Ajassa
Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”
Työnantajapuolen pyrkimys heikentää lakko-oikeutta on maailmanlaajuinen ilmiö, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen.
Lakko-oikeus on työntekijöiden keino pitää puolensa työpaikalla, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Reilut työehdot ja laajat kansalaisoikeudet eivät ole tippuneet taivaasta.
Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saatiin voimaan vuoden 1905 yleislakon voimalla. 1950-luvulta lähtien hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ammattiyhdistysliike oli keskeinen tekijä.
– Näen lakko-oikeuden osallisuuden ja demokratian ydinkysymyksenä, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen.
YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO luotiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rakentamaan rauhaa. ILO pyrkii edistämään kolmikantaista sopimista, jossa ovat edustettuina valtiot, työntekijät ja työnantajat.
ILO:n perussopimuksista keskeisimmät koskevat työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja työntekijäyhdistysten oikeutta ajaa jäsentensä etua.
Suomessa Orpon hallitus rajoitti keväällä 2024 poliittisia lakkoja, myötätuntolakkoja ja korotti työntekijäpuolen lakkosakkoja sekä sääti työntekijöille henkilökohtaisen lakkosakon.
– Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan, Ronkainen pohtii.
TULKINNAT TIUKKENEVAT
Suomessa tehdyt työntekijöiden lakko-oikeuden rajoitukset ovat Ronkaisen mukaan osa isompaa kehityskulkua, jonka taustalla on työnantajapuolen kampanja.
– Työnantajat aloittivat vuonna 2012 ILO:ssa keskustelun lakko-oikeuden rajoittamisesta.
ILO:n sopimuksia ei ole muutettu, mutta kansallisia tulkintoja on tiukennettu. Eri maissa lakko-oikeuden rajoituksia ovat ajaneet erityisesti kauppakamarit ja työnantajajärjestöt.
Näen lakko-oikeuden osallisuuden ja demokratian ydinkysymyksenä.
Kansalaisoikeuksien rajoitukset harvoin johtavat positiivisiin tuloksiin. On yksinkertaista ajattelua, että lakot loppuvat, kun ne kielletään. Yksinkertaiset ratkaisut harvoin ratkovat monimutkaisia kysymyksiä.
– Jos paine kasvaa kovaksi, purkautuu se laittomina lakkoina.
Ronkainen muistuttaa, että esimerkiksi Kiinassa on vuosittain tuhansia lakkoja, vaikka laki kieltää lakkoilun.
Länsinaapurissa Ruotsissa lakkoja on puolestaan vähän, koska työntekijöille on annettu valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Tasapainoiset työmarkkinat lisäävät luottamusta puolin ja toisin.
– Onko meillä Suomessa vastakkainasettelu kovempaa, Ronkainen vertailee.
YHTEISKUNTA KUPLAUTUU
Tilastokeskuksen numerot kertovat, että varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa. Vuonna 2023 kotitalouksien varakkain kymmenys omisti jo yli puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Vastaavasti viisi vähävaraisinta kymmenystä omisti vain neljä prosenttia varallisuudesta.
– Eri yhteiskuntaluokat elävät omissa kuplissaan, eivätkä ymmärrä toisiaan
Ronkaisen mukaan työntekijöiden oikeuksien rajoitukset osaltaan kertovat ymmärryksen puutteesta. Orpon hallitus on perustellut lakko-oikeuden rajausta muun muassa maakuvan kiillottamisella.
– Meidän haasteemme ei ole niinkään lakkolainsäädännössä, vaan siinä, miten työntekijät kokevat olevansa osa päätöksentekoa työpaikalla.
Suomalainen ammattiyhdistysliike on ollut tukemassa työntekijöiden oikeuksien kehitystä pienemmän tulotason maissa globaalissa etelässä. Orpon hallituksen politiikan seurauksena tuen suunta on ollut pohjoista kohti.
– Solidaarisuus toimii myös näin päin. Saimme tuen osoituksia Indonesiasta, Filippiineiltä, Brasiliasta ja Uruguaysta.
LAKKORAJOITUKSET
Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin.
• Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon.
LUE MYÖS:
”Suoraan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeuden rajoitukset puhuttavat työpaikalla
Asiantuntijat nostivat esiin lakkorajoitusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan
