Ainoja ja Reinoja Lieksassa valmistanut PK Kappi Oy teki konkurssin keväällä 2019. Siitä käynnistyi suomalaisen jalkinevalmistuksen vimmainen henkiinjäämiskamppailu. Nyt Suomi Kenkä hakee uutta nousua kansainvälisiltä markkinoilta.

23.6.2021

Liek­san jalkinete­htaan konkurssia seu­ran­neet tapah­tu­mat ovat kuin jän­ni­tys­ta­ri­na. Her­mopeliä konkurssipesän kohtalosta, pis­teliäitä kom­ment­te­ja suo­ma­laisen jalkinevalmis­tuk­sen mah­dot­to­muud­es­ta, koron­a­pan­demi­aa, mate­ri­aalip­u­laa ja pet­täneitä aikataulu­ja.

Kun ompeli­ja Satu Turusen viimeinen työpäivä jalkinete­htaal­la oli konkurssin jäl­keen päät­tynyt, hän pohti muut­toa pois Liek­sas­ta. Riv­i­taloa­sun­tokin oli jo myyn­nis­sä. Sit­ten kilahti puhe­lin. PK Kapin toinen yrit­täjä Arto Huhti­nen soit­ti. Hän kysyi, josko saisi antaa Turusen numeron Kare Tikalle.

Tikalla oli hoidet­ta­vanaan jo yksi jalkiney­htiö, Feel­max. Feel­max valmis­tut­ti jalkinei­ta Aasi­as­sa. Tuot­teis­sa oli paljon laatuon­gelmia. Tik­ka oli vaku­ut­tunut, että tuotan­to kan­nat­taa siirtää Liek­saan osaavampi­en ompeli­joiden ja poh­jan­pais­ta­jien käsi­in. Mielessä muhi myös kokon­aan uuden jalkine­mallis­ton luomi­nen.

– Kare soit­ti kysyen, josko voisin tul­la arvioimaan, mis­tä konkurssipesän koneista kan­nat­taa tehdä tar­jous. Juhan­nuk­sen kyn­nyk­sel­lä Kare soit­ti, että tar­jous oli men­nyt läpi, Turunen muis­telee.

BRÄNDIIN EI VARAA

Konkurssipesän tuotan­tovä­li­neet siir­tyivät Tikan perus­ta­malle Suo­mi Kenkä Oy:lle. Sen sijaan Aino- ja Reino-brän­di­en hin­ta karkasi käsistä. Brän­di myyti­in Fin­laysonille. Fin­laysonin toim­i­tusjo­hta­ja vaku­ut­ti medioiden haas­tat­teluis­sa, ettei jalkinei­den valmis­tus ole Suomes­sa kan­nat­tavaa. Ain­o­jen ja Reino­jen valmis­tuk­sen yhtiö siir­si Ital­i­aan.

– Suo­ma­laisen brändin valmis­tuk­sen siir­tymi­nen ulko­maille oli tyr­mistys. Ei ole sen koomin tääl­lä ihmiset pan­neet enää Ain­o­ja ja Reino­ja jalka­ansa, Turunen puuskah­taa.

TYÖSOPIMUS SYYSKUUSSA

Syysku­us­sa 2019 Turus­es­ta tuli Suo­mi Kengän ensim­mäi­nen työn­tek­i­jä. Ompeli­ja oli ehtinyt han­kkia myös pin­takäsit­telijän pätevyy­den. Tos­i­toimi­in maala­r­i­na ja lat­tia-asen­ta­jana hän pääsi tuo­ta pikaa ryhtyessään kun­nos­ta­maan Suo­mi Kengälle uusia tilo­ja Liek­saan.

Samaan aikaan Tik­ka painiske­li Suo­mi Kengän tuotan­tokonei­den kanssa. Kävi ilmi, ettei van­han kalus­ton tekni­ik­ka riit­tänyt uuden kenkä­mallis­ton tekemiseen. Oli investoita­va uuteen.

– Lokaku­us­sa 2019 olimme tilan­neet jalkinei­den mate­ri­aale­ja Aasi­as­ta. Valmis­tuk­sen oli määrä käyn­nistyä tammi–helmikuussa 2020. Ei saatu mate­ri­aale­ja, saati­in koron­a­pan­demia, Tik­ka päivit­telee.

Tuotan­to kan­nat­ti siirtää Liek­saan osaavampi­en ompeli­joiden ja poh­jan­pais­ta­jien käsi­in.

Kun tek­sti­il­i­tuotan­to Kiinas­sa viimein käyn­nistyi, ”joka iki­nen tilkkute­hdas aloit­ti hen­gi­tys­maski­ma­te­ri­aalin valmis­tamisen”. Mate­ri­aal­i­tarpeis­sa kään­nyt­ti­in het­kek­si euroop­palais­ten toimit­ta­jien puoleen.

