, kun tuli yhtäkki­nen suur­työt­tömyys. Koron­a­pan­demi­an talttues­sa Euroop­pa kohtasi kevääl­lä jo uuden kri­isin Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Sota­toimet vaikut­ta­vat laa­jalti Euroopan ja muun maail­man talouteen, kulu­tuk­seen, työl­lisyy­teen ja hyv­in­voin­ti­in. Vaiku­tuk­set Suomeen Venäjän naa­puri­maana ovat luon­nol­lis­es­ti laa­ja-alaiset.

Ansio­tur­vaa uud­is­tet­taes­sa pitää huomioi­da myös sen yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys eri­lai­sis­sa kri­isi­ti­lanteis­sa. Jär­jestelmää on uud­is­tet­ta­va, mut­ta eri­laiset työ­suh­teet ja ‑tilanteet huomioiden. Kun työn­tek­i­jäl­lä on luot­ta­mus siihen, että hänel­lä per­hei­neen on tur­va kri­isi­vai­heen yli, säi­lyy luot­ta­mus tule­vaisu­u­teen. Luot­ta­mus puolestaan vahvis­taa julk­ista talout­ta ja tukee yhteiskun­nan toimivu­ut­ta.

Ansio­tur­vaa uud­is­tet­taes­sa tulee huomioi­da myös sen yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys eri­lai­sis­sa kri­isi­ti­lanteis­sa.

Avoimen työt­tömyyskas­san vaku­utet­tuina on tämän vuo­den alus­ta ollut monien eri alo­jen työn­tek­i­jöitä. Jäsen­temme ansiopäivära­ha muo­dos­tuu useista eri­lai­sista työ­suhde- ja työaika­muodoista. Työt­tömyys­tur­valain­säädän­töön tehtävät muu­tok­set hei­jas­tu­vat eri tavoin eri­laisi­in työ­suhteisi­in. Esimerkik­si ansio­tur­van työssäoloe­htoon on tekeil­lä lakimuu­tos, jos­sa työssäoloe­hto ker­ty­isi europe­rusteis­es­ti. Tältä osalta uud­is­tus on kan­natet­ta­va.

Lakiesi­tyk­sessä ole­vaan malli­in liit­tyy kuitenkin ele­ment­te­jä, jot­ka aiheut­ta­vat sen, että työssäoloe­hto ker­tyy ja etu­u­den suu­ru­us määräy­tyvät jopa sat­tuman­varais­es­ti tietyis­sä työ­suhde- tai palka­n­mak­su­ti­lanteis­sa. On vaarana, että lakimuu­tos heiken­täisi työssäoloe­hdon ker­tymistä ja etu­u­den tasoa. Uud­is­tuk­sen vaiku­tuk­set on arvioita­va tarkkaan varsinkin epä­tyyp­il­lisil­lä työaloil­la tai ‑ajoil­la työsken­tele­vien sekä osa-aikatyötä, keikkatyötä tai vai­htel­e­vaa työaikaa teke­vien osalta.

Jot­ta jäsen­temme työt­tömyy­saikainen toimeen­tu­lo olisi tur­vat­tu myös epä­vakau­den aikana, olisi ansio­tur­van lakimuu­tok­set valmis­telta­va huolel­la ja pidet­tävä etu­u­den määrä ja kesto nykyisel­lä tasol­la.

Kir­joit­ta­ja on Avoimen työt­tömyyskas­san johta­ja.