Teol­li­suu­den työpai­koilla järjes­te­tään työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun, työsuo­je­lu­va­ra­val­tuu­tet­tu­jen ja paikal­li­sesti sopien myös työsuo­je­lua­sia­mies­ten vaalit 1.11.–31.12.

19.10.2021

Työsuo­je­lu­vaa­lien järjes­tä­mi­nen ei riipu työnan­ta­jien hyvän­tah­toi­suu­desta, vaan se perus­tuu maan lakiin työsuo­je­lun yhteis­toi­min­nasta. Vähin­tään 10 hengen työpai­koille on valit­tava työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja kaksi vara­val­tuu­tet­tua. Vähin­tään 20 hengen työpai­koille on perus­tet­tava tämän ohella myös työsuo­je­lu­toi­mi­kunta, vaikka toimi­kunta olisi hyvä perus­taa kaikille työpai­koille koosta riip­pu­matta. Yhteis­toi­min­nan keskei­senä tavoit­teena on vahvis­taa työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan vuoro­vai­ku­tusta ja yhteis­toi­min­taa. Sillä avataan työn­te­ki­jöille aito mahdol­li­suus osal­lis­tua ja vaikut­taa työpai­kan turval­li­suu­teen ja terveellisyyteen.

Paikal­li­sesti voidaan sopia myös työsuo­je­lua­sia­mies­ten valin­nasta. Heidän avul­laan yrite­tään varmis­taa esimer­kiksi se, että hajal­laan sijait­se­villa osas­toilla ja vuoro­työtä teke­villä on mahdol­li­suus tavata työsuo­je­lussa toimi­via työn­te­ki­jöi­den edustajia.

Työsuo­je­lu­toi­mi­kunta on se, joka järjes­tää vaalit, mutta tarvit­taessa työsuo­je­lu­pääl­li­kön on annet­tava tietoa työn­te­ki­jöille heidän oikeu­des­taan valita valtuu­tettu ja heidän vara­val­tuu­tet­tunsa. Kaikilla työsuh­teessa olevilla on oikeus äänes­tää, siis myös esimer­kiksi lomalla, lomau­tet­tuna tai vanhem­pain­va­paalla olevilla työn­te­ki­jöillä. Työnan­ta­jan on annet­tava tilat ja käytän­nön mahdol­li­suu­det vaalien pitä­mi­seen, esimer­kiksi luet­telo työsuh­tei­sista työntekijöistä.

Ehdok­kaan on ilmoi­tet­tava, mihin tehtä­vään tai tehtä­viin hän on hakeu­tu­massa. Jos tehtä­vään on vain yksi ehdo­kas, sopu­vaa­lit­kin voidaan järjes­tää. Myös posti- tai sähköi­nen äänes­tys on sallittu, kunhan vaali­sa­lai­suus taataan.

Teol­li­suus­liitto postit­taa viikolla 41 työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille, työhuo­ne­kun­nille ja ammat­tio­sas­toille ohjeis­tuk­sen vaalien järjes­tä­mi­sestä. Työsuo­je­lu­vaa­leja varten on tehty myös opas­tus­vi­deo, jonka tavoit­teena on edis­tää työsuo­je­lu­vaa­lien järjes­tä­mistä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tu­jen valin­taa työpai­koilla. Video julkais­taan viikolla 42.

Työsuo­je­lu­hen­ki­löi­den valin­noista on ilmoi­tet­tava liit­toon riip­pu­matta siitä, jatka­vatko vanhat tehtä­vis­sään vai valit­tiinko niihin uudet. Vaalien jälkeen työnan­ta­jan on ilmoi­tet­tava vali­tut henki­löt Työtur­val­li­suus­kes­kuk­sen työsuo­je­lu­hen­ki­lö­re­kis­te­riin keskuk­sen verk­ko­si­vus­ton kautta.

Kaikki ohjeet ja mate­ri­aa­lit vaalien järjes­tä­mi­seksi ovat Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vuilla: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalimateriaali

Saap­paat, joita kannat­taa kokeilla

Työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun tehtä­vään valittu astuu suuriin saap­pai­siin. Mutta tähän luot­ta­mus­toi­meen kannat­taa hakeu­tua, sillä liitto koulut­taa, tukee ja auttaa.

Työpai­koilla on tärkeää saada työsuo­je­lu­hen­ki­lö­va­lin­nat tehdyksi, koros­taa Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­tö­sian­tun­tija Mika Poikolainen.

– Löyde­tään asiasta kiin­nos­tu­neet henki­löt. Suori­te­taan valin­nat ohjei­den mukai­sesti. Tehdään tarvit­ta­vat ilmoi­tuk­set valin­noista, koulut­tau­du­taan ja ryhdy­tään toimeen, tiivis­tää Poiko­lai­nen työsuo­je­lu­vaa­lien prosessin.

– Työsuo­je­lu­val­tuu­te­tulla on aidosti mahdol­li­suus vaikut­taa työpaik­kansa terveyttä ja turval­li­suutta koske­viin asioi­hin. Tehtä­vän laajuus vaih­te­lee hieman työpai­kan koon ja työteh­tä­vien mukaan, mutta pääsään­töi­sesti tehtä­vät ovat saman­kal­tai­set yrityk­sen koosta riippumatta.

Työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jien mukaan otta­mi­nen työpai­kan ilma­pii­riä ja työhy­vin­voin­tia kehit­tä­mään hyödyt­tää myös työnan­ta­jaa, asian­tun­tija painot­taa. Kyseessä on myös ongel­mien ennaltaehkäisy.

– Työpaikka, missä ei tapahdu työta­pa­tur­mia eikä synny ammat­ti­tau­teja, on myös tuot­tava työpaikka, Poiko­lai­nen muistuttaa.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja kaksi vara­val­tuu­tet­tua vali­taan pääsään­töi­sesti kahdeksi vuodeksi kerral­laan, mutta valin­toja voidaan tehdä myös muina aikoina ja jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

– Valin­nat ovat tärkeä tapah­tuma. Valtuu­tettu astuu suuriin saap­pai­siin, mutta tehtä­vät ovat mielen­kiin­toi­sia, asian­tun­tija alleviivaa.

Tehtä­vän hoita­mi­nen vaatii tutus­tu­mista myös työelä­mää sääte­le­viin lain­sää­dän­töi­hin. Hyvin­voin­tia, terveyttä ja turval­li­suutta paran­ta­vien tehtä­vien laajuus saat­taa yllättää.

– Toisaalta tämä luot­ta­mus­toimi vie muka­naan ja palkit­see, kun asiat edis­ty­vät, Poiko­lai­nen kuvaa valtuu­te­tun uran hienoja hetkiä.

– Tehtä­vät ovat jossain määrin myös hyvin luot­ta­muk­sel­li­sia, ja ratkai­suja saat­taa olla joskus vaikea löytää. Siksi koulut­tau­tu­mi­nen on tärkeää.

Poiko­lai­nen tähden­tää, että valtuu­te­tulla on jo lain mukaan oikeus saada koulu­tusta tehtä­väänsä, ja työnan­ta­jan on sovit­tava tarvit­ta­vasta koulu­tuk­sesta kahden kuukau­den kuluessa valin­nasta. Ja teol­li­suus­lii­to­lai­sille valtuu­te­tuille, vara­val­tuu­teuille ja asia­mie­hille on vielä tarjolla Suomen mitta­kaa­vassa ainut­laa­tui­nen tilai­suus hank­kia lisää tietoja ja taitoja.

– Murikka-opisto tarjoaa lois­ta­vat mahdol­li­suu­det laaduk­kaa­seen työsuo­je­lu­kou­lu­tuk­seen. Siellä pääsee myös verkos­toi­tu­maan muiden samoissa tehtä­vissä olevien kanssa, Poiko­lai­nen alle­vii­vaa huomaut­taen, että kaikki Muri­kan kurs­sit ovat liiton jäse­nille maksuttomia.

Liitto ei jätä sen enem­pää aivan uutena aloit­ta­via kuin konka­rei­na­kaan jatka­via työsuo­je­lun luot­ta­mus­hen­ki­löitä yksin.

– Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­töyk­sikkö on työsuo­je­lu­hen­ki­löi­den tukena kaikissa tilan­teissa, Poiko­lai­nen vakuuttaa.

”Ei jänni­tet­tä­vää, aina laki takana”

”Valtuu­te­tulla on aina laki ja säädök­set taka­naan. Mieles­täni tätä työtä ei tarvitse jännit­tää. Ja pääsee selvit­te­le­mään mitä ihmeel­li­sim­piä asioita”, kertoo pitkän linjan työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Teppo Suikkari.

Kontio­lah­della sijait­se­van Medi­size Oy:n työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Teppo Suik­kari yllyt­tää teol­li­suus­liit­to­lai­sia harkit­se­maan ehdok­kuutta työsuojeluvaaleissa.

– Tietysti pitää olla jollain lailla kiin­nos­tu­nut näistä asioista. Tämä on palve­luam­matti, jossa pääsee autta­maan kave­ria. Mutta jos noin ylei­sesti ottaen tulee toimeen ihmis­ten kanssa, vähän tunte­mat­to­mien­kin kanssa, tässä kyllä pärjää. En näe, että tarvit­sisi uuden­kaan valtuu­te­tun jännittää.

Suik­kari on itse toimi­nut eri yritys­ten omis­tuk­sessa ja eri nimillä toimi­neen tehtaan työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna vuodesta 1994 alkaen. Hän koros­taa, että vertais­tuki on nykyis­ten nettiyh­teyk­sien ja some­tuk­sen aikoina helposti hyödynnettävissä.

– Jos esimer­kiksi ammat­tio­sas­tossa on useampi työpaikka, niiden valtuu­te­tuista saa äkkiä verkos­ton. Muilta valtuu­te­tuilta saa nopeam­min vastauk­sen kuin googlaa­malla. Ja se on usein luotet­ta­vampi vastaus.

Kun työssä jatkaa pidem­pään, muodos­tuu vertais­ver­kosto ympäri Suomea, Suik­kari kertoo omista kokemuksistaan.

YLIPAINE, VAARALLISTAKO?

– Tässä pääsee selvit­te­le­mään mitä ihmeel­li­sim­piä asioita.

Suik­ka­rin sala­po­lii­si­töistä oudoim­piin kuului aikoi­naan sen selvit­tely, onko ylipaine vaaral­lista ihmi­selle. Ylipai­neella näet varmis­te­taan, että Medi­sizen puhdas­ti­loissa valmis­tet­ta­via tuot­teita eivät pääse pöly tai kynnys­ten alta ryömi­vät ötökät tärvelemään.

– Puolus­tus­voi­mista löytyi lopulta asian­tun­tija. Ei, ei meidän ylipai­neemme ole vaarallista.

Suik­kari kertoo, että puhdas­ti­loissa on nyky­mi­toin ilmais­tuna 10 pasca­lin paine. Sukel­taja ui terveenä pintaan koet­tu­aan 50 metrin syvyy­dessä vallit­se­van 600 000 pasca­lin paineen.

Outoa oli joutua miehenä soit­ta­maan myös keskus­sai­raa­lan päivys­tä­välle gyne­ko­lo­gille. Ovatko staat­ti­sen sähkön purkauk­set vaaraksi raskaana olevalle naiselle? Eivät, eivät ole sen vaaral­li­sem­pia kuin muillekaan.

– Nyky­ään sähkön­pur­kauk­set ovat meillä hyvin harvi­nai­sia. Oikean­lai­silla vaat­teilla ja staat­tista sähköä purka­villa ESD-kengillä pysty­tään sähkö johta­maan niin, että ihmi­sellä ja ympä­ris­töllä on sama poten­ti­aali eli varaus. Lait­tei­siin on myös saatu ioni­saat­to­rit, Suik­kari kertoo työtur­val­li­suu­den edistysaskeleista.

YHTEINEN ETU

Vuosi­kym­men­ten koke­muk­sel­laan Medi­sizen työsuo­je­lu­val­tuu­tettu arvioi, että työnan­ta­jat ovat alka­neet ymmär­tää, että valtuu­te­tun työ hyödyt­tää myös työnantajaa.

– Työnan­taja sääs­tää, kun työpaikka on turvallinen.

Pelkäs­tään työta­pa­tur­mista johtu­vien sairaus­päi­vien vähen­ty­mi­nen tuo silk­kaa sääs­töä. Vaikka ennal­taeh­käisy jotain maksaisi, on se lopulta aina talou­del­li­sesti kannat­ta­vaa. Jopa pikku­fir­massa valtuu­te­tulla on oikeus tutus­tua tapaturmalukuihin.

– Tietysti asioita pitää selvi­tellä. Mutta kyllä vertais­ver­kos­tosta saa nopeasti apua laskel­mien tekoon, joilla enna­koi­via toimia pystyy perus­te­le­maan työnantajalle.

Suik­kari jää ensi vuoden puolella Medi­sizesta eläk­keelle eikä asetu enää ehdok­kaaksi työsuo­je­lu­vaa­lei­hin. Näin hän summaa kokemuksiaan.

– Jos kiin­nos­tusta on, työsar­kaa kyllä riit­tää. Joka päivästä saa varmuu­della erilai­sen. Ja jos valtuu­tettu on pienem­mässä firmassa töissä, on vaikka vain yksi päivä valtuu­te­tun aikaa, katkai­see se muka­vasti oman, ehkä puudut­ta­van­kin työn.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI