Työsuojeluvaltuutetun ABC julkaistu

”Norsua ei kannata syödä kokonaisena, vaan pala palalta. Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä, taitoa toimia erilaisten ihmisten parissa ja ennen kaikkea kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.” Huumorillakin höystetty työsuojeluvaltuutetun opas julkaistiin tänään Teollisuusliiton työympäristöwebinaarissa.

12.5.2021

– Halusimme tehdä tuleville työ­suo­jelu­val­tu­ute­tu­ille start­tau­sop­paan, jot­ta heil­lä olisi mah­dol­lisim­man mata­la kyn­nys aloit­taa uudessa hom­mas­saan. Mut­ta opas tar­joaa apua myös koke­neem­mille työ­suo­jelu­val­tu­ute­tu­ille.

Näin kuvasi upou­u­den Työ­suo­jelu­val­tu­ute­tun ABC ‑oppaan tavoit­tei­ta liiton työym­päristö- ja tasa-arvon­jaos­ton jäsen Ari-Pekka Kurik­ka Oulus­ta.

– Tavoit­teena on myös saa­da uudet val­tu­ute­tut osak­si liit­toa. Me olemme samaa porukkaa, puhal­lamme yhteen hiileen, ja kyn­nyk­sen kysyä liitos­ta neu­vo­ja on olta­va mata­la, Kurik­ka tote­si.

Opas kan­nus­taa ymmärtämään, että val­tu­ute­tun pesti on mie­lenki­in­toista yhteis­ten asioiden eteen­päin viemistä ja työ­paikan työ­suo­je­lu­toimin­nan kehit­tämistä. ABC pere­hdyt­tää uuden val­tu­ute­tun hänen oikeuk­si­in­sa ja velvol­lisuuk­si­in­sa, tutus­tut­taa tärkeimpi­in lakiko­hti­in, neu­voo mis­tä löytää koulu­tus­ta ja antaa kosolti käytän­nön neu­vo­ja.

Opas muis­tut­taa, että Teol­lisu­us­li­iton työ­val­tu­utet­tuna ketään ei jätetä yksin. ”Tuke­na ovat mm. Teol­lisu­us­li­iton työym­päristöyk­sikkö, alue­toimis­tot, Työ­tur­val­lisu­uskeskus, alue­hallintovi­ras­to sekä kol­le­gat muil­ta työ­paikoil­ta. Tehtävämme on tukea toinen toisi­amme!”

Työ­suo­jelu­val­tu­ute­tun ABC on ladat­tavis­sa liiton verkko­sivuil­ta.

”ME KOULUTAMME JATKOSSAKIN”

– Me Teol­lisu­us­li­it­tona tulemme tekemään työe­htosopimuk­set jatkos­sakin. Pidämme huolen siitä, että mei­dän työ­suo­jelu­val­tu­utet­tumme ja luot­ta­mus­miehemme ovat osaavaa ykköskaar­tia. Tulemme sat­saa­maan siihen, että he pysyvät koulutet­tuina ja mukana tiedon vir­ras­sa.

Näin vaku­ut­ti Teol­lisu­us­li­iton 1. vara­puheen­jo­hta­ja Tur­ja Lehto­nen avates­saan jo per­in­teisen, mut­ta webi­naarik­si muun­tuneet työym­päristösem­i­naarin. Tilaisu­us keräsi ruu­tu­jen ääreen läh­es 90 jäsen­tä.

Lehto­nen loi kat­sauk­sen työ­markki­noiden ”erit­täin kuumaan tilanteeseen” viitat­en Met­sä­te­ol­lisu­u­den ja Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den päätök­si­in hylätä työe­htosopimusten solmimi­nen val­takun­nal­lisel­la tasol­la.

Lehto­nen muis­tut­ti, että koko suo­ma­lainen työlain­säädän­tö perus­tuu yleis­si­tovi­in työe­htosopimuk­si­in. Hän vielä huo­maut­ti, että edes oikeu­sop­pi­neet eivät osaa ottaa kan­taa, mitä tämä työ­nan­ta­jien irtiot­to tulee merk­it­semään. Teol­lisu­us­li­iton per­im­mäistä tehtävää, työe­htosopimusten solmimista jäsen­ten parhaak­si, irtiotot eivät kuitenkaan siis hor­ju­ta mil­lään lail­la.