Ensim­mäiset Suo­mi Kengät valmis­tu­i­v­at Liek­sas­sa toukoku­us­sa 2020. Samaan aikaan koro­nan vuok­si jälleen­myyjät perui­v­at tilauk­si­aan.

PELASTAVA VERKKOKAUPPA

Mate­ri­aal­i­toim­i­tuk­set Kiinas­ta takkuil­e­vat edelleen. Kon­teis­sa tuoti­in maske­ja Kiinas­ta Euroop­paan. Nyt kon­tit lep­äävät Euroopas­sa, tavarat liikku­vat kanger­rellen. Merikul­je­tusten hin­nat ovat kallis­tuneet rajusti.

– Pari vuot­ta sit­ten kont­ti Kiinas­ta mak­soi 800–1 000 taalaa, nyt 6 000–7 000 taalaa, Tik­ka kauhis­telee.

Logis­ti­ikan hätäratkaisuna on käytet­ty Siperi­aa halkovia junaraitei­ta. Ker­ran junalasti jäi tulemat­ta, kun mutavyöry rikkoi radan.

Vas­toinkäymi­sistä huoli­mat­ta 11 työn­tek­i­jää tekee töitä Suo­mi Kengässä luot­tavaisin mielin. Koro­nan vuok­si saatu 100 000 euron tuki käytet­ti­in verkkokau­pan kehit­tämiseen. Juuri verkkokaup­pa on pitänyt talouden plus­sal­la. Verkko on myyn­tikanav­ista tärkein, jälleen­myyjiä ovat muun muas­sa Kesko, Halo­nen ja Kärkkäi­nen.

Pankakoskelle entiseen K‑markettiin kun­nos­te­tut tilat kävivät pian pieniksi. Jalkinete­hdas muut­ti viime vuo­den­vai­h­teessa tyhjäk­si jääneen Rauha­lan koulun tiloi­hin. Nyt tilaa on reip­paat 1 200 neliötä. Seu­raa­va haaste on tuotan­non pul­lonkaula – jalkinei­ta valmis­tuu nyt 30 000 parin vuo­si­vauhdil­la. Kysyn­tää olisi selkeästi isom­malle määrälle. Kasvua Suo­mi Kenkä aikoo hakea kan­sain­välisiltä markki­noil­ta.

Järkytyksen paikka

Suo­ma­laisko­tien aiem­min kylmil­lä lat­tioil­la ehdit­ti­in tep­sutel­la Aino- ja Reino-tossuil­la läh­es 90 vuo­den ajan. Alku­jaan tossu­ja valmisti Suomen Kumite­hdas Oy, sit­tem­min Nokian Jalki­neet Oy.

Vuon­na 2004 Ain­o­jen ja Reino­jen valmis­tus siir­tyi PK Kap­pi Oy:lle, joka ryhtyi valmis­ta­maan jalkinei­ta Liek­sas­sa. Tossukaup­pa kävi hyvin, huip­pu­vu­osi oli 2010. Liek­sas­sa koti­jalkineik­sikin tit­uleer­at­tu­ja tossu­ja ehdit­ti­in valmis­taa noin 2,6 miljoo­nan parin ver­ran.

Maalisku­us­sa 2019 tehtaan oves­ta sisään käve­liv­ät asiana­jo­toimis­ton lakimiehet; PK Kap­pi oli ajau­tunut konkurssi­in. Tehtaan kaik­ki 17 työn­tek­i­jää irti­san­ot­ti­in.

Konkurssi kos­ki suo­ma­lais­ten sielu­un. Some räjähti ja media tehtaili otsikoi­ta. Suo­ma­laiset ter­apoi­vat mene­tys­tä jaka­mal­la Aino- ja Reino-tari­noitaan. Lop­puhuipen­nuk­se­na tehtaan verkkokaup­pa kaa­tui, kun väki ryn­nisti osta­maan vielä yhdet Ain­ot ja Reinot.

Liek­san tehtaal­la yli 10 vuot­ta työsken­nel­lyt Satu Turunen kuvaili tun­to­jaan eräässä haas­tat­telus­sa ”järky­tyk­sen paikak­si”. Lak­i­toimis­ton juristi kom­men­toi asi­aa toiveikkaasti totea­mal­la, että jatka­ja etsitään ripeästi niin, että uusi yrit­täjä pääsee hyp­päämään liikku­vaan junaan. Vaan eivät­pä asi­at sit­ten men­neetkään niin kuin Ström­sössä.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA