Liitossa
Valtuustohaastattelu: Jäsenmäärän lasku olisi saatava taittumaan
Teollisuusliiton valtuuston jäsenten mielestä etenkin oppilaitoksista voisi löytyä avaimia jäsenkatoon. Hallituksen hyökkäys ay-liikettä vastaan herättää huolta.
Teollisuusliiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa 26.–27.11.2025. Hallituksen toimet ay-liikkeen aseman heikentämiseksi, liiton jäsenmäärän kehitys sekä ammattiosastojen talouden kehitys tulevaisuudessa puhututtivat valtuustoa runsaasti. Lue lisää valtuuston yleiskeskustelusta täältä.
Raskas työehtosopimusneuvottelujen kierros on useimmilla aloilla takana. Eikä tälläkään kertaa säästytty täysin ilman työtaistelutoimia. Pitkät lakot verottivat jäsenmääriä joillakin työpaikoilla.
Samalla Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on useilla toimillaan pyrkinyt heikentämään ammattiliittojen asemaa työmarkkinoilla. Kehitys puhututtaa työpaikoilla ja herättää huolta.
– Hallituksen toimet eivät ainakaan helpota ammattiliittojen toimintaa, Riitta Kattelus puutuotesektorilta sanoo.
Ismo Viirimaa kemiansektorilta puolestaan toteaa, että hallituksen toimet ovat tietoista pyrkimystä murentaa ay-liikkeen valtaa.
– Nämä kaikki toimet ovat suora hyökkäys ay-liikettä kohtaan. Toimilla hallitus on pyrkinyt murentamaan ay-liikkeen valtaa, Ismo Viirimaa pohtii.
Minna Kaski teknologiasektorilta sanoo, että kehityssuunta on osin pysyvä ja se on pelottavaa.
– Kyllä me toki tiedämme, että seuraavat hallitukset eivät tule kumoamaan nykyhallituksen päätöksiä. Ehkä joitakin, mutta emme tule enää pääsemään aiempaan asemaamme. Tämä on pelottavaa, Minna Kaski miettii.
NUORILLE LISÄÄ TIETOUTTA AMMATTILIITOISTA
Ammattiliittojen, myös Teollisuusliiton jäsen määrä on laskenut jo vuosia. Tämä trendi olisi saatava käännettyä, jotta voima oikeudenmukaisten työehtojen puolustamiseksi säilyisi.
Jäsenmääräkatoon on monta syytä. Katteluksen työpaikalla vaneritehdas UPM Plywood Oy Joensuussa iso jäsenmäärän lasku koettiin keväällä.
– Meillä oli niin pitkä lakko, että jäseniä erosi, Kattelus sanoo.
Katteluksen mukaan, kun työpaikoilla irtisanotaan ihmisiä eikä uusia oteta, jäsenmäärän lisääminen on haasteellista.
Turvakenkävalmistuksesta tunnetulla Sievi Jalkineella työskentelevä Viirimaa puolestaan sanoo, että heillä iso potentiaalinen jäsenryhmä ovat ulkomaalaiset työntekijät. Heille tietoa liitosta olisi lisättävä. Toinen merkittävä potentiaalinen jäsenryhmä ovat oppilaitoksissa opiskelevat nuoret.
– Erittäin hyvä polku saada lisää jäseniä olisivat oppilaitokset. Oppilaitoksissa, opistoissa ja muilla koulutuspaikoilla on paljon potentiaalista jäsenkuntaa, Viirimaa pohtii.
– Oppilaitoksista tuleville nuorille pitäisi lisätä tietoisuutta ammattiliitoista ja niiden toiminnasta.
Moottori- ja generaattorivalmistaja ABB Oy Large Motors and Generatorsilla työskentelevä Kaski on samaa mieltä.
– Oppilaitostiedottamista pitäisi lisätä.
Tiedotuksen lisääminen on jäänyt nyt ammattiliittojen harteille. Kotona tai koulussa ammattiliittojen toiminnasta puhutaan vähän.
– Moni töihin tuleva nuori ei välttämättä ole edes kuullut koskaan ammattiliitosta. Kun itse olin nuori, äiti sanoi, että liityt liittoon. Nyt kotona liitoista ei puhuta mitään, Kattelus muistuttaa.
MUUTOKSET JÄSENMAKSUPALAUTUSJÄRJESTELMÄÄN PUHUTUTTAVAT
Laskevan jäsenmääräkehityksen taittaminen olisi tärkeää myös ammattiosastojen talouden kannalta. Syysvaltuustossa herätti paljon keskustelua uusi jäsenmaksupalautusjärjestelmä, johon on ehdotettu porrastettua mallia. Lue lisää jäsenmaksupalautusjärjestelmän muutoksesta täältä.
Eri portaille asetettavat vaatimukset kirvoittivat paljon pohdintaa valtuutetuissa.
– Kun meillä on yhden työpaikan ammattiosasto, tulee varmasti haasteita järjestää toiminta niin, että saisimme edes toiseksi ylimmän tason palautukset, Kattelus sanoo.
Uusi järjestelmä auttaa jäseniä näkemään, että heidän rahojaan käytetään muuhunkin kuin huvitteluun.
Viirimaan ammattiosastossa kokemukset ovat hieman toiset.
– Tällä hetkellä näyttää, että täytämme toiseksi ylimmän tason vaatimukset helposti. Mutta en tiedä, motivoiko ylimmän tason vain muutaman prosenttiyksikön korotus tekemään niin paljon enemmän töitä, Viirimaa miettii.
– Liiton puolelta on tullut puhetta siitä, että ammattiosastot ovat matkatoimistoja tai huvitoimikuntia. Meillä asia on koettu niin, että uusi järjestelmä voisi motivoida ammattiosastoja ja toisaalta auttaa jäseniä näkemään, että heidän rahojaan käytetään muuhunkin kuin huvitteluun.
Kasken mielestä palautusjärjestelmän muuttaminen on ymmärrettävää. Mutta sääntöjen pitää olla selvät kaikille.
– Menneen hallituskauden aikana olen yrittänyt tuoda paljon koulutusta osastoon ja jäsenille. Siinä mielessä vaatimukset eivät näytä ongelmallisilta. Sääntöjen on kuitenkin oltava selvät, että tiedetään mikä mihinkin tasoon riittää, Kaski toteaa.