DIGIAIKA TULI, MUTTA TARKASTUKSIA HALUTAAN

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön valvon­ta­jo­hta­ja Arto Tero­nen ker­toi menos­sa olev­as­ta työ­suo­jelu­valvon­nan niin san­otus­ta runk­okaud­es­ta 2020–2023. Kau­den isku­lau­seisi­in kuu­luu ”ilmiöpo­h­jainen valvon­ta” ja han­kkeisi­in ”sup­pean kuor­mi­tuk­sen valvon­ta”, mil­lä yritetään saa­da työ­nan­ta­jat parem­min tun­nista­maan työ­paikan psykososi­aaliset kuor­mi­tustek­i­jät.

Tero­nen alle­vi­ivasi, että työ­suo­jelu­valvon­ta jousti nopeasti koron­avuo­den tarpeisi­in. Työ­suo­je­lu­tarkas­ta­jat tekivät työ­paikoille vir­tu­aali- ja asi­akir­jatarkas­tuk­sia, ja tyosuojelu.fi-sivus­tol­la käyti­in tutki­mas­sa esimerkik­si lomau­tus-sivua vuo­den 2020 maalisku­us­sa 120 000 ker­taa.

Valvon­ta­jo­hta­jan mielestä val­takun­nal­lis­es­ti tehtävät, saman tee­man alla jopa eri toimi­aloille kohdis­tu­vat tarkas­tuk­set samoin kuin inno­vati­ivi­su­us dig­i­työvä­linei­den käytössä voivat tehostaa viiden, ympäri Suomea toimi­van työ­suo­jelun vas­tu­ualueen toim­intaa.

Reaali­aikainen kyse­ly webi­naarin osal­lis­tu­jille kuitenkin pal­jasti, että työ­paikoille toiv­otaan ennen kaikkea ennal­ta ilmoit­ta­mat­to­mia työ­suo­je­lu­tarkas­tuk­sia. Samaa viestiä Teol­lisu­us­li­iton työym­päristöyk­sikkö saa työ­suo­jelu­val­tu­ute­tu­il­ta muu­toinkin.

MITATAAN, IHMISTÄ UNOHTAMATTA

Eli­na Parvi­ainen Human­Process Con­sult­ing Oy:stä alle­vi­ivasi ker­ta toisen­sa jäl­keen sitä, että hyvä ergono­mia syn­tyy jo suun­nit­telu­vai­heessa – ja vain siten, että ihmi­nen ote­taan kaikessa huomioon.

– Ergo­mia on ihmisen ja sys­teemin muiden osien vuorovaiku­tus­ta. Mut­ta miten hyvin yri­tyk­set huomioi­vat ihmiset valites­saan teknolo­gioi­ta ja jär­jestelmiä?

– Työ tulee tutkia ja mita­ta, jot­ta voidaan perustel­lusti suun­nitel­la ja mitoit­taa työt. Kel­lotus­ta kyl­lä tehdään, mut­ta todel­li­nen työn tutkimi­nen on jäänyt katveeseen. Niin kauan kuin jo suun­nit­telu­vai­heessa ei saa­da ihmistä mukaan, mikään jär­jestelmä ei tule toim­i­maan hyvin. Ja sit­ten jäädään vain reagoimaan tilanteeseen jälkikä­teen.

Parvi­ainen kuvaili, että työelämä muut­tuu dig­i­tal­isaa­tion myötä yhä rajum­mal­la vauhdil­la ja yhä suurem­min rysäyksin.

– Minä pelkään, että dig­i­tal­isaa­tion ansios­ta tulee anture­i­ta, jot­ka anta­vat hirveästi dataa ihmis­es­tä, mut­ta sit­ten kaik­ki muut tek­i­jät jäävät huomiotta.

Kuun­telijoil­ta tuli Parvi­aiselle kysymys: Mik­si tehtaas­sa voidaan edelleen pul­ta­ta lat­ti­aan kallis uusi kone, mitään työn tek­i­jöille etukä­teen ker­tomat­ta tai mil­lään lail­la osal­lis­ta­mat­ta, ja sit­ten huo­mataan vas­ta jäl­keen­päin, että ei siinä ihmi­nen pystykään tekemään töitä?

Ergono­mia-asiantun­ti­ja tote­si, että tämä onkin aivan val­takun­nan tason kysymys, jos­ta esimerkik­si Työter­veyslaitok­sen tulisi ottaa kop­pia. Työn todel­liset tek­i­jät tulisi osal­lis­taa han­k­in­to­jen suun­nit­telu­un heti alku­vai­heessa, niin voisi viestin muo­toil­la.

