Ajassa
Lakkorajoitukset toivat periaatteellisia muutoksia lainsäädäntöön – ”ILO:n sopimuksista lähtien ideana on, että työmarkkinoilla neuvotellaan”
Pohjoismaissa työmarkkinoilla on perinteisesti riidelty, neuvoteltu ja sovittu järjestelmällisellä tavalla. Oikeustieteen tohtori Marjo Ylhäinen arvioi, että Suomessa lakkorajoitukset ja työmarkkinoiden kiistat kertovat myös vaikeudesta sopeutua muuttuvaan maailmaan.
Lakko-oikeuden rajoitukset ja lakkosakkojen korotukset tulivat voimaan 18.5.2024. Poliittiset lakot rajattiin 24 tuntiin, myötätuntolakkoja rajoitettiin ja lakkosakkoja korotettiin.
Yliopistonlehtori Marjo Ylhäinen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta arvioi, että muutokset ovat rakenteellisesti merkittäviä suomalaiseen työoikeuteen.
– Mukana on suomalaisen järjestelmän kannalta periaatteellisia muutoksia, Ylhäinen sanoo.
Lakko-oikeus on työntekijöiden perustavaa laatua oleva oikeus.
– Tämän tyyppisissä perusoikeuksissa on oleellista, että on ydinalue, jota ei rajoiteta. Työtaisteluoikeuden osalta se on oikeus ryhtyä työtaisteluun, kun vaaditaan työehtosopimusta solmittavaksi ja ollaan sopimuksettomassa tilassa.
Poliittinen lakko ei kuulu oikeudelliseen ytimeen, mutta on perinteisesti ollut Suomessa laillinen, mutta vain silloin kun se ei ole yhteydessä lakkoon lähtevän järjestön jäsenten työehtoihin.
Myös kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksissa mahdollistetaan puhtaasti poliittisten lakkojen rajoitukset. Toisaalta ILO myös ohjaa kehittämään työmarkkinoita neuvottelun kautta.
– Neuvottelu-termi tarkoittaa, että neuvotellaan, eikä ole etukäteistä sapluunaa.
RAJOITUKSET HARVINAISIIN LAKKOIHIN
Lakkosakkojen asteikko nostettiin 10 000–150 000 euroon. Työntekijöille säädettiin myös uusi henkilökohtainen 200 euron henkilökohtainen hyvitysmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen jo laittomaksi toteamaan lakkoon.
– Periaatteelliselta kannalta muutos on iso, mutta hyvitysmaksu tulee käyttöön suhteellisen myöhäisessä vaiheessa.
Ylhänen toivoo, että julkisessa keskustelussa erotettaisiin paremmin, millaisista lakoista puhutaan. Poliittisten lakkojen rajoittamisella ja laittomien lakkojen kovemmalla sakottamisella ei puututa yleisiin ilmiöihin.
Pitkäkestoiset lakot liittyvät nimenomaan työehdoista sopimiseen.
Suomessa poliittiset lakot ovat viime vuosikymmeninä olleet harvinaisia. Vuonna 2024 poikkeuksen tekivät SAK:laisten liittojen poliittiset lakot, joilla vastustettiin muun muassa poliittisten lakkojen rajoittamista.
Suomessa laittomat lakot ovat perinteisesti olleet lyhyitä mielenilmauksia. Lakkotilastoissa työtaisteluihin menetetyt työpäivät liittyvät lähes aina laillisiin lakkoihin.
– Pitkäkestoiset lakot liittyvät nimenomaan työehdoista sopimiseen.
RAPAUTUVA KOLMIKANTA
Suomen työehtosopimuslaki on vuodelta 1946. Siihen liittyvä oikeuskäytäntö ja muut työmarkkinoiden käytännöt ovat olleet vakiintuneita.
– Pohjoismaissa on ollut systemaattinen ja järjestäytynyt tapa, jolla työmarkkinoilla sovitaan ja riidellään.
Suomessa on perinteisesti valmisteltu työmarkkinoita koskeva lainsäädäntö kolmikantaisesti, eli niistä ovat olleet neuvottelemassa työnantajien ja työntekijöiden edustajat.
Lakko-oikeuden rajoituksistakin istuttiin samaan kolmikantapöytään, mutta työntekijäpuolen näkökulmasta lainsäädäntöön ei voinut enää vaikuttaa.
– Kolmikantainen lainvalmistelu on pikkuhiljaa rapautunut ilmiö. Tämä liittyy yleisempään lainvalmistelun muutokseen, Ylhäinen arvioi.
OIKEUSKÄYTÄNTÖ OTTAA AIKANSA
Lakko-oikeuden rajoitukset ja uudet lakkosakot saivat monenlaista kriittistä palautetta eduskunnan valiokunnille annetuissa asiantuntijalausunnoissa. Ylhäinen pitää kriittisiä lausuntoja normaaleina.
– Asiantuntijalausuntojen tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, missä on ongelmia. Lausunnosta, jossa hymistellään, ei ole hyötyä.
Yksimieliset asiantuntijalausunnot johtavat usein lakiesityksen muokkaamiseen, mutta eivät automaattisesti.
– On valiokunnista kiinni, miten lausuntoja otetaan huomioon.
On valiokunnista kiinni, miten lausuntoja otetaan huomioon.
Uuden lainsäädännön pohjalta syntyvä oikeuskäytäntö ottaa aikansa. Ylhäinen arvioi, että työtuomioistuimessa linja syntyy nopeammin kuin asioissa, jotka ratkotaan yleisissä tuomioistuimissa.
– Menee aikaa ennen kuin syntyy uusi tulkintalinja. Sitä ennen on jossain määrin epäselvää.
Ylhäinen näkee, että lakko-oikeuden rajoituksiin liittyvät kiistat ovat osaltaan esimerkki vaikeudesta sopeutua muuttuvaan maailmaan.
Kun työt, työmarkkinat ja yhteiskunnat muuttuvat, muutokseen olisi parasta vastata neuvottelemalla ja sopimalla. Kriisien kautta kehittäminen on raskaampi tie.
– ILO:n sopimuksista lähtien ideana on, että työmarkkinoilla neuvotellaan. Osapuolten ajatellaan olevan valtioon nähden siten autonomisia, että ne pystyisivät sopimaan työhön liittyvistä asioista.
LAKKORAJOITUKSET
Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin.
• Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon.
LUE MYÖS:
Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”
”Suoraan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeuden rajoitukset puhuttavat työpaikalla
Asiantuntijat nostivat esiin lakkorajoitusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan
