SAK:laiset liitot vaati­vat toimia työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön kitke­mi­seksi – ”Tämä on työelä­mämme synkkä tahra”

Työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö on vakava yhteis­kun­nal­li­nen ongelma Suomessa, johon on puutut­tava. Näin totea­vat SAK ja sen jäsen­lii­tot. Keskus­jär­jestö yhdessä jäsen­liit­to­jensa kanssa vaatii halli­tuk­selta toimia hyväk­si­käyt­töön puuttumiseksi.

– Työmark­ki­na­ri­kol­li­suus tai työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö ei vali­tet­ta­vasti ole mikään uusi ilmiö. Jo vuosi­kym­me­nien aikana esille on tullut useita tapauk­sia. Ongel­man kitke­mi­seksi ei vali­tet­ta­vasti ole kyetty teke­mään lain­sää­dän­nöl­li­siä ja muita toimen­pi­teitä, SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta sanoi Helsin­gissä järjes­te­tyssä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa perjan­taina 3.10.2025.

SAK on yhdessä jäsen­liit­to­jensa kanssa laati­nut 12 kohdan toimen­pi­de­lis­tan työpe­räi­seen hyväk­si­käyt­töön puut­tu­mi­seksi. Listalla vaadi­taan muun muassa alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­tia, tilaa­ja­vas­tuun laajen­ta­mista, hankin­ta­lain täsmen­tä­mistä sekä viran­omai­sille riit­tä­viä voima­va­roja ja toimi­val­tuuk­sia hyväk­si­käy­tön kitkemiseksi.

Eloran­nan mukaan yksi suurim­mista ongel­mista on se, että ihmi­siä hyväk­si­käyt­tä­vien yritys­ten kiinni jäämi­sen riski on pieni ja hyväk­si­käy­töstä seuraa­vat rangais­tuk­set ovat mitättömiä.

– Työmark­ki­na­ri­kol­li­suus on tänä päivänä kannat­ta­vaa bisnestä. Mikä rangais­tus se on esimer­kiksi alipalk­kauk­sen kohdalla, että työnan­taja joutuu vain maksa­maan hyväk­si­käy­te­tylle sen palkan, jonka työnan­ta­jan olisi alun perin­kin kuulu­nut maksaa, Eloranta kysyy.

VIRANOMAISRESURSSEJA LISÄTTÄVÄ

Viime päivinä työpe­räi­sestä hyväk­si­käy­töstä on puhuttu mediassa paljon. Esiin ovat nous­seet muun muassa Meye­rin Turun tela­kalla tapah­tu­neet hyväk­si­käy­töt, joissa erityi­sesti ukrai­na­lai­sia työn­te­ki­jöitä on jäänyt ilman palk­koja ja korvauksia.

Meye­rin Turun tela­kalla työs­ken­te­lee runsaasti Teol­li­suus­lii­ton jäse­niä. Teol­li­suus­lii­ton puhteen­joh­taja Riku Aalto tote­si­kin tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että kyse on ilmiöstä, joka on vali­tet­ta­van vanha ja nyt se on jälleen nous­sut pintaan.

– Alihan­kin­ta­ket­juissa ukrai­na­lai­sia työn­te­ki­jöitä on painos­tettu pitkiin työpäi­viin, työeh­toja on poljettu ja velvoit­teita on laimin­lyöty. Tämä on mahdol­lista, koska kiin­ni­jää­mi­sen riski on olema­ton ja sank­tiot vähäi­set, Aalto sanoi.

Aallon mielestä alue­hal­lin­to­vi­rasto Avin ohjeilla ja valvon­nalla ongelma ei poistu. Aalto sanoi Teol­li­suus­lii­ton koke­muk­siin viita­ten, että isoista inves­toin­neista valtao­sassa esiin­tyy jonkin­laista väärin­käy­töstä tai työpe­räistä hyväksikäyttöä.