– Jos ihmistä ei ote­ta huomioon jo suun­nit­telu­vai­heessa, ei se kalliskaan kone voi toimia parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la, Parvi­ainen tote­si.

MUUTETAAN YMPÄRISTÖÄ, EI TYÖNTEKIJÄÄ

– Ergono­mia on ennen kaikkea suun­nit­telua. Kehit­tämisko­hteet liit­tyvät aina työym­päristöön ja toim­inta­jär­jestelmään. Peri­aat­teena ei ole muut­taa yksilön suori­tuskykyä, tote­si MSK Cab­in Group Oy:n työ­suo­jelupääl­likkö ja ergono­mi Teemu Suokko.

Kehit­tämisen kohteina pitää olla työpros­es­sit, menetelmät, jär­jestelmä, apu­vä­li­neet, tuot­teet, koneet, laitteet,lay-outit ja työjär­jeste­lyt, Suokko opasti. Mut­ta saman­laisia toimia työhyv­in­voin­nin ja tuot­tavu­u­den eteen on vaikea monistaa eri yri­tyk­si­in. On tun­net­ta­va ihmiset ja toim­inta, sil­loin on mah­dol­lisu­us onnis­tua.

Ter­vey­den edis­täjät olet­ta­vat anta­vansa asiantun­ti­juuten­sa yri­tys­ten käyt­töön yksikön kaut­ta, Suokko kuvaili. Koko ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä hoitaa, infoaa, kon­trol­loi ja kuntout­taa yksilöä, ja yleen­sä vas­ta jälkikä­teen. Työelämän kehit­täjät puolestaan olet­ta­vat kehit­tävän­sä työtä irral­lise­na ihmis­es­tä.

Tyyp­il­lisessä työhyv­in­voin­tipro­jek­tis­sa ryhdytään Suokon mukaan jär­jestämään tyky-päiviä, annetaan rav­in­toneu­von­taa ja kehote­taan liikku­maan. Samaan aikaan yri­tyk­sessä kär­sitään laatuon­gelmista ja häir­iöistä.

– Ne laatuon­gel­mat jäävät, vaik­ka sinä söisit kuin­ka ter­veel­lis­es­ti, Mut­ta jos kehitet­täisi­in niitä työmenetelmiä ja ‑pros­esse­ja, ja kun se tehtäisi­in yhteistyössä ja osal­lis­tavasti, minä väit­täisin, että voisi­vat ne sairaus­lo­matkin vähen­tyä, Suokko kuvaili.

– Tuot­tavu­us kas­vat­taa työhyv­in­voin­tia ja se tarvit­see osal­lis­tavaa ergono­mi­aa, työ­suo­jelupääl­likkö tiivisti.

Suokko vaatikin eri asiantun­ti­jaryh­miltä ter­vey­den­huol­lon ja työelämän kuilun ylit­tämistä. Hänestä koko asiantun­ti­jatyössä on keski­tyt­tävä tekemään käytän­nön yhteistyötä.

– On keski­tyt­tävä toim­inta­jär­jestelmien kehit­tämiseen yhteistyössä yri­tys­ten kanssa, jot­ta ennuste koko henkilökun­nan työkyvyn säi­lyt­tämisek­si ja työhyv­in­voin­nin edis­tämisek­si para­nee.

Mitä tek­isit, jos saisit 50 000 euroa henkilöstön työhyv­in­voin­nin paran­tamiseen? Suokko kysyi.

MSK Group Oy:öön kuu­lu­val­la Jun­car­il­la laitet­ti­in rahat tilanteen selvit­tämiseen, hyö­dyn­net­ti­in tekni­ikkaa, tehti­in yhteistyötä ja osal­lis­tet­ti­in työn­tek­i­jät ja muutet­ti­in ja kehitet­ti­in toim­inta­jär­jestelmää. Tek­i­jä-lehdessä 1/2021 julka­isti­in artikke­li kehi­tyshankkeen kulus­ta ja tulok­sista tuotan­to­työn­tek­i­jöi­den näkökul­mas­ta.

Suokko ker­toi, että tehtaan tuot­tavu­us nousi 5 pros­ent­tia. Sairaus­lo­mat vähenivät niin paljon, että yri­tys säästi paris­sa vuodessa yli 200 000 euroa. Tap­atur­mat ovat vähen­tyneet nol­laan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JOHANNES TERVO