Heli­kop­te­ri­ra­haa taivaalta

Pande­mian takia Yhdys­val­tain, Hong­kon­gin, Macaon ja Singa­po­ren kansa­lai­sille on annettu RAHAA TAI ERÄÄNLAISIA LAHJAKORTTEJA, vastik­keetta. Ideana on, että kansa­lai­set kulut­tai­si­vat rahat ja näin ELVYTTÄISIVÄT TALOUTTA.

Ekono­mis­tit puhu­vat käsit­teestä HELIKOPTERIRAHA. Ensim­mäi­sen kerran termin esit­teli talous­tie­tei­lijä Milton Fried­man vuonna 1969. Fried­man pohti tuol­loin artik­ke­lis­saan, miten kulut­ta­ja­tuot­tei­den ja ‑palve­lui­den hinnoille kävisi, jos kaikille kansa­lai­sille jaet­tai­siin rahaa heli­kop­te­rista pudottamalla.

Heli­kop­te­ri­raha ei ole täsmäl­li­nen talous­tie­teen termi. Rahoja ei siis ole pakko heitellä heli­kop­te­rista, vaan esimer­kiksi keskus­pank­kien SUORAAN VALTIOIDEN BUDJETTEIHIN maksama rahaa voitai­siin pitää helikopterirahana.

Ylei­sem­min heli­kop­te­ri­ra­haa pide­tään­kin nime­no­maan KESKUSPANKKIEN ELVYTYSKEINONA eli raha­po­liit­ti­sena elvy­tyk­senä. Siksi Yhdys­val­tain, Hong­kon­gin, Macaon ja Singa­po­ren elvy­tys ei oikeas­taan ole heli­kop­te­ri­ra­hoi­tusta, vaikka näin onkin laajalti uutisoitu.

Ylei­sem­min heli­kop­te­ri­ra­haa pide­tään­kin nime­no­maan keskus­pank­kien elvytyskeinona.

Heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus halu­taan ajatella nime­no­maan keskus­pank­kien keinoksi. Kun rahan jakaa keskus­pankki, se taval­laan LUO TÄMÄN UUDEN RAHAN. Moni ekono­misti suhtau­tuu sen vuoksi heli­kop­te­ri­ra­hoi­tuk­seen epäil­len. He pelkää­vät uuden rahan johta­van hallit­se­mat­to­maan KULUTTAJAHINTOJEN NOUSUUN eli inflaatioon.

Tällä hetkellä ongel­mana tosin on enem­män HINTOJEN LASKU ELI DEFLAATIO. Esimer­kiksi loka­kuussa euroa­lu­een kulut­ta­ja­hin­nat laski­vat 0,3 prosent­tia viime vuoden loka­kuu­hun verrat­tuna. Vaikka hinto­jen lasku voi kuulos­taa äkki­sel­tään kivalta, olisi sillä kansan­ta­louk­sien kannalta huonoja vaikutuksia.

Vallit­se­van talous­teo­rian mukaan kulut­ta­ja­tuot­tei­den hinto­jen laskiessa ihmi­set lykkää­vät osta­mista, mikä johtaa TYÖTTÖMYYTEEN JA TALOUDEN LASKUKAUTEEN.

Heli­kop­te­ri­raha on nous­sut julki­seen keskus­te­luun aina tasai­sin välia­join, kun talou­dessa on mennyt heikosti. Epävar­moina aikoina heli­kop­te­ri­raha ei kuiten­kaan ole tehokkaimmillaan.

Jos ihmi­sillä ei ole luot­ta­musta tule­vaan, he siir­täi­si­vät saamansa heli­kop­te­ri­ra­han isolta osin sääs­töön, jolloin sillä ei olisi elvyt­tä­vää vaikutusta.

Pande­mian jälkei­sessä maail­massa heli­kop­te­ri­ra­han teho voisi olla parempi.

TAVOITTEENA MALTILLINEN HINTOJEN NOUSU

Keskus­pan­kit halua­vat kulut­ta­ja­tuot­tei­den ja ‑palve­lui­den hinto­jen kasva­van maltil­li­sesti. Sen ajatel­laan kannus­ta­van kulut­ta­maan, inves­toi­maan ja edis­tä­mään laajem­min­kin yhteis­kun­tien kehittymistä.

Viime vuosina keskus­pank­kien tavoit­teet inflaa­tiosta ovat jääneet täyt­ty­mättä. Tämä on lisän­nyt keskus­te­lua uusista keinoista, joilla inflaa­tio saadaan nousemaan.

Heli­kop­te­ri­raha on nouse­massa vartee­no­tet­ta­vaksi vaih­toeh­doksi. Esimer­kiksi Lähi­Ta­pio­lan yksi­tyis­ta­lou­den ekono­misti Hannu Nummiaro kirjoitti touko­kuussa, että heli­kop­te­ri­raha on realis­ti­nen raha­po­li­tii­kan seuraava askel.

TOIVEENA SAADA KANSALAISET KULUTTAMAAN

Euroo­pan keskus­pankki EKP on viime vuosina pyrki­nyt nosta­maan inflaa­tiota osta­malla velka­kir­joja pankeilta ja sijoit­ta­jilta sekä kannus­ta­malla pitkä­ai­kai­sen rahoi­tuk­sen avulla pank­keja lisää­mään luoton­an­toa yrityk­sille ja kotitalouksille.

Suomen Pankin ekono­misti Olli-Matti Laineen tutki­muk­sen mukaan vuonna 2016 alka­nut EKP:n toinen operaa­tio (TLTRO-II) kiih­dytti pank­kien lainan­an­toa yrityk­sille. Laine ei kuiten­kaan löytä­nyt näyt­töä, että operaa­tioilla olisi ollut vaiku­tusta kulutusluottoihin.

Vastaa­vat tutki­mus­tu­lok­set voivat lisätä heli­kop­te­ri­ra­hoi­tuk­sen kanna­tusta, sillä keino voisi toimia parem­min yksi­tyis­ten kansa­lais­ten kulu­tuk­sen lisää­mi­sessä. Eri vuosina tehty­jen kyse­ly­tut­ki­mus­ten mukaan euroa­lu­een kansa­lai­set käyt­täi­si­vät heli­kop­te­ri­ra­hasta kulu­tuk­seen 30 – 55 prosenttia.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ /​ UP