”Suoraan sanoen kepuli­peliä” – lakko-oikeuden rajoi­tukset puhut­tavat työpaikalla

Työpai­kalta katsoen maan halli­tuksen toiminta on näyttänyt hyvin yksipuo­li­selta, kertoo Halton Oy:n Kausalan pääluot­ta­mus­mies Markku Paananen. Lakko­ra­joi­tukset iskevät työnte­ki­jöiden perim­mäi­siin oikeuksiin.

– Näyttää selvästi, että työnan­ta­ja­puo­lelta ladel­laan ohjeet halli­tuk­selle, Paananen sanoo.

Haltonin noin 130 tuotannon työnte­ki­jästä 95 prosenttia on Teolli­suus­liiton jäseniä. Työnte­kijät ovat viime vuosina olleet mukana työtais­te­luissa, joilla on vastus­tettu maan halli­tuksen ajamia työelä­mä­hei­ken­nyksiä ja vauhdi­tettu tekno­lo­gia­teol­li­suuden työehtosopimusneuvotteluja.

– Yhteis­henki oli todella hyvä ja lakko­rin­tama piti. Olisiko työeh­to­so­pi­musta vielä­kään, jos ei olisi lähdetty lakkotoimenpiteisiin?

Orpon hallitus perus­telee päätök­siään työlli­syyden paran­ta­mi­sella ja valtion­ta­louden tasapai­not­ta­mi­sella. Paananen pohtii, että kokonai­suus ei mene oikeaan suuntaan työnan­tajia suosimalla.

– Yksikään työnan­taja ei voi toimia ilman työntekijöitä.

RAJOITUKSIA JA PELOTTELUA

Lakko on työnte­ki­jöiden viimeinen edunval­von­ta­keino, jos muilla keinoilla asiat eivät etene. Työtais­te­luihin ei lähdetä kevyillä perusteilla.

– Ehdot­to­masti lakko on suurin näyttä­misen paikka työnte­ki­jöillä. Nyt sitä rajoi­te­taan, eikä se ole oikein.

Yksikään työnan­taja ei voi toimia ilman työntekijöitä.

Työnte­ki­jä­puolen lakko­sak­kojen roima korotus ja uuden henki­lö­koh­taisen hyvitys­maksun säätä­minen ovat keinoja, joita oikeus­op­pi­neetkin ovat kritisoineet.

Henki­lö­koh­tainen lakko­sakko on mahdol­linen hyvin harvi­nai­sissa tapauk­sissa, joten siltä osin uusi lainsää­däntö vaikuttaa lähinnä mieli­ku­viin vaikuttamiselta.

– Lakko­sakot ovat yksit­täisen työntekijän pelottelua.

SOLIDAARISUUTTA RIITTÄÄ

Paananen pohtii, että poliit­tisten lakkojen rajoit­ta­minen polkee työntekijän oikeutta saada äänensä kuulu­viin yhteis­kun­nassa. Joissain muissa maissa miele­no­soi­tuk­silla saadaan poliit­tista painetta aikaan, mutta Suomessa miele­no­soi­tusten voima on näyttänyt vähäiseltä.

Myötä­tun­to­lak­kojen rajoi­tuk­sien tavoit­teena lienee työnte­ki­jöiden välisen solidaa­ri­suuden vähen­tä­minen. Paananen arvioi, että omalla työpai­kalla riittää solidaa­ri­suutta jatkos­sakin, jos joukko­voimaa tarvi­taan jonkin toisen alan tueksi.

– Myötä­tun­to­lak­kojen rajoit­ta­minen on yhtä lailla väärin, kuin poliit­tisten lakkojen rajoittaminen.

Halli­tuksen suunni­telma on näyttänyt selvältä: ensin rajataan lakko-oikeutta ja sitten toteu­te­taan työnte­ki­jöiden aseman heiken­nykset ja sosiaa­li­turvan leikkaukset.

– Suoraan sanoen kepulipeliä.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuksen säätämät lakko­ra­joi­tukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­tiset lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin asetta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja korotet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tainen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työntekijä jatkaa osallis­tu­mista tuomiois­tuimen laitto­maksi totea­maan lakkoon.

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joi­tukset muokkaavat työmark­ki­noita – ”Työnte­ki­jöiden mahdol­li­suutta vaikuttaa on kaven­nettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demokra­tian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokra­tiaa jalkaan?”

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suudet ja sitten annetaan keppiä” – korotetut lakko­sakot ovat suhteet­toman kovia pienille ammattiosastoille

”Kolmi­kan­taisia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – lakimuu­tosten takia menossa on poikkeuk­sel­linen työmarkkinakierros

Lakko­ra­joi­tukset toivat periaat­teel­lisia muutoksia lainsää­dän­töön – ”ILO:n sopimuk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvotellaan”

Asian­tun­tijat nostivat esiin lakko­ra­joi­tusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan