SAK:laiset liitot vaativat toimia työperäisen hyväk­si­käytön kitke­mi­seksi – ”Tämä on työelä­mämme synkkä tahra”

Työperäinen hyväk­si­käyttö on vakava yhteis­kun­nal­linen ongelma Suomessa, johon on puutut­tava. Näin toteavat SAK ja sen jäsen­liitot. Keskus­jär­jestö yhdessä jäsen­liit­to­jensa kanssa vaatii halli­tuk­selta toimia hyväk­si­käyt­töön puuttumiseksi.

– Työmark­ki­na­ri­kol­li­suus tai työperäinen hyväk­si­käyttö ei valitet­ta­vasti ole mikään uusi ilmiö. Jo vuosi­kym­me­nien aikana esille on tullut useita tapauksia. Ongelman kitke­mi­seksi ei valitet­ta­vasti ole kyetty tekemään lainsää­dän­nöl­lisiä ja muita toimen­pi­teitä, SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta sanoi Helsin­gissä järjes­te­tyssä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa perjan­taina 3.10.2025.

SAK on yhdessä jäsen­liit­to­jensa kanssa laatinut 12 kohdan toimen­pi­de­listan työpe­räi­seen hyväk­si­käyt­töön puuttu­mi­seksi. Listalla vaadi­taan muun muassa alipalk­kauksen krimi­na­li­sointia, tilaa­ja­vas­tuun laajen­ta­mista, hankin­ta­lain täsmen­tä­mistä sekä viran­omai­sille riittäviä voima­va­roja ja toimi­val­tuuksia hyväk­si­käytön kitkemiseksi.

Elorannan mukaan yksi suurim­mista ongel­mista on se, että ihmisiä hyväk­si­käyt­tä­vien yritysten kiinni jäämisen riski on pieni ja hyväk­si­käy­töstä seuraavat rangais­tukset ovat mitättömiä.

– Työmark­ki­na­ri­kol­li­suus on tänä päivänä kannat­tavaa bisnestä. Mikä rangaistus se on esimer­kiksi alipalk­kauksen kohdalla, että työnan­taja joutuu vain maksa­maan hyväk­si­käy­te­tylle sen palkan, jonka työnan­tajan olisi alun perinkin kuulunut maksaa, Eloranta kysyy.

VIRANOMAISRESURSSEJA LISÄTTÄVÄ

Viime päivinä työpe­räi­sestä hyväk­si­käy­töstä on puhuttu mediassa paljon. Esiin ovat nousseet muun muassa Meyerin Turun telakalla tapah­tu­neet hyväk­si­käytöt, joissa erityi­sesti ukrai­na­laisia työnte­ki­jöitä on jäänyt ilman palkkoja ja korvauksia.

Meyerin Turun telakalla työsken­telee runsaasti Teolli­suus­liiton jäseniä. Teolli­suus­liiton puhteen­joh­taja Riku Aalto totesikin tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että kyse on ilmiöstä, joka on valitet­tavan vanha ja nyt se on jälleen noussut pintaan.

– Alihan­kin­ta­ket­juissa ukrai­na­laisia työnte­ki­jöitä on painos­tettu pitkiin työpäi­viin, työeh­toja on poljettu ja velvoit­teita on laimin­lyöty. Tämä on mahdol­lista, koska kiinni­jää­misen riski on olematon ja sanktiot vähäiset, Aalto sanoi.

Aallon mielestä aluehal­lin­to­vi­rasto Avin ohjeilla ja valvon­nalla ongelma ei poistu. Aalto sanoi Teolli­suus­liiton kokemuk­siin viitaten, että isoista inves­toin­neista valtao­sassa esiintyy jonkin­laista väärin­käy­töstä tai työpe­räistä hyväksikäyttöä.

