lakko-oikeutta rajoittavat lakiesitykset

Lakko­ra­joi­tuk­set toivat peri­aat­teel­li­sia muutok­sia lainsäädäntöön

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

Pohjois­maissa työmark­ki­noilla on perin­tei­sesti riidelty, neuvo­teltu ja sovittu järjes­tel­mäl­li­sellä tavalla. Oikeus­tie­teen tohtori Marjo Ylhäi­nen arvioi, että Suomessa lakko­ra­joi­tuk­set ja työmark­ki­noi­den kiis­tat kerto­vat myös vaikeu­desta sopeu­tua muut­tu­vaan maailmaan.

Lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set ja lakko­sak­ko­jen koro­tuk­set tuli­vat voimaan 18.5.2024. Poliit­ti­set lakot rajat­tiin 24 tuntiin, myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin ja lakko­sak­koja korotettiin.

Yliopis­ton­leh­tori Marjo Ylhäi­nen Itä-Suomen yliopis­ton oikeus­tie­teen laitok­selta arvioi, että muutok­set ovat raken­teel­li­sesti merkit­tä­viä suoma­lai­seen työoikeuteen.

Marjo Ylhäi­nen

– Mukana on suoma­lai­sen järjes­tel­män kannalta peri­aat­teel­li­sia muutok­sia, Ylhäi­nen sanoo.

Lakko-oikeus on työn­te­ki­jöi­den perus­ta­vaa laatua oleva oikeus.

– Tämän tyyp­pi­sissä perus­oi­keuk­sissa on oleel­lista, että on ydin­a­lue, jota ei rajoi­teta. Työtais­te­luoi­keu­den osalta se on oikeus ryhtyä työtais­te­luun, kun vaadi­taan työeh­to­so­pi­musta solmit­ta­vaksi ja ollaan sopi­muk­set­to­massa tilassa.

Poliit­ti­nen lakko ei kuulu oikeu­del­li­seen ytimeen, mutta on perin­tei­sesti ollut Suomessa lail­li­nen, mutta vain silloin kun se ei ole yhtey­dessä lakkoon lähte­vän järjes­tön jäsen­ten työehtoihin.

Myös kansain­vä­li­sen työjär­jes­tön ILO:n sopi­muk­sissa mahdol­lis­te­taan puhtaasti poliit­tis­ten lakko­jen rajoi­tuk­set. Toisaalta ILO myös ohjaa kehit­tä­mään työmark­ki­noita neuvot­te­lun kautta.

– Neuvot­telu-termi tarkoit­taa, että neuvo­tel­laan, eikä ole etukä­teistä sapluunaa.

RAJOITUKSET HARVINAISIIN LAKKOIHIN

Lakko­sak­ko­jen asteikko nostet­tiin 10 000–150 000 euroon. Työn­te­ki­jöille säädet­tiin myös uusi henki­lö­koh­tai­nen 200 euron henki­lö­koh­tai­nen hyvi­tys­maksu, jos työn­tekijä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tui­men jo lait­to­maksi totea­maan lakkoon.

– Peri­aat­teel­li­selta kannalta muutos on iso, mutta hyvi­tys­maksu tulee käyt­töön suhteel­li­sen myöhäi­sessä vaiheessa.

Ylhä­nen toivoo, että julki­sessa keskus­te­lussa erotet­tai­siin parem­min, millai­sista lakoista puhu­taan. Poliit­tis­ten lakko­jen rajoit­ta­mi­sella ja lait­to­mien lakko­jen kovem­malla sakot­ta­mi­sella ei puututa ylei­siin ilmiöihin.

Pitkä­kes­toi­set lakot liit­ty­vät nime­no­maan työeh­doista sopimiseen.

Suomessa poliit­ti­set lakot ovat viime vuosi­kym­me­ninä olleet harvi­nai­sia. Vuonna 2024 poik­keuk­sen teki­vät SAK:laisten liit­to­jen poliit­ti­set lakot, joilla vastus­tet­tiin muun muassa poliit­tis­ten lakko­jen rajoittamista.

Suomessa lait­to­mat lakot ovat perin­tei­sesti olleet lyhyitä miele­nil­mauk­sia. Lakko­ti­las­toissa työtais­te­lui­hin mene­te­tyt työpäi­vät liit­ty­vät lähes aina lail­li­siin lakkoihin.

– Pitkä­kes­toi­set lakot liit­ty­vät nime­no­maan työeh­doista sopimiseen.

