Ajassa
Teollisuusliitto hakee suunnanmuutosta työmarkkinapolitiikkaan – ”Tavoittelemme aitoa korjausliikettä”
Teollisuusliitto esittää seuraavalle hallitukselle useita työmarkkinauudistuksia. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan tavoitteena on vakaat työmarkkinat, reilu kilpailu ja työntekijöiden turvattu asema.
TÄSTÄ ON KYSE
- Teollisuusliitto julkisti työmarkkinoiden kehittämistä koskevat eduskuntavaalitavoitteensa.
- Teollisuusliitto haluaa, että lakiin kirjattu vientimalli kumottaisiin.
- Teollisuusliitto esittää useita muutoksia, jotka koskevat muun muassa lakko-oikeuden rajoituksia, paikallista sopimista ja luottamusmiehen asemaa. Myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus olisi palautettava.
Ensi vuoden huhtikuussa järjestetään seuraavat eduskuntavaalit. Teollisuusliitto julkisti mediatilaisuudessa 25.3.2026 eduskuntavaalitavoitteensa, jotka koskevat työmarkkinoiden kehittämistä. Teollisuusliiton koko vaaliohjelma julkistetaan 10.6.2026.
Kokoomuksen Petteri Orpon ja perussuomalaisten Riikka Purran johtama hallitus on kuluvalla hallituskaudellaan tehnyt useita muutoksia työmarkkinoihin, jotka ovat suistaneet markkinat pois pohjoismaisesta mallista.
– Esittämämme uudistukset palauttavat Suomen työmarkkinajärjestelmän sille pohjoismaiselle raiteelle, jonne se kuuluu. Tavoittelemme aitoa korjausliikettä, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Aallon mukaan Teollisuusliiton tavoitteena on, että työmarkkinat olisivat vakaat, kilpailu olisi reilua ja työntekijöiden asema olisi turvattu.
– Suurin osa tavoitteistamme on julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraaleja.
SOVITTELUTOIMINTAA UUDISTETTAVA
Teollisuusliitto esittää, että lakisääteinen vientivetoinen malli kumottaisiin. Liiton näkökulmasta malli on johtanut siihen, että valtakunnansovittelija nojaa yksinomaan työnantajapuolen näkemyksiin. Nykyinen malli on heikentänyt sovittelun tasapuolisuutta, kiristänyt neuvotteluita ja lisännyt työriitojen määrää.
– Esitämme, että valtakunnansovittelijan hallinnollista riippumattomuutta lisätään, sovittelun tasapuolisuus varmistetaan ja neuvottelutiedot suojataan nykyistä paremmin, Aalto totesi.
Ehdotukseen sisältyy, että valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustetaan uusi yksikkö, jonka tehtävänä on taloudellisen tilannekuvan luominen. Nyt valtakunnansovittelija tukeutuu pääsääntöisesti työnantajapuolen tarjoamaan taloudelliseen materiaaliin.
– Tällainen yksikkö voisi palvella tasapuolisesti sekä työntekijöitä että työnantajia.
Tämän lisäksi Teollisuusliitto haluaa, että työriitalain sovittelua ohjaavaa säännöstä tarkasteltaisiin uudelleen. Järjestelmä on jäykkä ja se luo huomattavan paineen niin sanottua päänavaajasopimusta neuvotteleville osapuolille huomioida neuvotteluissaan myös muita aloja.
Esitämme, että valtakunnansovittelijan hallinnollista riippumattomuutta lisätään.
Koska Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n neuvottelema työehtosopimus teknologiateollisuuteen toimii usein niin sanottuna päänavaajasopimuksena, se sitoo toisaalta myös Teollisuusliiton käsiä neuvotella muiden sopimusalojensa työehtosopimuksia.
– Me emme siis neuvottele vain omien alojemme työehdoista vaan neuvottelemme kaikkien alojen työehdoista. Koska asia on kirjattu lakiin, se tekee meidän näkökulmastamme neuvottelujärjestelmästä entistä jäykemmän. Meidän mielestämme lainsäädännöllä ei pidä lukita miltään alalta työehtosopimusneuvotteluita, ei edes päänavaajana toimivalta teknologiateollisuudelta.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen totesi tiedotustilaisuudessa, että itse asiassa vientivetoinen malli on merkinnyt paluuta vanhaan.
– Tällä hetkellä tämä vientivetoinen malli on tietynlainen liittokierros. Todellisuudessa tästä on tullut Teollisuusliiton tupo. En sano, että tämä malli on kokonaisuudessaan rikki, mutta siinä on valuvirheitä, Lehtonen totesi.
