Veli-Matti Kaup­pi­nen: Digi­lait­teet yleis­ty­vät työelä­mässä ja vaati­vat uutta osaamista

Digi­ta­li­saa­tio on muut­ta­nut työelä­mää perus­teel­li­sesti ja muutos jatkuu kiih­ty­vällä tahdilla. Muun muassa teko­äly, auto­maa­tio ja muut uudet tekno­lo­giat tuovat muka­naan tehok­kuutta ja jous­ta­vuutta, mutta samalla ne synnyt­tä­vät haas­teita, joihin orga­ni­saa­tioi­den, työn­te­ki­jöi­den ja yhteis­kun­nan on vastattava.

Rutii­nin­omai­set tehtä­vät vähe­ne­vät ja tiedon saata­vuus sekä rapor­tointi helpot­tu­vat. Työelä­mässä vaadi­taan yhä enem­män digi­tai­toja ja kykyä käyt­tää moni­mut­kai­sia järjestelmiä.

Teol­li­suus­lii­ton vuonna 2023 toteut­tama jäsen­tut­ki­mus kertoo, että työn­te­ki­jöi­den koke­mus vaikut­taa asen­noi­tu­mi­seen uutta tekno­lo­giaa kohtaan: digi­lait­tei­den kanssa työs­ken­te­le­vät koke­vat niiden teke­vän työstä aiem­paa kiinnostavampaa.

Enem­mistö liiton jäse­nistä suhtau­tuu digi­ta­li­saa­tioon myön­tei­sesti. Tutki­muk­seen vastan­neista teol­li­suus­liit­to­lai­sista 59 prosent­tia ajat­te­lee robot­tien ja auto­maat­tien vähen­tä­vän työn fyysistä kuor­mit­ta­vuutta ja 42 prosent­tia arvioi tuot­ta­vuu­den kasva­van. Jäse­net myös koke­vat, että uusi tekno­lo­gia tekee työstä aiem­paa kiin­nos­ta­vam­paa ja paran­taa työturvallisuutta.

Digi­ta­li­saa­tio ei ole vain tekni­nen muutos – se on myös kult­tuu­ri­nen ja inhi­mil­li­nen murros, jonka haas­teet ovat todellisia.

Osaa­mi­nen ei ole enää pelkäs­tään kerta­luon­tei­sesti hankittu tutkinto, vaan pikem­min­kin jatku­vaa oppimista.

Yksi suurim­mista haas­teista on osaa­mi­sen päivit­tä­mi­nen. Tekno­lo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin koulu­tus­jär­jes­tel­mät tai työpaik­ko­jen koulu­tus­pro­ses­sit, mikä voi johtaa osaa­mis­va­jei­siin. Tämä puoles­taan heiken­tää työn­te­ki­jöi­den moti­vaa­tiota ja yritys­ten kilpailukykyä.

SAK:n vuonna 2024 teet­tä­män kyse­lyn mukaan peräti 70 prosent­tia vastaa­jista ilmoitti osaa­mis­tar­pei­densa liit­ty­vän uusien tekno­lo­gioi­den käyt­töön otta­mi­seen. Samai­sen kyse­lyn mukaan lisä­kou­lu­tus­tarve liit­tyy useim­min uuden tekno­lo­gian käyt­töön­ot­toon tai työtur­val­li­suu­teen. Tekno­lo­gi­sissa taidoissa on merkit­tä­vää hajon­taa ja lisä­kou­lu­tuk­sen tarvetta on alkaen aivan perus­tai­doista ulot­tuen tekoälysovelluksiin.

Jatkuva oppi­mi­nen koros­tuu työelä­mässä entistä enem­män. Osaa­mi­nen ei ole enää pelkäs­tään kerta­luon­tei­sesti hankittu tutkinto, vaan pikem­min­kin jatku­vaa oppi­mista. Erilais­ten osaa­mis­ten tunnis­ta­mi­nen ja tunnus­ta­mi­nen nousee todella merkittäväksi.

Työpai­koilta on jo kuultu, että työn kuor­mi­tus kasvaa, kun erityi­sesti monio­saa­mi­sen vaati­muk­set lisään­ty­vät. Työnan­ta­jien onkin tärkeää huomioida työn­te­ki­jöi­den jaksa­mi­nen ja tukea sitä aktii­vi­sesti. Juhla­pu­heissa osaava henki­löstö on yrityk­sen paras voima­vara. Tämän täytyy näkyä myös heidän kouluttamisessaan.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton koulutuspäällikkö.