– Esitämme, että viran­omais­val­von­taan liittyviä resurs­seja on merkit­tä­västi lisät­tävä. Viran­omai­silla pitää olla todel­liset mahdol­li­suudet puuttua epäkoh­tiin. Resurs­seja on vahvis­tet­tava kymme­nillä miljoo­nilla euroilla, Aalto totesi.

– Jos tilanne jatkuu, se on häpeäksi suoma­lai­sille työnte­ki­jöille, koko meidän oikeus­val­tiol­lemme ja se on synkkä tahra suoma­lai­selle työelä­mälle. Vaadimme, että asia laite­taan kuntoon.

JOPA MILJARDILUOKAN ONGELMA

Työperäinen hyväk­si­käyttö on ollut erityisen yleistä rakennus- ja palve­lua­loilla. Palve­lua­lojen ammat­ti­liiton puheen­joh­taja Annika Rönni-Sällinen sanoi tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että hyväk­si­käytön kokoluokka on valtava.

– Tässä on kyse miljoona- ja jopa miljar­di­luokan rahoista. Tämä jatkuu niin kauan kuin on joku taho, joka tästä hyötyy, Rönni-Sällinen arvioi.

Rönni-Sällinen moitti Petteri Orpon (kok) johtamaa halli­tusta päätök­sistä, joilla se on syven­tänyt hyväk­si­käyt­tö­on­gelmaa edelleen. Kesäkuussa voimaan tulleet ulkomaista työvoimaa koskevat kolmen ja kuuden kuukauden säännöt tekevät työnte­ki­jöistä entistä riippu­vai­sempia työnan­ta­jis­taan. Uusien sääntöjen mukaan työsuh­teen päätyttyä työnte­ki­jällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, muuten hänen oleske­lu­lu­pansa perutaan. Erityis­asian­tun­ti­ja­työtä tekevillä on kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työ.

– Laki on asettanut muualta tulleet entistä vaikeam­paan asemaan työpai­koilla. Työpai­koista pyritään pitämään tiukasti kiinni, eikä ongel­mista uskal­leta kertoa eteenpäin.

Raken­nus­liiton puheen­joh­taja Kimmo Palonen puoles­taan sanoi, että työperäinen hyväk­si­käyttö on raken­nusa­lalla enemmän sääntö kuin poikkeus. Toiminta on jatkunut siitä lähtien, kun työvoiman vapaa liikku­vuus tuli mahdol­li­seksi EU:n alueella.

– Ei näytä siltä, että alipalk­kausta, hyväk­si­käyttöä ja suora­naista riistoa halut­tai­siin kuriin, Palonen sanoi tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa pettyneenä.

– Meillä raken­nusa­lalla tämä näkyy erityi­sesti aliura­koin­ti­ket­juissa ja vuokra­työ­voiman käytössä.

Palonen kertoi aluehal­lin­to­vi­raston vuonna 2020 tekemästä tarkas­tus­ra­por­tista, jonka mukaan ulkomailta Suomeen lähetet­tyjen työnte­ki­jöiden työeh­doissa oli väärin­käy­töksiä 85 prosen­tissa tutki­tuista tapauksista.

Palosen mukaan käännetty arvon­li­sä­ve­ro­jär­jes­telmä, työntekijän tunnis­te­kortti työmailla ja veronu­mero ovat jonkin verran autta­neet hyväk­si­käyt­tö­on­gelman ratkai­sussa, mutta edelleen­kään alipalk­kausta ei ole saatu kuriin.

– Raken­nus­liitto esittää, että tilaaja ja pääura­koit­sija olisivat talou­del­li­sessa vastuussa koko alihan­kin­ta­ket­jussa. Pääura­koit­si­jalla olisi siis talou­del­linen vastuu, että palkat ja työehdot olisivat lakien ja työeh­tojen mukai­sessa kunnossa koko ketjussa.

Lue myös: Työtä hyväk­si­käyttöä vastaan – ”Liiton jäsenen ei tarvitse taistella yksin” (3.10.2025)