KORJATAAN LAKKO-OIKEUTTA JA PARANNETAAN PAIKALLISTA SOPIMISTA
Teollisuusliitto haluaa myös, että seuraava hallitus korjaisi työtaisteluoikeuden rajoituksissa tehdyt ylilyönnit. Tämä tarkoittaa, että tukityötaisteluiden sääntelyä olisi selkeytettävä.
Hyvityssakkoseuraamuksia olisi muutettava siten, että työnantajien tes-rikkomusten ja työntekijäpuolen työrauharikkomusten hyvityssakot vastaisivat toisiaan. Lisäksi työntekijöitä koskeva henkilökohtainen 200 euron sanktio laittomaan lakkoon osallistumisesta pitäisi poistaa.
Myös paikallisen sopimisen laatua täytyisi Teollisuusliiton mielestä parantaa. Työsuojeluviranomaisille pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia puuttua järjestäytymättömän työantajakentän paikallisten sopimusten epäkohtiin. Paikallinen sopimus voisi astua voimaan vasta, kun se on toimitettu viranomaisille. Lisäksi sopimisessa olisi noudatettava työehtosopimusten mukaisia neuvottelumenetelmiä ja luottamusmiehille olisi turvattava oikeus edustaa koko henkilökuntaa.
Pääsääntöisesti sopimusongelmat liittyvät työaikoihin.
Teollisuusliiton työmarkkinajohtajan Jyrki Virtasen mukaan muutokset paikalliseen sopimiseen olisivat tärkeitä, sillä jo nyt on nähty, että lakia noudatetaan heikosti ja virheellisesti tehtyjä sopimuksia on paljon.
– Meidän sopimusaloillamme järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia, jotka myös oli toimitettu viranomaisille, on 11 yritystä ja 32 sopimusta, joista 18 oli työehtosopimustemme vastaisia, Virtanen sanoi.
– Pääsääntöisesti sopimusongelmat liittyvät työaikoihin ja iso määrä näkyy myös siinä, että neuvottelumenetelmiä ei ole noudatettu.
Teollisuusliiton haluamiin työmarkkinauudistuksiin kuuluvat myös luottamusmiehen aseman tunnustaminen kaikilla työpaikoilla, työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistaminen sekä työehtosopimusten tulkintaetuoikeuden kääntäminen työntekijöille. Tämä koskisi erityisesti järjestäytymätöntä yrityskenttää.
VEROVÄHENNYSOIKEUS PALAUTETTAVA
Vuoden alusta voimaan tullut työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto on Teollisuusliiton kumottavien päätösten listalla. Tämä tavoite on Teollisuusliiton tavoitteista se, jolla on kustannusvaikutuksia valtiontalouteen. Hintalappu on 180 miljoonaa euroa.
– Hallitus on tehnyt useita toimia, joilla on haluttu järkyttää järjestäytyneitä työmarkkinoita. Tämä on yksi niistä. Meidän näkemyksemme mukaan, kun tuetaan järjestäytynyttä työmarkkinatoimintaa, se johtaa työn tuottavuuden kasvuun ja sitä kautta siitä on etua myös työnantajille, Riku Aalto sanoi.
POIKKEUKSELLINEN KRITIIKKI HALLITUKSELLE
Suomen hallitus on hallituskautensa aikana tehnyt useita muutoksia, joilla on vaikutettu työntekijöiden asemaan, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Teollisuusliiton jäsenten näkemys hallituksen toimista on tyrmäävä.
Teollisuusliiton tekemässä jäsenpaneelikyselyssä enemmistö jäsenistä antoi hallitukselle kouluarvosanaksi nelosen. Kyselyn keskiarvo oli 4,9. Enemmistö jäsenistä (65,8 %) kertoi, että seuraavissa eduskuntavaaleissa heidän äänestyspäätökseensä vaikuttaa se, ettei Orpon-Purran hallitus saa jatkokautta.
Riku Aallon mukaan jäsenistön antama kritiikki on poikkeuksellisen voimakasta.
– Ei tullut 100 000 uutta työpaikkaa yrityksiin. Tuli 100 000 uutta köyhää Kelaan ja kassoihin. Velkaantumista ei taitettu, vaan Suomi päätyi EU:n tarkkailuluokalle. Rahat, jotka otettiin työntekijöiden turvasta ja oikeuksista, jaettiin verohelpotuksina suurituloisille ja elinkeinoelämälle, Aalto sanoi.
– Tältä näyttää epäonnistuminen, jonka mittaluokalle on vaikea löytää vertailukohtaa Suomen poliittisessa historiassa.
