OIKEUSAPU: Mitä tehdä, kun työsuh­teessa on ongelmia?

Jos työpai­kalla tulee ongel­mia, liitosta saa apua. Luot­ta­mus­mies, liiton alue­toi­mis­tot ja keskus­toi­misto neuvo­vat. Tarvit­taessa liitto ajaa jäse­nen asian oikeu­teen asti.

27.8.2021

Toisi­naan asiat ajau­tu­vat risti­rii­taan työpai­kalla ja tilan­teen ratkai­se­mi­seksi tarvi­taan apua. Paras tapa aloit­taa tilan­teen selvit­tely on keskus­tella esimie­hen kanssa. Avoin tilan­teen läpi­käynti edesaut­taa usein asian selvittämistä.

Mikäli yhtei­sym­mär­rystä ei löydy, on hyvä ottaa yhteyttä luot­ta­mus­mie­heen, jonka tehtä­vänä on pyrkiä yhteen­so­vit­ta­maan näke­my­se­roja työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan välillä.

Kaikilla työpai­koilla ei ole luot­ta­mus­miestä, ja silloin apua saa liitosta. Jäsen voi ottaa yhteyttä liiton alue­toi­mis­toon, oman sopi­musa­lan asian­tun­ti­jaan liiton keskus­toi­mis­tolla tai liiton puhe­lin­päi­vys­tyk­seen. Saata­villa on ammat­ti­lais­ten joukko; työeh­to­so­pi­mus­ten tulkin­nan lisäksi jäse­nen käytössä on työtur­val­li­suus­asioi­den, oikeu­del­lis­ten asioi­den, järjes­töl­lis­ten asioi­den ja kansain­vä­lis­ten asioi­den erityistuntemus.

Päivys­tyk­sessä jäse­nelle vastaa­vat kaik­kien sopi­musa­lo­jen asian­tun­ti­jat vuorol­laan. Mikäli asia koskee sopi­musa­laa, joka ei kuulu päivys­tä­jän vastuulle, asioista otetaan selvää. Tarvit­taessa pyyde­tään vastuu­asian­tun­ti­jan apua työeh­to­so­pi­muk­sen tulkintaan.

JOKAISEN JÄSENEN ASIAT YHTÄ TÄRKEITÄ

Erimie­li­syyk­sillä on erilai­sia mitta­suh­teita, mutta asia hoide­taan samalla tarmolla, oli kyseessä yksit­täi­sen työn­tekijän tilanne tai isom­paa jouk­koa koskeva asia. Asioita voidaan kuiten­kin lait­taa tärkeys­jär­jes­tyk­seen, mikäli tietyn asian hoita­mi­sella on määrä­ajasta johtuva kiire.

Kun jäsen ottaa yhteyttä liit­toon, liitosta ei heti suoraan oteta yhteyttä työnan­ta­jaan. Usein auttaa, että jäsen saa ymmär­ryk­sen oikeuk­sis­taan ja pystyy itse hoita­maan asiaa saamiensa tieto­jen avulla. Oikean lähes­ty­mis­kul­man valit­se­mi­nen on tärkeää, ja myös siinä liitto yrit­tää auttaa jäsentä. Yhtey­den­ot­toa ei tarvitse arkailla sen vuoksi, että asia lipsuisi työnan­ta­jan tietoon jäse­nen tahto­matta – niin ei käy.

Mikäli jäsen haluaa, että liitto ryhtyy hoita­maan asiaa hänen puoles­taan, on hänen annet­tava kirjal­li­nen suos­tu­mus valta­kir­jalla ja jätet­tävä oikeus­a­pu­ha­ke­mus liitolle tutkit­ta­vaksi. Luot­ta­mus­mies voi siir­tää asian liiton hoidet­ta­vaksi kirjaa­malla erimie­li­syys­muis­tion. Liiton asian­tun­tija pyrkii neuvot­te­le­maan työnan­ta­jan tai työnan­ta­ja­jär­jes­tön kanssa ja sitä kautta hake­maan ratkai­sua tilan­tee­seen. Mikäli asia jää silti erimie­li­seksi, siir­tyy asia oikeusapuharkintaan.

OIKEUSAPUHARKINTA SELVITTÄÄ PERUSTEET JA NÄYTÖN

Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­nen yksikkö päät­tää tapaus­koh­tai­sesti oikeus­a­vun myön­tä­mi­sestä tai hylkää­mi­sestä. Oikeus­a­pu­har­kin­nassa pohdi­taan asian oikeu­del­li­set perus­teet, vaati­muk­set ja näyttö. Jotta oikeus­apu voidaan myön­tää, pitää työnan­ta­jan olla toimi­nut lain tai työeh­to­so­pi­muk­sen vastaisesti.

Usein pelkäs­tään lakia luke­malla ei vielä voida sanoa, onko tapauk­sessa rikottu lakia. Ennen oikeus­a­pu­har­kin­taa juristi käy läpi asiaan sovel­tu­vaa oikeus­käy­tän­töä ja oikeus­kir­jal­li­suutta, jotta asia voidaan perus­tella oikeu­del­li­sesti. Tämän lisäksi juristi käy läpi näytöt, jotka tuke­vat jäse­nen ja työnan­ta­jan väitteitä.

Kun oikeu­del­li­set perus­teet, vaati­muk­set ja näyttö ovat selvät, juristi esit­te­lee tapauk­sen liiton oikeu­del­li­sen yksi­kön kokouk­sessa. Oikeu­del­li­nen yksikkö tekee esityk­sen perus­teella yhdessä päätök­sen siitä, myön­ne­täänkö asialle oikeusapu.

Oikeu­del­li­nen yksikkö harkit­see, onko jutulla menes­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia oikeu­dessa. Oikeus­a­pu­har­kin­taa voidaan tehdä joskus pitkään­kin, ja silti tarvi­taan vielä lisä­sel­vi­tyk­siä ennen kuin oikeus­apu voidaan myön­tää. Harkinta on aina oikeu­del­lista ja jäsen­myön­teistä, mikä tarkoit­taa sitä, että oikeus­apu myön­ne­tään, mikäli jutulla usko­taan olevan vähän­kään menestymismahdollisuuksia.

OIKEUSAPU KATTAA OIKEUDENKÄYNTIKULUT

Kun riita-asialle on myön­netty oikeus­apu, ottaa asiaa hoitava juristi yhteyttä työnan­ta­jaan asian sopi­mi­seksi ilman oikeudenkäyntiä.

Mikäli sopua ei synny, noste­taan asiassa kanne ylei­sessä tuomiois­tui­messa, työtuo­miois­tui­messa tai väli­mie­soi­keu­dessa. Toisi­naan liitto hyödyn­tää tuomiois­tuin­so­vit­te­lua, joka on osoit­tau­tu­nut tehok­kaaksi riidanratkaisukanavaksi.

Liiton oikeus­apu kattaa kaikki jäse­nelle synty­vät oikeu­den­käyn­ti­ku­lut kaikissa oikeus­as­teissa, myös vasta­puo­len oikeu­den­käyn­ti­ku­lut, mikäli juttu hävi­tään. Oikeus­apu myön­ne­tään kuta­kin oikeus­as­tetta varten erikseen.

TEKSTI SUSANNA HOLMBERG JA MARI TUOMAALA