Niina Lilja: Kieli­taito on osa ammattitaitoa

Suomessa elää tällä hetkellä enem­män muista maista muut­ta­neita henki­löitä kuin koskaan aikai­sem­min ja ulko­maa­lais­taus­tai­set työn­te­ki­jät ovat osa työpaik­ko­jen arkea.

Työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisäksi Suomeen muute­taan myös muista syistä, ja kotou­tu­mis­po­li­tiik­kamme kärkia­ja­tuk­sena on tukea aikuis­ten maahan­muut­ta­jien mahdol­li­sim­man nopeaa työl­lis­ty­mistä. Työl­lis­ty­mi­sessä suomen kielen oppi­mi­nen on avainasemassa.

Työelä­mässä tarvit­ta­vaa kieltä opitaan nyky­ajat­te­lun mukaan tehok­kaim­min työtä tehtäessä. Kieli­taito on osa ammat­ti­tai­toa. Ammat­ti­lai­nen taitaa paitsi työnsä myös siitä puhu­mi­sen. Vain raken­ta­mi­sen ammat­ti­lai­nen osaa kunnolla selit­tää, miten holvi­muotti raken­ne­taan tai miten ja miksi kerros­ta­lon elemen­tit asen­ne­taan tietyssä järjes­tyk­sessä. Ammat­ti­tai­don ja kieli­tai­ton yhteen­kie­tou­tu­mi­nen on yksi syy siihen, miksi aikuis­ten maahan­muut­ta­jien kotou­tu­mis­kou­lu­tuk­sesta osa toteu­tuu nykyi­sel­lään työhar­joit­te­luina, ja miksi amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa koros­tuu työpai­koilla oppi­mi­nen. Suomeen muut­ta­neet aikui­set ja moni­kie­li­sistä taus­toista tule­vat opis­ke­li­jat ovat työpai­koilla oppi­massa amma­til­lis­ten taito­jen lisäksi myös kieltä.

Suuri osa aikui­sista maahan­muut­ta­jista työl­lis­tyy työn­te­ki­jä­aloille. Tutki­musta työn­te­ki­jä­alo­jen kielestä ja kieli­tai­to­tar­peista on kuiten­kin olemassa vasta vähän niin meillä Suomessa kuin maail­man­laa­jui­ses­ti­kin. Omassa raken­nusa­lan kieltä koske­vassa tutki­muk­ses­samme olemme tois­tu­vasti havain­neet, miten olen­nai­nen osa ammat­ti­tai­toa moni­puo­li­nen kieli­taito on. Työtur­val­li­suu­den näkö­kul­masta riit­tävä ymmär­tä­mi­sen taito on vält­tä­mä­töntä. Kieltä tarvi­taan kuiten­kin myös ohjei­den anta­mi­seen ja ymmär­tä­mi­seen, työn seuraa­vista vaiheista neuvot­te­luun ja ongel­mien ratkai­se­mi­seen. Jotta pääsisi osaksi työyh­tei­söä, täytyy osata myös rupa­tella – mielel­lään muus­ta­kin kuin säästä.

Kieltä voi oppia vain sitä käyttämällä.

On kuiten­kin utopis­ti­nen ajatus, että jokai­sen työn­tekijän tulisi osata suomen kieli ennen kuin voi aloit­taa työn. Utopiaa tämä on siksi, että kieltä voi oppia vain sitä käyt­tä­mällä. Telak­ka­työssä tarvit­ta­vaa kieli­tai­toa voi oppia vain tela­kalla ja raken­ta­jan sanas­ton oppii kunnolla vasta raken­nus­työssä. Työpai­koilla ja työpo­ru­koilla onkin tärkeä rooli siinä, että suomea oppi­vat työn­te­ki­jät pääse­vät puhu­maan ja oppi­maan suomea. Useissa työteh­tä­vissä työn logii­kan ymmär­tä­mi­nen ja taito työssä tukee myös kielen oppi­mista. Kielen oppi­mi­nen työn lomassa vaatii kuiten­kin hyvin aktii­vista otetta eikä oppi­maan yleensä pysty ilman työka­ve­rei­den apua.

Kirjas­samme Aikui­set maahan­muut­ta­jat arjen vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa rapor­toimme tutki­musta siitä, millai­sia mahdol­li­suuk­sia kielen oppi­mi­seen tarjou­tuu arjessa ja työpai­koilla. Yksi havainto on selvä: kieltä ei voi oppia ilman keskus­te­lu­kump­pa­neita. Suoma­lais­ten helma­synti on kään­tää keskus­telu englan­niksi tai jolle­kin toiselle kielelle, jos keskus­te­lu­kump­pani puhuu suomea vain vähän. Oppi­mi­sen näkö­kul­masta parempi olisi pysy­tellä suomessa ja tukea ymmär­tä­mistä eleh­ti­mällä ja osoit­te­le­malla. Me tarvit­semme osaa­vaa työvoi­maa, ja siksi opis­ke­li­joi­den ja uudelle alalle koulut­tau­tu­vien aikuis­ten autta­mi­nen myös kielel­li­sesti on tärkeää. Kieli­taito on olen­nai­nen osa jokai­sen työn­tekijän ammattitaitoa.

Kirjoit­taja on asian­tun­ti­ja­vies­tin­nän profes­sori Tampe­reen yliopis­tossa. Hän johtaa raken­nusa­lan kieltä koske­vaa tutki­mus­han­ketta ja on kiin­nos­tu­nut työn­te­ki­jä­am­mat­tien kielestä. Kirja ”Aikui­set maahan­muut­ta­jat arjen vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa” ilmes­tyi Vasta­pai­non kustan­ta­mana 2022.