Tuotta­vuutta yhdessä: ”Ei ole tarkoitus juosta kovempaa vaan tehdä järkevämmin”

Teolli­suus­liiton ja Tekno­lo­gia­teol­li­suuden Tuotta­vuutta yhdessä ‑hanke pyrkii kehit­tä­mään yritysten tuotta­vuutta. KaVo Kerr Group Finlan­dilla hankkeen ajattelun mukainen lean-toiminta­tapa on tuonut työhön sujuvuutta ja työnte­ki­jöille lisää rahaa, sanovat Site leader Jari Taskinen ja pääluot­ta­mus­mies Tapani Koivunen.

Teolli­suus­liiton ja Tekno­lo­gia­teol­li­suuden Tuotta­vuutta yhdessä ‑hanke käynnis­tet­tiin viime viikolla Vantaalla avaus­se­mi­naa­rilla, johon osallistui sekä yritys­joh­tajia että luotta­mus­miehiä. Liitot haluavat hankkeella yhdessä tukea yritysten tuottavuuskehitystä.

Teolli­suus­liitto ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus ovat yhtä mieltä siitä, että tuotta­vuus on keskeinen kilpai­lu­ky­ky­te­kijä ja sen eteen on paljon tehtä­vissä. Keskei­sessä roolissa on hyvä yhteistyö yrityksissä.

Hankkeesta sovit­tiin viime syksynä osana alan työeh­to­so­pi­musta, ja se on ainut­laa­tuinen ohjelma Suomen työmark­ki­noilla. Ohjel­maan pyritään saamaan mukaan mahdol­li­simman monia yrityksiä eri puolilta maata.

TYÖ FIKSUMMAKSI SUJUVOITTAMALLA

Tuotta­vuuden paran­ta­mi­seen monella työpai­kalla käyte­tään japani­lai­sesta autoteol­li­suu­desta alkunsa saanutta lean-toimin­ta­tapaa, joka perustuu työpro­ses­sien jatku­vaan paran­ta­mi­seen johdon ja työnte­ki­jöiden yhteistyöllä.

Lean voidaan vapaa­muo­toi­sesti suomentaa työn sujuvoittamiseksi.

Eräs menes­tyk­sek­käästi toimin­ta­tapaa hyödyn­tävä yritys on pääna­lueen kuvan­ta­mis­lait­teita valmis­tava KaVo Kerr Group Finland, jossa toiminta­tapa on ollut käytössä koko 2000-luvun ajan.

Kansain­vä­li­sillä markki­noilla toimi­vassa yrityk­sessä tuotta­vuus on noussut kohisten, mikä on mahdol­lis­tanut sekä inves­toinnit että uusien työnte­ki­jöiden palkkauksen.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtaa­seen on otettu 34 prosenttia lisää väkeä ja liike­vaihto kolmin­ker­tais­tunut. Lisää tilaa on raken­nettu viisi prosenttia, kertoo yrityksen Site leader Jari Taskinen.

Nykyisin Tuusu­lassa toimiva tehdas työllistää 430 henkilöä.

SUORITTAMISESTA JÄRJEN KÄYTTÖÖN

Lean-työpai­kalle on tyypil­listä, että nopean suorit­ta­misen sijasta toimin­nassa panos­te­taan runsaasti työaikaa ongel­mien ratkai­suun ja toiminta­tapojen kehit­tä­mi­seen. Onko se sen arvoista?

Taskisen mielestä ehdot­to­masti on.

– Siinä on monen­laisia näkökohtia, eikä pienin ole se, että henki­lös­tö­ryhmä, jonka työtä ollaan sujuvoit­ta­massa, on ollut itse tekemässä muutosta proses­seihin ja työsken­telee varmasti paljon mieluummin sellai­sessa ympäris­tössä. Ei tarvitse juosta edesta­kaisin, eikä ole niin kiire. Tehdään järke­vämmin asioita. Kaikille tehtaalla pitäisi olla tärkeää, että aika käyte­tään asiak­kaalle arvoa tuotta­vam­paan työhön, koska asiakas maksaa meidän kaikkien palkat.

