Ainoja ja Reinoja Lieksassa valmis­tanut PK Kappi Oy teki konkurssin keväällä 2019. Siitä käynnistyi suoma­laisen jalki­ne­val­mis­tuksen vimmainen henkiin­jää­mis­kamp­pailu. Nyt Suomi Kenkä hakee uutta nousua kansain­vä­li­siltä markkinoilta.

23.6.2021

Lieksan jalki­ne­teh­taan konkurssia seuran­neet tapah­tumat ovat kuin jänni­tys­ta­rina. Hermo­peliä konkurs­si­pesän kohta­losta, piste­liäitä komment­teja suoma­laisen jalki­ne­val­mis­tuksen mahdot­to­muu­desta, korona­pan­de­miaa, materi­aa­li­pulaa ja pettä­neitä aikatauluja.

Kun ompelija Satu Turusen viimeinen työpäivä jalki­ne­teh­taalla oli konkurssin jälkeen päättynyt, hän pohti muuttoa pois Lieksasta. Rivita­loa­sun­tokin oli jo myynnissä. Sitten kilahti puhelin. PK Kapin toinen yrittäjä Arto Huhtinen soitti. Hän kysyi, josko saisi antaa Turusen numeron Kare Tikalle.

Tikalla oli hoidet­ta­va­naan jo yksi jalki­neyhtiö, Feelmax. Feelmax valmis­tutti jalki­neita Aasiassa. Tuotteissa oli paljon laatuon­gelmia. Tikka oli vakuut­tunut, että tuotanto kannattaa siirtää Lieksaan osaavam­pien ompeli­joiden ja pohjan­pais­ta­jien käsiin. Mielessä muhi myös kokonaan uuden jalki­ne­mal­liston luominen.

– Kare soitti kysyen, josko voisin tulla arvioi­maan, mistä konkurs­si­pesän koneista kannattaa tehdä tarjous. Juhan­nuksen kynnyk­sellä Kare soitti, että tarjous oli mennyt läpi, Turunen muistelee.

BRÄNDIIN EI VARAA

Konkurs­si­pesän tuotan­to­vä­li­neet siirtyivät Tikan perus­ta­malle Suomi Kenkä Oy:lle. Sen sijaan Aino- ja Reino-brändien hinta karkasi käsistä. Brändi myytiin Finlay­so­nille. Finlay­sonin toimi­tus­joh­taja vakuutti medioiden haastat­te­luissa, ettei jalki­neiden valmistus ole Suomessa kannat­tavaa. Ainojen ja Reinojen valmis­tuksen yhtiö siirsi Italiaan.

– Suoma­laisen brändin valmis­tuksen siirty­minen ulkomaille oli tyrmistys. Ei ole sen koomin täällä ihmiset panneet enää Ainoja ja Reinoja jalkaansa, Turunen puuskahtaa.

TYÖSOPIMUS SYYSKUUSSA

Syyskuussa 2019 Turusesta tuli Suomi Kengän ensim­mäinen työntekijä. Ompelija oli ehtinyt hankkia myös pinta­kä­sit­te­lijän pätevyyden. Tositoi­miin maala­rina ja lattia-asenta­jana hän pääsi tuota pikaa ryhtyes­sään kunnos­ta­maan Suomi Kengälle uusia tiloja Lieksaan.

Samaan aikaan Tikka painis­keli Suomi Kengän tuotan­to­ko­neiden kanssa. Kävi ilmi, ettei vanhan kaluston tekniikka riittänyt uuden kenkä­mal­liston tekemi­seen. Oli inves­toi­tava uuteen.

– Lokakuussa 2019 olimme tilan­neet jalki­neiden materi­aa­leja Aasiasta. Valmis­tuksen oli määrä käynnistyä tammi–helmikuussa 2020. Ei saatu materi­aa­leja, saatiin korona­pan­demia, Tikka päivittelee.

Tuotanto kannatti siirtää Lieksaan osaavam­pien ompeli­joiden ja pohjan­pais­ta­jien käsiin.

Kun tekstii­li­tuo­tanto Kiinassa viimein käynnistyi, ”joka ikinen tilkku­tehdas aloitti hengi­tys­mas­ki­ma­te­ri­aalin valmis­ta­misen”. Materi­aa­li­tar­peissa käännyt­tiin hetkeksi euroop­pa­laisten toimit­ta­jien puoleen.

Ensim­mäiset Suomi Kengät valmis­tuivat Lieksassa touko­kuussa 2020. Samaan aikaan koronan vuoksi jälleen­myyjät peruivat tilauksiaan.

PELASTAVA VERKKOKAUPPA

Materi­aa­li­toi­mi­tukset Kiinasta takkui­levat edelleen. Konteissa tuotiin maskeja Kiinasta Euroop­paan. Nyt kontit lepäävät Euroo­passa, tavarat liikkuvat kanger­rellen. Merikul­je­tusten hinnat ovat kallis­tu­neet rajusti.

– Pari vuotta sitten kontti Kiinasta maksoi 800–1 000 taalaa, nyt 6 000–7 000 taalaa, Tikka kauhistelee.

Logis­tiikan hätärat­kai­suna on käytetty Siperiaa halkovia junarai­teita. Kerran junalasti jäi tulematta, kun mutavyöry rikkoi radan.

Vastoin­käy­mi­sistä huoli­matta 11 työnte­kijää tekee töitä Suomi Kengässä luotta­vaisin mielin. Koronan vuoksi saatu 100 000 euron tuki käytet­tiin verkko­kaupan kehit­tä­mi­seen. Juuri verkko­kauppa on pitänyt talouden plussalla. Verkko on myynti­ka­na­vista tärkein, jälleen­myyjiä ovat muun muassa Kesko, Halonen ja Kärkkäinen.

Panka­kos­kelle entiseen K‑markettiin kunnos­tetut tilat kävivät pian pieniksi. Jalki­ne­tehdas muutti viime vuoden­vaih­teessa tyhjäksi jääneen Rauhalan koulun tiloihin. Nyt tilaa on reippaat 1 200 neliötä. Seuraava haaste on tuotannon pullon­kaula – jalki­neita valmistuu nyt 30 000 parin vuosi­vauh­dilla. Kysyntää olisi selkeästi isommalle määrälle. Kasvua Suomi Kenkä aikoo hakea kansain­vä­li­siltä markkinoilta.

Järky­tyksen paikka

Suoma­lais­ko­tien aiemmin kylmillä lattioilla ehdit­tiin tepsu­tella Aino- ja Reino-tossuilla lähes 90 vuoden ajan. Alkujaan tossuja valmisti Suomen Kumitehdas Oy, sittemmin Nokian Jalki­neet Oy.

Vuonna 2004 Ainojen ja Reinojen valmistus siirtyi PK Kappi Oy:lle, joka ryhtyi valmis­ta­maan jalki­neita Lieksassa. Tossu­kauppa kävi hyvin, huippu­vuosi oli 2010. Lieksassa kotijal­ki­neik­sikin titulee­rat­tuja tossuja ehdit­tiin valmistaa noin 2,6 miljoonan parin verran.

Maalis­kuussa 2019 tehtaan ovesta sisään kävelivät asian­ajo­toi­miston lakimiehet; PK Kappi oli ajautunut konkurs­siin. Tehtaan kaikki 17 työnte­kijää irtisanottiin.

Konkurssi koski suoma­laisten sieluun. Some räjähti ja media tehtaili otsikoita. Suoma­laiset terapoivat menetystä jakamalla Aino- ja Reino-tarinoi­taan. Loppu­hui­pen­nuk­sena tehtaan verkko­kauppa kaatui, kun väki rynnisti ostamaan vielä yhdet Ainot ja Reinot.

Lieksan tehtaalla yli 10 vuotta työsken­nellyt Satu Turunen kuvaili tunto­jaan eräässä haastat­te­lussa ”järky­tyksen paikaksi”. Lakitoi­miston juristi kommentoi asiaa toiveik­kaasti totea­malla, että jatkaja etsitään ripeästi niin, että uusi yrittäjä pääsee hyppää­mään liikku­vaan junaan. Vaan eivätpä asiat sitten menneet­kään niin kuin Strömsössä.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA