AVAAJA: Luot­ta­mus­mies edus­taa, valvoo ja kehittää

Luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä estää työelä­män eriar­vois­tu­mista ja edis­tää paikal­lista sopi­mista. Korkea järjes­täy­ty­mi­saste on luot­ta­mus­mie­hen tärkein tuki.

13.10.2021

Luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­män lähtö­koh­tana on pitää huolta, että työnan­ta­jat noudat­ta­vat työlain­sää­dän­töä ja työeh­to­so­pi­muk­sia. Tätä tehtä­vää hoita­vat ammat­tio­sas­to­jen kaksi­vuo­tis­kausiksi valit­se­mat luottamusmiehet.

Luot­ta­mus­mie­hen tehtä­vä­kenttä on laaja. Hän on työpai­kan yhteis­toi­min­nan keskiössä, kun kehi­te­tään esimer­kiksi työn teke­mi­sen tapoja ja tehdään työeh­to­so­pi­muk­sissa mahdol­lis­tet­tuja paikal­li­sia sopi­muk­sia esimer­kiksi työai­kaan liittyen.

Sopi­mus­vas­taava Kari Lähteen­mäki Teol­li­suus­lii­ton tekno­lo­gia­sek­to­rilta pohtii, että työmaa­ilma ilman luot­ta­mus­mie­hiä olisi kovin erilainen.

– Kyllä­hän se tietysti antaisi vapaam­mat mahdol­li­suu­det niille työnan­ta­jille, jotka eivät halua noudat­taa työlain­sää­dän­töä ja työeh­to­so­pi­musta, Lähteen­mäki toteaa.

Myös työpai­kan sisällä eriar­voi­suus voisi kasvaa ilman toimi­vaa luottamusmiesjärjestelmää.

– Toki on valveu­tu­neita jäse­niä, jotka osaa­vat puolus­taa kärk­kääs­ti­kin omia etujaan, mutta arem­mat ihmi­set jäisi­vät työnan­ta­jan määräys­val­lan alle, Lähteen­mäki sanoo.

PAIKALLISEN SOPIMISEN TAITAJAT

Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry ilmoitti maalis­kuussa 2021 siir­tä­vänsä valta­kun­nal­li­sen työeh­to­so­pi­mus­toi­min­tansa uuteen työnan­ta­jayh­dis­tyk­seen, johon haluk­kaat yrityk­set voivat liit­tyä. Vielä on epäsel­vää, saako Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry tarpeeksi jäse­niä, jotta sen solmi­mat työeh­to­so­pi­muk­set olisi­vat yleissitovia.

– Jos yleis­si­to­vuutta ei saavu­teta, on neuvo­tel­tava luot­ta­mus­mies­asiat normaa­li­si­to­viin tai yritys­koh­tai­siin sopi­muk­siin, Lähteen­mäki toteaa.

Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti loppu­vuonna 2020 lopet­ta­vansa työeh­to­so­pi­mus­ten solmi­mi­sen, joten metsä­teol­li­suu­dessa neuvo­tel­laan tästä syksystä alkaen yrityskohtaisesti.

Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto kertoi touko­kuussa 2021 blogis­saan, että Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n yhtenä ehtona työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nan jatka­mi­selle oli mahdol­li­suus ohit­taa luot­ta­mus­mies paikal­li­sessa sopimisessa.

Lähteen­mäki ihmet­te­lee työnan­ta­ja­puo­len lähes­ty­mis­ta­paa, sillä työeh­to­so­pi­muk­set ja luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä ovat paikal­li­sen sopi­mi­sen perusta. Luot­ta­mus­mie­hillä on myös saata­vil­laan liit­to­jen tarjoa­mat koulu­tuk­set, eli omaa osaa­mista on hyvät mahdol­li­suu­det kehittää.

– Nykyi­siin työeh­to­so­pi­muk­siin on pitkä­jän­tei­sesti raken­nettu yhdessä työnan­ta­ja­liit­to­jen kanssa työpai­kan yhteis­toi­min­taa. Paikal­li­nen sopi­mi­nen on iso osa luot­ta­mus­mie­hen roolia, Lähteen­mäki kertoo.

LUOTTAMUSMIES ON KEHITTÄJÄ

– Luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä on olemassa elämän helpot­ta­mi­seksi työpai­kalla. Luot­ta­mus­mies ei ole riidan­kyl­väjä, vaan kehit­täjä, sanoo sopi­mus­asian­tun­tija Jari Koso­nen-Niku­lai­nen Teol­li­suus­lii­ton kemian sektorilta.

Toimiva, kehit­tyvä ja tuot­tava työpaikka on kaik­kien osapuol­ten etu.

– Toimiva järjes­telmä käytän­nössä helpot­taa myös työnan­ta­jan elämää. Ei tarvitse neuvo­tella joka osas­ton ja työn­tekijän kanssa erik­seen, Koso­nen-Niku­lai­nen toteaa.

Varsin­kin työnan­ta­ja­puo­lelta on ehdo­tettu, että laissa määri­telty luot­ta­mus­val­tuu­tettu olisi riit­tävä työn­te­ki­jöi­den edus­taja paikal­li­sessa sopimisessa.

Luot­ta­mus­val­tuu­tettu ei ole samoissa lähtö­kuo­pissa kuin työeh­to­so­pi­muk­seen perus­tuva luot­ta­mus­mies. Ammat­tio­sas­ton ja liiton tuki taka­naan luot­ta­mus­mie­hellä on vahva mandaatti eli valtuu­tus ja tuki toimilleen.

– Luot­ta­mus­val­tuu­tettu ei ole tasa­puo­li­nen neuvot­te­lija työnan­ta­jan kanssa. Se ei ole reilua peliä, Koso­nen-Niku­lai­nen sanoo.

Luot­ta­mus­val­tuu­te­tulla ei myös­kään ole työeh­to­so­pi­muk­sen tulkin­ta­oi­keutta, liiton tarjoa­maa koulu­tusta, eikä hänen kautensa pituutta ole määri­telty laissa. Työeh­to­so­pi­muk­sissa luot­ta­mus­mie­hen oikeu­det ja velvol­li­suu­det on määri­telty tarkasti.

YHDESSÄ LUOTTAMUSMIEHEN TAKANA

Suku­puo­leen viit­taa­vaa sanas­toa on viime vuosina muokattu neut­raa­lim­paan suun­taan, mutta luot­ta­mus­mies-termiä käyte­tään sekä lain­sää­dän­nössä että työeh­to­so­pi­mus­ten kirjauk­sissa. Tehtävä ei luon­nol­li­sesti ole suku­puo­leen sidottu, mutta korvaa­vaa täsmäl­listä termiä ei ole vakiintunut.

– Luot­ta­mus­hen­kilö on laajempi termi kuin luot­ta­mus­mies, vertaa järjes­tö­asian­tun­tija Ville-Petteri Risberg Teol­li­suus­lii­ton toimistoyksiköstä.

Risberg pohtii, että sopi­mi­sen kult­tuuri on ollut suoma­lai­sessa työmark­ki­na­ken­tässä vahva arvo. Työmaa­ilma ilman tervettä sopi­mi­sen kult­tuu­ria ja siihen liit­ty­vää luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­mää ei ole mukava ajatus.

– En haluaisi edes miet­tiä tilan­netta, millai­seksi seka­sor­roksi työn­teko ja asioista sopi­mi­nen työpai­koilla menisi, jos järjes­tel­mää ei olisi, Risberg sanoo.

Luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­män tärkein tuki ovat liit­toon kuulu­vat työn­te­ki­jät. Jäsen­han­kinta on kaik­kien yhtei­nen tehtävä, eli liiton jäse­nen kannat­taa pyytää työka­ve­ria­kin liit­ty­mään liittoon.

– Mitä suurempi järjes­täy­ty­mi­saste on, sitä parempi tilanne on työn­te­ki­jöi­den kannalta. Silloin myös luot­ta­mus­mie­hellä on suurempi mandaatti ja tuki sopia työnan­ta­jan kanssa, Risberg toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS EMILIE UGGLA