RAPAUTUVA KOLMIKANTA

Suomen työeh­to­so­pi­mus­laki on vuodelta 1946. Siihen liit­tyvä oikeus­käy­täntö ja muut työmark­ki­noi­den käytän­nöt ovat olleet vakiintuneita.

– Pohjois­maissa on ollut syste­maat­ti­nen ja järjes­täy­ty­nyt tapa, jolla työmark­ki­noilla sovi­taan ja riidellään.

Suomessa on perin­tei­sesti valmis­teltu työmark­ki­noita koskeva lain­sää­däntö kolmi­kan­tai­sesti, eli niistä ovat olleet neuvot­te­le­massa työnan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den edustajat.

Lakko-oikeu­den rajoi­tuk­sis­ta­kin istut­tiin samaan kolmi­kan­ta­pöy­tään, mutta työn­te­ki­jä­puo­len näkö­kul­masta lain­sää­dän­töön ei voinut enää vaikuttaa.

– Kolmi­kan­tai­nen lain­val­mis­telu on pikku­hil­jaa rapau­tu­nut ilmiö. Tämä liit­tyy ylei­sem­pään lain­val­mis­te­lun muutok­seen, Ylhäi­nen arvioi.

OIKEUSKÄYTÄNTÖ OTTAA AIKANSA

Lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set ja uudet lakko­sa­kot saivat monen­laista kriit­tistä palau­tetta edus­kun­nan valio­kun­nille anne­tuissa asian­tun­ti­ja­lausun­noissa. Ylhäi­nen pitää kriit­ti­siä lausun­toja normaaleina.

– Asian­tun­ti­ja­lausun­to­jen tarkoi­tus on kiin­nit­tää huomiota siihen, missä on ongel­mia. Lausun­nosta, jossa hymis­tel­lään, ei ole hyötyä.

Yksi­mie­li­set asian­tun­ti­ja­lausun­not johta­vat usein lakie­si­tyk­sen muok­kaa­mi­seen, mutta eivät automaattisesti.

– On valio­kun­nista kiinni, miten lausun­toja otetaan huomioon.

On valio­kun­nista kiinni, miten lausun­toja otetaan huomioon.

Uuden lain­sää­dän­nön pohjalta syntyvä oikeus­käy­täntö ottaa aikansa. Ylhäi­nen arvioi, että työtuo­miois­tui­messa linja syntyy nopeam­min kuin asioissa, jotka ratko­taan ylei­sissä tuomioistuimissa.

– Menee aikaa ennen kuin syntyy uusi tulkin­ta­linja. Sitä ennen on jossain määrin epäselvää.

Ylhäi­nen näkee, että lakko-oikeu­den rajoi­tuk­siin liit­ty­vät kiis­tat ovat osal­taan esimerkki vaikeu­desta sopeu­tua muut­tu­vaan maailmaan.

Kun työt, työmark­ki­nat ja yhteis­kun­nat muut­tu­vat, muutok­seen olisi parasta vastata neuvot­te­le­malla ja sopi­malla. Krii­sien kautta kehit­tä­mi­nen on raskaampi tie.

– ILO:n sopi­muk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvo­tel­laan. Osapuol­ten ajatel­laan olevan valtioon nähden siten auto­no­mi­sia, että ne pystyi­si­vät sopi­maan työhön liit­ty­vistä asioista.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuk­sen säätä­mät lakko­ra­joi­tuk­set astui­vat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­ti­set lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin aset­ta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja koro­tet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiem­min oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tai­nen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työn­tekijä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tui­men lait­to­maksi totea­maan lakkoon.

 

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joi­tuk­set muok­kaa­vat työmark­ki­noita – ”Työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suutta vaikut­taa on kaven­nettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demo­kra­tian ytimessä – ”Ammu­taanko tässä demo­kra­tiaa jalkaan?”

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det ja sitten anne­taan keppiä” – koro­te­tut lakko­sa­kot ovat suhteet­to­man kovia pienille ammattiosastoille

”Suoraan sanoen kepu­li­pe­liä” – lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set puhut­ta­vat työpaikalla

”Kolmi­kan­tai­sia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – laki­muu­tos­ten takia menossa on poik­keuk­sel­li­nen työmarkkinakierros

Asian­tun­ti­jat nosti­vat esiin lakko­ra­joi­tus­ten ongel­mia, mutta halli­tus ei muut­ta­nut suunnitelmiaan