”Puolustusteollisuuden kotimaisuusaste on laskenut” – euroja virtaa ulkomaille
TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN
Teollisuusliiton selvityksen mukaan tulevista puolustusvälinehankinnoista noin 75 senttiä jokaista euroa kohden menee Suomen ulkopuolelle. Poliittisilla päätöksillä on mahdollista vaikuttaa suuntaan.
”Puolustushankinta tai -vienti eivät automaattisesti kasvata kansantaloutta tai lisää työtä, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija, FT Matti Roitto.
Roiton tekemän selvityksen mukaan tulevista puolustusvälinehankinnoista noin 75 senttiä jokaista euroa kohden menee Suomen ulkopuolelle.
– Puolustuskykyä on pidetty yllä ansiokkaasti, mutta puolustusteollisuuden kotimaisuusaste on laskenut.
Esimerkiksi Ruotsissa suunta on samaan aikaan ollut päinvastainen: puolustuskykyä on laskettu, mutta puolustusvälineteollisuus on pidetty laajana.
SUUNNITELMA TARVITAAN
Puolustusmenot, hankinnat ja työpaikat – Mitä jää Suomeen? -selvitys on ensimmäinen laatuaan Suomessa. 6.10.2026 julkaistu selvitys perustuu julkisiin aineistoihin, tutkimuskirjallisuuteen sekä Teollisuusliiton toimialaseurantaan ja luottamusmiehille tehtyyn kyselyyn.
Selvitys vastaa työpaikoilta tulleeseen huoleen, miten puolustukseen käytetyt voimavarat hyödyttävät kotimaassa. Tavoitteena on avata keskustelua ja nostaa esiin pitkän aikavälin suunnittelun tarve.
– Tuotteita, kapasiteettia ja osaamista ei rakenneta hetkessä. Pitäisi pystyä katsomaan myös keskipitkälle ja pitkälle aikavälille, Roitto sanoo.
Suurtilaus ei ole sama asia kuin suuri työmäärä Suomessa.
Käsillä olevaan uhkaan oikea ratkaisu voi olla valmis ulkoa ostettu järjestelmä, mutta pidemmän päälle oma tuotanto hyödyttäisi yhteiskuntaa myös laajemmin: työ ja toimeentulo ovat nekin turvallisuuskysymyksiä.
Selvityksessä arvioidaan, että puolustusmenojen 0,5 prosenttiyksikön kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen merkitsee 5 000–7 000 henkilötyövuoden työpanosta.
TUOTANTOA ULKOMAILLE
Puolustustarvikkeiden viennissäkin hyötyjä valuu ulkomaille, sillä tilaajat asettavat usein ehtoja, jotka siirtävät tuotantoa lisenssivalmistukseen ulkomaille.
– Näyttää siltä, että tilauskirjat ovat täynnä, mutta näistä aika paljon tehdään tilaajamaissa, Roitto sanoo.
Esimerkiksi Saksa on tilannut Suomen valtion pääomistamalta Patrialta panssariajoneuvoja optioineen yli kahdella miljardilla eurolla. Vaunut kuitenkin valmistetaan pääosin Saksassa.
– Suurtilaus ei ole sama asia kuin suuri työmäärä Suomessa.
Tuotteita, kapasiteettia ja osaamista ei rakenneta hetkessä.
Julkiset lähteet eivät kerro, että Suomi olisi pyrkinyt asettamaan vastaavia ehtoja omille puolustushankinnoilleen.
– Jos ei edes yritetä kotiuttaa enemmän, näyttää nihkeältä, Roitto sanoo.
Euroopan unionin kilpailulainsäädäntö vähentää kotiinpäin vetämisen mahdollisuuksia, mutta kansallisen turvallisuuden nimissä on mahdollista soveltaa sääntöjä.
– Liikkumavaraa on, mutta Suomi on tulkinnut sitä varsin niukasti.
AJATUKSEN AIHETTA
Selvityksen julkistus järjestettiin tieteellisen väitöstilaisuuden tyyliä mukaillen. Roitto esitteli selvityksen seikkaperäisesti, minkä jälkeen dosentti Heikki Roiko-Jokela Jyväskylän yliopistolta arvioi selvitystä ja esitti kysymyksiä.
Roiko-Jokela totesi selvityksen olevan laadukas. Aihetta on tutkittu Suomessa vähän.
– Selvitys on tärkeä avaus merkittävästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä, Roiko-Jokela sanoo.
Sekä Roitto että Roiko-Jokela olivat yhtä mieltä siitä, että puolustushankintoja kannattaa suunnitella pitkällä aikavälillä. Suuntaa on mahdollista muuttaa poliittisilla päätöksillä.
– Selvitys antaa päätöksentekijöille ajattelemisen aihetta, Roiko-Jokela sanoo.