Pääluot­ta­mus­mies Tapani Koivusen mielestä perus­haaste lean-toimin­ta­ta­paan siirty­mi­sessä on ollut ihmisten perin­teinen pyrkimys suorittaa asioita tunnol­li­sesti ja nopeasti.

– Vaikka olisi kuinka tunnol­linen ja nopea, silti työtä on mahdol­lista kehittää, eivätkä esimer­kiksi työvauhti ja suorit­ta­minen ole enää määrääviä tekijöitä.

– Kun ”sortuu” tunnol­li­suu­teen, sitä tekee työvauh­dilla asioita silloin, kun pitäisi ideoida ja toteuttaa paran­tavia muutoksia. Vie aikaa, että päästään suorit­ta­misen ideasta pois ja siirry­tään siihen, että muute­taan työtä ihmiselle paremmin sopivaksi.

LEAN ON JATKUVA PROSESSI

– Parem­paan suuntaan työpai­kalla leanin suhteen on menty, mutta varmasti ihmiset vielä kehit­tyvät siinä, arvioi Koivunen.

Uutta toimin­ta­tapaa tehtaassa ei omaksuttu käden käänteessä.

– Muutok­siin on meillä jonkin verran totuttu. Aikoi­naan lean-johta­mi­sesta ei puhuttu, mutta element­tejä siitä oli jo vuosien varrella käytössä.

– Kymmenen vuotta sitten esiintyi enemmän arvos­telua, ja kyselyjen perus­teella ihmiset vastus­tivat vähän kaikkea mikä liittyi leaniin. Mutta vuosien varrella mm. tiedot­ta­minen siitä on paran­tunut. Ihmisten osallis­tu­minen ja osallis­ta­minen ovat laajempaa kuin silloin.

Koivusen mielestä työn laatuun lean on vaikut­tanut myönteisesti.

– Näkisin, että suhtau­tu­minen leaniin on muuttunut myöntei­sem­mäksi. Tosin asiaa ei ole millään henki­lös­tö­ky­se­lyillä mitattu.

Taskisen mukaan työn jatku­vassa paran­ta­mi­sessa tarvi­taan vuoropuhelua.

– Tärkeää on kommu­ni­kointi siitä, miksi näin toimi­taan. Helppojen esimerk­ki­ta­pauksen kautta pitää päästä toden­ta­maan isommalle ryhmälle, että kun tämä tehdään, niin siitä saadaan kaikille mukavampi olotila. Ei ole tarkoitus juosta kovempaa, vaan tehdä järkevämmin.

MYÖS TYÖNTEKIJÄ HYÖTYY

Koivusen mukaan lean-toimin­tavan tuotta­masta tehok­kuu­desta ovat myös työnte­kijät hyötyneet.

– Henki­löstö on hyötynyt leanista ainakin sillä tavoin, että työpaikat ovat pysyneet paremmin ja varmaan toimin­ta­ta­vankin ansiosta on pystytty jakamaan tulos- ja voitto­palk­kioina rahaa ihmisille. Myös ideapal­kin­toja on jaettu.

Menestys on ilmennyt myös palkankorotuksina.

– Aika monta kertaa viimeisen 15 vuoden aikana on meillä tehty paikal­linen sopimus, joka on antanut rahaa hieman enemmän kuin tessin minimi. Ihmiset ovat saaneet ansio­ta­soaan nostettua pikkuhiljaa.

Järkevät prosessit helpot­tavat työtä, mutta leipä ei silloin­kaan tule pöytään ponnis­te­le­matta, muistuttaa Koivunen.

– Vaikka ihmiset kokevat työnsä mielek­kääksi, niin maail­man­meno on sellainen varmaan monessa firmassa, että aika kiivas tahti on riippu­matta siitä, että onko leania vai ei.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA