Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Sopimus­kierros pääosin paketissa

20.4.2022

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Työeh­to­so­pi­musten neuvot­te­lu­kier­rok­sella tuli selväksi, että työnan­ta­ja­puolen tavoit­teet eri aloilla ovat tiukasti koordi­noi­tuja, vaikka keski­tet­tyjä sopimuksia ei muodol­li­sesti enää tehdä, kertovat Teolli­suus­liiton sektorijohtajat.

Teolli­suus­liiton kaikki valta­kun­nal­liset työeh­to­so­pi­mukset on nyt solmittu, ja mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden yritys­koh­taiset neuvot­telut ovat siinä vaiheessa, että reilusti yli 90 prosenttia jäsenistä on sopimusten piirissä.

Työmark­ki­na­kier­rosta värit­tivät erityi­sesti työnan­ta­ja­puolen Metsä­teol­li­suus ry:n ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n irtiotot työehtosopimustoiminnasta.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa siirryt­tiin yritys­koh­tai­siin neuvot­te­luihin, mutta tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa syntyi uusi yleis­si­tova työeh­to­so­pimus, kun riittävän suuri joukko alan yrityksiä lopulta liittyi uuteen Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry:hyn.

Teolli­suus­liiton työmark­kina- ja sekto­ri­joh­taja Jyrki Virtanen kertoo, että neuvot­te­lu­kier­rosta leimasi työnan­ta­ja­puolen tiuken­tunut koordi­naatio. Aiemmin on keskus­teltu alakoh­tai­sesti palkan­mak­su­va­rasta, mutta nyt pöydällä oli jatku­vasti koko Suomen kilpailukyky.

– Tuntui, että tekno­lo­gia­teol­li­suuden pöydässä tehtiin sopimus koko Suomeen, Virtanen sanoo.

Työnan­ta­ja­puoli on viral­li­sesti lopet­tanut keski­tet­tyjen ratkai­sujen tekemisen, mutta käytän­nössä tilanne on toinen. Myös teksti­puolen asiat ovat tiukasti koordinoituja.

– Vaikuttaa aika hullulta, että työnan­ta­ja­puoli on asettanut tiukat rajat, mutta ei halua viral­li­sesti neuvo­tella kolmi­kan­nassa, Virtanen sanoo.

SYKSYLLÄ NEUVOTELLAAN PALKOISTA

Yleiseksi linjaksi muotoutui kahden prosentin palkan­ko­rotus. Useimmat sopimukset ovat kestol­taan 1+1 vuotta, eli monilla aloilla vuoden 2023 palkan­ko­ro­tuk­sista neuvo­tel­laan tulevana syksynä.

– Siihen pyritään, että palkka­rat­kaisu saadaan syksyllä ilman, että koko sopimusta tarvitsee avata, Virtanen kertoo.

Tuntui, että tekno­lo­gia­teol­li­suuden pöydässä tehtiin sopimus koko Suomeen.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden osalta Virtanen on huoles­tunut uuden työnan­ta­jayh­dis­tyksen roolista neuvot­te­lu­kier­rosten välillä. Jatkuvaa neuvot­telua ja kehitys­työtä on hankala jatkaa, jos vasta­puo­lella ei ole nimetty työhön vaadit­tavia resursseja.

Teolli­suus­liiton työeh­to­so­pi­mukset neuvo­tel­laan kolmella sekto­rilla. Virtasen johta­malla sekto­rilla neuvo­tel­tiin 12 työeh­to­so­pi­musta. Tekno­lo­gia­teol­li­suuden lisäksi sopimukset syntyivät muun muassa metsä‑, maata­lous- ja puutarha-aloille.

LUOTTAMUS KANTAA KRIISIAIKOINAKIN

Työmark­ki­na­kier­rok­sella oli kyse myös koko neuvot­te­lu­jär­jes­telmän säilyttämisestä.

– Tavoit­teena oli turvata valta­kun­nal­listen työeh­to­so­pi­musten tekeminen. Se väritti kierroksen henkeä, kertoo Teolli­suus­liiton sekto­ri­joh­taja Toni Laiho.

Nykyti­lan­teessa ei ole itses­tään selvää, että työnan­ta­ja­puoli haluaa tehdä alakoh­taisia sopimuksia.

– Meillä oli syy ja motiivi osoittaa, että perin­teinen järjes­telmä tuottaa tuloksia, Laiho kertoo.

Kemian­teol­li­suus ry:n kanssa neuvot­telut olivat haasteel­liset sekä rahan että tekstien suhteen. Lopulta sopimukset syntyivät tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa linja­tuilla palkan­ko­ro­tuk­silla ja sopimuskausilla.

– Lisät­tiin useam­paan työeh­to­so­pi­muk­seen halli­tusti ja harki­tusti paikal­lista sopimista, Laiho kertoo talouden epävar­muuk­siin varautumisesta.

Teolli­suus­liiton sekto­ri­joh­taja Toni Laiho.

Laihon johta­malla sekto­rilla solmit­tiin 19 työeh­to­so­pi­musta. Kemian­teol­li­suuden lisäksi sekto­rilla neuvo­tel­laan muun muassa auto‑, jakelu‑, paino- ja tekstiilialoilla.

Neuvot­te­lu­kult­tuurit ovat aloilla erilaisia, mikä näkyy erityi­sesti korona­pan­de­mian aiheut­ta­massa poikkeustilanteessa.

– Aloilla, missä on valmiiksi luotta­muk­sel­liset suhteet, sopimuksen synnyt­tä­minen toimii kriit­ti­sem­mäs­säkin tilan­teessa, Laiho kertoo.

Meillä oli syy ja motiivi osoittaa, että perin­teinen järjes­telmä tuottaa tuloksia.

Seuraa­vaksi jatkuvat liittojen yhteiset työryh­mä­työs­ken­telyt. Teolli­suus­liitto ja Kemian­teol­li­suus järjes­tivät maalis­kuun lopussa myös ensim­mäisen yhteisen paikal­lisen sopimisen koulu­tuksen Murikka-opistolla.

– Suomessa pärjä­tään yhdessä tekemällä, jos ylipää­tään pärjä­tään, Laiho toteaa.

TUHAT UUTTA JÄSENTÄ

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa neuvot­te­lu­kier­roksen asetelmat muuttuivat jo syksyllä 2020, kun Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti lopet­ta­vansa työehtosopimustoiminnan.

– Käytän­nössä se tarkoittaa sitä, että kierros on ollut pitkä ja työläs, kertoo Teolli­suus­liiton sekto­ri­joh­taja Jyrki Alapar­tanen.

Mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden alalla on lähes 200 yritystä, joten neuvot­telu-urakka on ollut suuri. Huhti­kuun alussa yritys­koh­taisten sopimusten piirissä oli jo reilusti yli 90 prosenttia alalla työsken­te­le­vistä Teolli­suus­liiton jäsenistä.

Teolli­suus­liiton sekto­ri­joh­taja Jyrki Alapartanen.

Uuden tilan­teen ja järjes­töl­listen toimien ansiosta mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa on saatu noin tuhat uutta jäsentä Teollisuusliittoon.

– Järjes­täy­ty­mi­saste on kohen­tunut selvästi, mutta poten­ti­aalia on vieläkin, Alapar­tanen sanoo.

Yritys­koh­taiset sopimukset ovat noudat­ta­neet kierrok­sella muodos­tu­nutta yleistä linjaa. Sopimus­kaudet ovat pääosin kahden tai kolmen vuoden mittaisia.

UUSI YLEISSITOVA TES

Alapar­tasen johta­malla sekto­rilla on neuvo­teltu valta­kun­nal­liset työeh­to­so­pi­mukset puuse­pän­teol­li­suu­teen ja hirsi­ta­lo­teol­li­suu­teen. Yritys­koh­tai­silla sopimuk­silla edetään mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden lisäksi bioteollisuudessa.

Puuse­pän­teol­li­suuden työeh­to­so­pimus on pituu­del­taan 1+1 vuotta, eli vuoden 2023 alussa neuvo­tel­laan toisen sopimus­vuoden palkankorotuksista.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suuden työeh­to­so­pimus on kokonaan uusi. Aiemmin mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen piirissä olleet alan yritykset järjes­täy­tyivät Puuteol­li­suus­yrit­täjät ry:hyn, joka neuvot­teli valta­kun­nal­lisen työehtosopimuksen.

Järjes­täy­ty­mi­saste on kohen­tunut selvästi, mutta poten­ti­aalia on vieläkin.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa työsken­telee noin 700 tuotannon työnte­kijää ja 200 toimi­hen­kilöä. Uuden työeh­to­so­pi­muksen piirissä on noin 90 prosenttia alan liike­vaih­dosta ja työnte­ki­jöistä, eli sopimus on yleissitova.

Alapar­tanen pohtii, että hirsi­ta­lo­teol­li­suuden mallilla voisi syntyä lisää työehtosopimuksia.

– Näkisin, että mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden sisällä on toimia­loja, joissa voisi syntyä viisautta palata valta­kun­nal­listen sopimusten piiriin.

Yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­musten sisäl­löstä tiedo­te­taan liiton verkko­si­vuilla, ja yritys­koh­taisten sopimusten sisäl­löstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä.