Avainsana: jäsenet

Jäsenet ovat tärkein voimavara

Jäsenet ovat ammattiliiton ja ammattiosastojen tärkein voimavara. Ilman jäseniä ei ole osastoja eikä liittoa. Toisaalta ilman työntekijöiden korkeaa järjestäytymisastetta liitolla ja sen edustamilla työntekijöillä ei ole täysimittaista neuvotteluasemaa suhteessa työnantajiin eikä vaikuttavaa vipuvartta suhteessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kyse on monelle itsestään selvästä asiasta, mutta samalla faktasta, jonka toistaminen on tarpeellista ja välttämätöntä. Jäsenten ja heidän aktiivisuutensa merkitys kaiken toiminnan perustana ei voi koskaan nauttia liian suurta huomiota. Vain tehokkaasti järjestäytynyt ja sopimusalojensa työntekijöitä kattavasti edustava ammattiliitto voi menestyä edunvalvonnassa, puhutaanpa sitten neuvottelemisesta valtakunnallisesti liittotason sopijaosapuolten kesken tai paikallisesti, tai työelämän lainsäädäntöön vaikuttamisesta.

Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat viime vuosina tyypillisesti alentuneet. Näin on piirtynyt Teollisuusliitonkin jäsenmäärää kuvaava käyrä. Koettu kehitys ei kuitenkaan ole millään tavalla ennalta määrätty tai yksioikoinen. Jäsenmäärät ovat ajoittain ja paikoitellen myös kasvaneet.

Kasvun taustalta löytyy yleensä kaksi tekijää, joista kumpikaan ei edusta minkäänlaista salamyhkäisyyttä. Ensimmäinen on se, että toimintaympäristössä on tapahtunut jotain, mikä on herättänyt edunvalvonnan tarpeen ja työntekijöiden mielenkiinnon omien asioiden edistämiseen. Toinen on se, että järjestäytymättömille työntekijöille on tarjottu mahdollisuutta liittyä liiton jäseneksi.

Näistä jälkimmäinen toimintamalli on osoittautunut toimivaksi silloinkin, kun työntekijöiden keskuudessa ei ole koettu erityisiä tarpeita edunvalvonnan voimistamiseen. Suurin yksittäinen syy ammattiliittoon liittymättä jäämiselle nimittäin on edelleen se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut, saati ottanut asiaa puheeksi.

Parhaita jäsenyyden suosittelijoita ovat ammattiosastoon ja liittoon järjestäytyneet työkaverit. Työpaikalta, kotiseudulta tai muista yhteyksistä tutun ihmisen luotettava kokemuksen ääni painaa jäsenyyden tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä puntaroitaessa paljon. Päätös on aina liittymistä harkitsevalla ihmisellä, mutta olennaista on, että jäsenyyden tarjoaja on antanut jäsenyyttä harkitsevalle uutta ja tarpeellista tietoa päätöksenteon pohjaksi. On ratkaisu sitten mikä tahansa, on jäsenyyden tarjoaja ollut oikealla asialla. Tarkoituksena on yhteisen edunvalvonnan ja sen myötä myös oman aseman vahvistaminen.

Uusien jäsenten hankintaan ja olemassa olevien jäsenten asioiden hyvään hoitamiseen panostavat ammattiosastot, työpaikkojen luottamushenkilöt ja liiton aktiiviset jäsenet ovat ensiarvoisen tärkeitä osastonsa ja liiton vaikutusvallan kasvattajia. Samalla he ovat työntekijöiden tulevaisuuden, toimivien työmarkkinoiden ja yhteiskunnan rakentajia. Se on raikuvan tunnustuksen arvoinen asia.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

10.2.2021

Merja Rinne: Aluepalvelut jäseniä varten

Teollisuusliitolla on noin 200 000 jäsentä ympäri Suomen. He työskentelevät erilaisissa työpaikoissa ja erilaisilla sopimusaloilla. He ovat järjestäytyneet 581 eri ammattiosastoon. Heidän työehdoistaan huolehtii yli 2 200 pääluottamusmiestä ja työturvallisuutta valvoo yli 1 700 työsuojeluvaltuutettua. Jokainen työntekijä, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies ja ammattiosasto on kiinnittynyt johonkin liiton kuuteen toiminta-alueeseen ja 11 aluetoimistoon.

Liitto palveluineen tuodaan lähelle jäsentä aluetoiminnan avulla. Olen usein todennut, että aluetoimistot ovat kuin terveyskeskukset. Sieltä jäsen, työpaikan luottamushenkilö tai ammattiosaston aktiivinen toimija saa akuutin tarvitsemansa avun ja tuen. Vaativammat tapaukset lähetetään ”erikoissairaanhoitoon” liiton keskustoimistolle, jossa asioita ratkovat spesialistit muun muassa työympäristö- tai oikeudellisessa yksikössä.

Alueellisen toiminnan palvelut ovat perusteltuja monestakin syystä. Varsin usein yrityksillä ja paikkakunnilla on pitkät yhdessä tekemisen perinteet. Nämä perinteet ja tavat toimia ovat myös työpaikan luottamusmiesten ja liiton alueilla työskentelevien henkilöiden tiedossa. Henkilöt ovat myös usein tuttuja keskenään muistakin yhteyksistä kuin työn kautta. Näin monen hankalankin asian ratkaiseminen saattaa olla helpompaa.

”Meillä on Teollisuusliitossa voimaa ja vaikutusvaltaa asioiden kehittämiseen ja muutoksen tekemiseen.”

Haluamme liiton olevan jäsenille yhtä läheinen kuin henkilö, jonka kanssa iloja ja suruja jaetaan, jonka kanssa työelämää yhdessä kehitetään ja ristiriitoja ratkotaan. Teollisuusliiton alueilla toimivat työntekijät muodostavat lähes 50 ammattilaisen joukon, joka parhaimmillaan pystyy muuttamaan olosuhteita niin, että jäsenten arki sujuvoituu ja paranee.

Nämä muutokset voivat koskea työehtosopimusten sisältöjä, paikallisten sopimusten kehittämistä, ammattiosastojen toiminnan terävöittämistä tai yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista niin kunnallisessa päätöksenteossa kuin valtakunnallisten vaalienkin kautta.

Teollisuusliiton toiminta-alueiden jäsenmäärät vaihtelevat 26 000 ja 42 000 välillä. Ne vastaavat keskisuuren ammattiliiton jäsenmääriä. Meillä on Teollisuusliitossa voimaa ja vaikutusvaltaa asioiden kehittämiseen ja muutoksen tekemiseen. Jos me niin haluamme ja päätämme. Eteenpäin siis kolmen T:n taktiikalla: tavoite, tahto ja tekeminen.

MERJA RINNE
Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö