Liitossa
Valtuuston keskustelu: Yhdessä rakennettu liitto on tulevaisuuden turva
Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksen yleiskeskustelussa puhuttiin liiton laajasta tehtäväkentästä. Vaalityön tärkeys korostui.
Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa 26.11.2025 keskusteltiin muun muassa liiton tehtävistä ja tulevaisuuden kuvista. Solidaarisuus tuli esiin monissa puheenvuoroissa.
– Me emme puolusta vain työehtoja. Puolustamme ihmisarvoista elämää, perheitä ja tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa, sanoi valtuuston jäsen Miia Penttilä teknologiasektorilta.
– Emme voi yhteiskuntana kääntää selkäämme lapsille tai heikompiosaisille, sanoi valtuuston jäsen Anu Lammi kemian sektorilta.
Maailma ja työelämä muuttuvat muun muassa vihreän siirtymän ja digitalisaation ajamina. Monet valtuuston jäsenet korostivat, että Teollisuusliiton täytyy olla aktiivinen tulevaisuuden tekijä.
– Pidetään huolta, että Teollisuusliitto pysyy vahvana, ei vain puolustajana, vaan myös rakentajana, sanoi valtuuston jäsen Tero Tiainen teknologiasektorilta.
– Liitto ei ole menneisyyden jäänne, vaan tulevaisuuden turva, kunhan rakennamme sitä yhdessä, linjasi valtuuston varajäsen Marjo Vanhala teknologiasektorilta.
TIETOA JA TURVAA
Liiton voima perustuu suureen jäsenmäärään, joten uusien jäsenten hankinta on ydintehtävä. Puheenvuoroissa ideoitiin, miten tietoa voidaan lisätä ja tehdä jäsenyydestä houkutteleva.
– Teollisuusliiton pitäisi ajaa työelämän kurssi kaikkiin mahdollisiin oppilaitoksiin, ehdotti valtuuston jäsen Juha Manni puutuotesektorilta.
– Mikä on helpompi keino päästä osaksi työyhteisöä, kun jäseneksi liittyminen? kysyi valtuuston jäsen Jouni Tapio teknologiasektorilta.
Muuttuvassa ja epävakaassa työelämässä moni kaipaa tukea ja turvaa, jota ammattiyhdistysliike on perinteisesti rakentanut.
– Työehtosopimukset ja ammattiliitot ovat työelämän tukipilari, Jouni Tapio sanoi.
– Ammattiliiton jäsenyys on vahvin keino puolustaa työntekijän oikeuksia, totesi valtuuston jäsen Jouni Lämpsä teknologiasektorilta.
KURJUUS EI LUO KASVUA
Puheenvuoroissa arvosteltiin Petteri Orpon (kok) hallituksen toimia, joilla se on kurittanut työntekijöitä ja heikompiosaisia. Lakko-oikeuden rajoitukset, potkulaki, ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ja lukuisat sosiaaliturvan heikennykset eivät ole unohtuneet.
– Missä ovat faktat, missä on näyttö, että irtisanomisen helpottaminen lisää työllisyyttä? Ei missään, totesi valtuuston jäsen Pasi Tallila teknologiasektorilta.
– Työttömiä kurjuuttamalla ei saada taloutta kasvuun, sanoi valtuuston jäsen Nina Päivärinta puutuotesektorilta.
Oikeistohallitus on rajoittanut tukilakkoja ja poliittisia lakkoja. Monissa valtuuston puheenvuoroissa haluttiin perua nämä muutokset.
– Täytyy panostaa lakko-oikeuden palauttamiseen sille tasolle, jolla se oli aikanaan. Työkalupakki pitää olla kunnossa, sanoi valtuuston jäsen Einari Grönberg kemian sektorilta.
– Lakko ei ole etuoikeus, vaan työelämän kulmakivi, totesi valtuuston jäsen Katri Puisto teknologiasektorilta.
MUUTOS ON TEHTÄVÄ ITSE
Useissa puheenvuoroissa muistutettiin, että ammattiliittojen täytyy eduskuntavaaleissa tukea työväen ehdokkaita, jotta duunarit saavat edustajansa eduskuntaan seuraavalle nelivuotiskaudelle.
– Duunareilla on harvoin laittaa omia rahoja vaalikampanjointiin. Me laitamme itsemme likoon, muistutti valtuuston jäsen Virva-Mari Rask teknologiasektorilta.
– Meidän täytyy saada omat edustajamme herrahissiin. Se olisi kansan ja hyvinvointivaltion etu, sanoi valtuuston jäsen Kai Keppola kemian sektorilta.
Monet valtuuston jäsenet korostivat, että edellisten eduskuntavaalien tulos ei saa toistua. Hihat on käärittävä hyvissä ajoin ja alettava vaikuttamistyöhön.
– Tämä ralli on pakko saada loppumaan. Neljä vuotta riittää, sanoi valtuuston puheenjohtaja Arto Liikanen teknologiasektorilta.
– Jos haluamme muutosta, meistä jokaisen pitää tehdä asialle jotakin. Mikään ei tapahdu itseksensä, Miia Penttilä sanoi.