– Esitämme, että viran­omais­val­von­taan liit­ty­viä resurs­seja on merkit­tä­västi lisät­tävä. Viran­omai­silla pitää olla todel­li­set mahdol­li­suu­det puut­tua epäkoh­tiin. Resurs­seja on vahvis­tet­tava kymme­nillä miljoo­nilla euroilla, Aalto totesi.

– Jos tilanne jatkuu, se on häpeäksi suoma­lai­sille työn­te­ki­jöille, koko meidän oikeus­val­tiol­lemme ja se on synkkä tahra suoma­lai­selle työelä­mälle. Vaadimme, että asia laite­taan kuntoon.

JOPA MILJARDILUOKAN ONGELMA

Työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö on ollut erityi­sen yleistä raken­nus- ja palve­lua­loilla. Palve­lua­lo­jen ammat­ti­lii­ton puheen­joh­taja Annika Rönni-Sälli­nen sanoi tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että hyväk­si­käy­tön koko­luokka on valtava.

– Tässä on kyse miljoona- ja jopa miljar­di­luo­kan rahoista. Tämä jatkuu niin kauan kuin on joku taho, joka tästä hyötyy, Rönni-Sälli­nen arvioi.

Rönni-Sälli­nen moitti Petteri Orpon (kok) johta­maa halli­tusta päätök­sistä, joilla se on syven­tä­nyt hyväk­si­käyt­tö­on­gel­maa edel­leen. Kesä­kuussa voimaan tulleet ulko­maista työvoi­maa koske­vat kolmen ja kuuden kuukau­den sään­nöt teke­vät työn­te­ki­jöistä entistä riip­pu­vai­sem­pia työnan­ta­jis­taan. Uusien sään­tö­jen mukaan työsuh­teen päätyt­tyä työn­te­ki­jällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, muuten hänen oles­ke­lu­lu­pansa peru­taan. Erityis­asian­tun­ti­ja­työtä teke­villä on kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työ.

– Laki on aset­ta­nut muualta tulleet entistä vaikeam­paan asemaan työpai­koilla. Työpai­koista pyri­tään pitä­mään tiukasti kiinni, eikä ongel­mista uskal­leta kertoa eteenpäin.

Raken­nus­lii­ton puheen­joh­taja Kimmo Palo­nen puoles­taan sanoi, että työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö on raken­nusa­lalla enem­män sääntö kuin poik­keus. Toiminta on jatku­nut siitä lähtien, kun työvoi­man vapaa liik­ku­vuus tuli mahdol­li­seksi EU:n alueella.

– Ei näytä siltä, että alipalk­kausta, hyväk­si­käyt­töä ja suora­naista riis­toa halut­tai­siin kuriin, Palo­nen sanoi tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa pettyneenä.

– Meillä raken­nusa­lalla tämä näkyy erityi­sesti aliu­ra­koin­ti­ket­juissa ja vuokra­työ­voi­man käytössä.

Palo­nen kertoi alue­hal­lin­to­vi­ras­ton vuonna 2020 teke­mästä tarkas­tus­ra­por­tista, jonka mukaan ulko­mailta Suomeen lähe­tet­ty­jen työn­te­ki­jöi­den työeh­doissa oli väärin­käy­tök­siä 85 prosen­tissa tutki­tuista tapauksista.

Palo­sen mukaan kään­netty arvon­li­sä­ve­ro­jär­jes­telmä, työn­tekijän tunnis­te­kortti työmailla ja vero­nu­mero ovat jonkin verran autta­neet hyväk­si­käyt­tö­on­gel­man ratkai­sussa, mutta edel­leen­kään alipalk­kausta ei ole saatu kuriin.

– Raken­nus­liitto esit­tää, että tilaaja ja pääura­koit­sija olisi­vat talou­del­li­sessa vastuussa koko alihan­kin­ta­ket­jussa. Pääura­koit­si­jalla olisi siis talou­del­li­nen vastuu, että palkat ja työeh­dot olisi­vat lakien ja työeh­to­jen mukai­sessa kunnossa koko ketjussa.

Lue myös: Työtä hyväk­si­käyt­töä vastaan – ”Liiton jäse­nen ei tarvitse tais­tella yksin” (3.10.2025)