”Suoraan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeuden rajoitukset puhuttavat työpaikalla

Työpaikalta katsoen maan hallituksen toiminta on näyttänyt hyvin yksipuoliselta, kertoo Halton Oy:n Kausalan pääluottamusmies Markku Paananen. Lakkorajoitukset iskevät työntekijöiden perimmäisiin oikeuksiin.

– Näyttää selvästi, että työnantajapuolelta ladellaan ohjeet hallitukselle, Paananen sanoo.

Haltonin noin 130 tuotannon työntekijästä 95 prosenttia on Teollisuusliiton jäseniä. Työntekijät ovat viime vuosina olleet mukana työtaisteluissa, joilla on vastustettu maan hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä ja vauhditettu teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluja.

– Yhteishenki oli todella hyvä ja lakkorintama piti. Olisiko työehtosopimusta vieläkään, jos ei olisi lähdetty lakkotoimenpiteisiin?

Orpon hallitus perustelee päätöksiään työllisyyden parantamisella ja valtiontalouden tasapainottamisella. Paananen pohtii, että kokonaisuus ei mene oikeaan suuntaan työnantajia suosimalla.

– Yksikään työnantaja ei voi toimia ilman työntekijöitä.

RAJOITUKSIA JA PELOTTELUA

Lakko on työntekijöiden viimeinen edunvalvontakeino, jos muilla keinoilla asiat eivät etene. Työtaisteluihin ei lähdetä kevyillä perusteilla.

– Ehdottomasti lakko on suurin näyttämisen paikka työntekijöillä. Nyt sitä rajoitetaan, eikä se ole oikein.

Yksikään työnantaja ei voi toimia ilman työntekijöitä.

Työntekijäpuolen lakkosakkojen roima korotus ja uuden henkilökohtaisen hyvitysmaksun säätäminen ovat keinoja, joita oikeusoppineetkin ovat kritisoineet.

Henkilökohtainen lakkosakko on mahdollinen hyvin harvinaisissa tapauksissa, joten siltä osin uusi lainsäädäntö vaikuttaa lähinnä mielikuviin vaikuttamiselta.

– Lakkosakot ovat yksittäisen työntekijän pelottelua.

SOLIDAARISUUTTA RIITTÄÄ

Paananen pohtii, että poliittisten lakkojen rajoittaminen polkee työntekijän oikeutta saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Joissain muissa maissa mielenosoituksilla saadaan poliittista painetta aikaan, mutta Suomessa mielenosoitusten voima on näyttänyt vähäiseltä.

Myötätuntolakkojen rajoituksien tavoitteena lienee työntekijöiden välisen solidaarisuuden vähentäminen. Paananen arvioi, että omalla työpaikalla riittää solidaarisuutta jatkossakin, jos joukkovoimaa tarvitaan jonkin toisen alan tueksi.

– Myötätuntolakkojen rajoittaminen on yhtä lailla väärin, kuin poliittisten lakkojen rajoittaminen.

Hallituksen suunnitelma on näyttänyt selvältä: ensin rajataan lakko-oikeutta ja sitten toteutetaan työntekijöiden aseman heikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset.

– Suoraan sanoen kepulipeliä.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin.
• Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon.

LUE MYÖS:

Lakkorajoitukset muokkaavat työmarkkinoita – ”Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”

”Ensin viedään vaikuttamismahdollisuudet ja sitten annetaan keppiä” – korotetut lakkosakot ovat suhteettoman kovia pienille ammattiosastoille

”Kolmikantaisia valmisteluperiaatteita ei ole kunnioitettu” – lakimuutosten takia menossa on poikkeuksellinen työmarkkinakierros

Lakkorajoitukset toivat periaatteellisia muutoksia lainsäädäntöön – ”ILO:n sopimuksista lähtien ideana on, että työmarkkinoilla neuvotellaan”

Asiantuntijat nostivat esiin lakkorajoitusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan