Lakko-oikeus on demokra­tian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokra­tiaa jalkaan?”

Lakko-oikeus on työnte­ki­jöiden keino pitää puolensa työpai­kalla, työmark­ki­noilla ja yhteis­kun­nassa. Reilut työehdot ja laajat kansa­lai­soi­keudet eivät ole tippu­neet taivaasta.

Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioi­keus saatiin voimaan vuoden 1905 yleis­lakon voimalla. 1950-luvulta lähtien hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan raken­ta­mi­sessa ammat­tiyh­dis­tys­liike oli keskeinen tekijä.

– Näen lakko-oikeuden osalli­suuden ja demokra­tian ydinky­sy­myk­senä, sanoo Teolli­suus­liiton kansain­vä­lisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen.

YK:n alainen Kansain­vä­linen työjär­jestö ILO luotiin ensim­mäisen maail­man­sodan jälkeen vahvis­ta­maan sosiaa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta ja raken­ta­maan rauhaa. ILO pyrkii edistä­mään kolmi­kan­taista sopimista, jossa ovat edustet­tuina valtiot, työnte­kijät ja työnantajat.

ILO:n perus­so­pi­muk­sista keskei­simmät koskevat työnte­ki­jöiden järjes­täy­ty­mi­soi­keutta ja työnte­ki­jäyh­dis­tysten oikeutta ajaa jäsen­tensä etua.

Suomessa Orpon hallitus rajoitti keväällä 2024 poliit­tisia lakkoja, myötä­tun­to­lak­koja ja korotti työnte­ki­jä­puolen lakko­sak­koja sekä sääti työnte­ki­jöille henki­lö­koh­taisen lakkosakon.

– Ammutaanko tässä demokra­tiaa jalkaan, Ronkainen pohtii.

TULKINNAT TIUKKENEVAT

Suomessa tehdyt työnte­ki­jöiden lakko-oikeuden rajoi­tukset ovat Ronkaisen mukaan osa isompaa kehitys­kulkua, jonka taustalla on työnan­ta­ja­puolen kampanja.

– Työnan­tajat aloit­tivat vuonna 2012 ILO:ssa keskus­telun lakko-oikeuden rajoittamisesta.

ILO:n sopimuksia ei ole muutettu, mutta kansal­lisia tulkin­toja on tiuken­nettu. Eri maissa lakko-oikeuden rajoi­tuksia ovat ajaneet erityi­sesti kauppa­ka­marit ja työnantajajärjestöt.

Näen lakko-oikeuden osalli­suuden ja demokra­tian ydinkysymyksenä.

Kansa­lai­soi­keuk­sien rajoi­tukset harvoin johtavat positii­vi­siin tulok­siin. On yksin­ker­taista ajattelua, että lakot loppuvat, kun ne kielle­tään. Yksin­ker­taiset ratkaisut harvoin ratkovat monimut­kaisia kysymyksiä.

– Jos paine kasvaa kovaksi, purkautuu se laitto­mina lakkoina.

Ronkainen muistuttaa, että esimer­kiksi Kiinassa on vuosit­tain tuhansia lakkoja, vaikka laki kieltää lakkoilun.

Länsi­naa­pu­rissa Ruotsissa lakkoja on puoles­taan vähän, koska työnte­ki­jöille on annettu valtaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia. Tasapai­noiset työmark­kinat lisäävät luotta­musta puolin ja toisin.

– Onko meillä Suomessa vastak­kai­na­set­telu kovempaa, Ronkainen vertailee.

YHTEISKUNTA KUPLAUTUU

Tilas­to­kes­kuksen numerot kertovat, että varal­li­suuserot ovat kasva­neet Suomessa. Vuonna 2023 kotita­louk­sien varak­kain kymmenys omisti jo yli puolet kaikesta netto­va­ral­li­suu­desta. Vastaa­vasti viisi vähäva­rai­sinta kymme­nystä omisti vain neljä prosenttia varallisuudesta.

– Eri yhteis­kun­ta­luokat elävät omissa kuplis­saan, eivätkä ymmärrä toisiaan

Ronkaisen mukaan työnte­ki­jöiden oikeuk­sien rajoi­tukset osaltaan kertovat ymmär­ryksen puutteesta. Orpon hallitus on perus­tellut lakko-oikeuden rajausta muun muassa maakuvan kiillottamisella.

– Meidän haasteemme ei ole niinkään lakko­lain­sää­dän­nössä, vaan siinä, miten työnte­kijät kokevat olevansa osa päätök­sen­tekoa työpaikalla.

Suoma­lainen ammat­tiyh­dis­tys­liike on ollut tukemassa työnte­ki­jöiden oikeuk­sien kehitystä pienemmän tulotason maissa globaa­lissa etelässä. Orpon halli­tuksen politiikan seurauk­sena tuen suunta on ollut pohjoista kohti.

– Solidaa­ri­suus toimii myös näin päin. Saimme tuen osoituksia Indone­siasta, Filip­pii­neiltä, Brasi­liasta ja Uruguaysta.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuksen säätämät lakko­ra­joi­tukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­tiset lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin asetta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja korotet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tainen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työntekijä jatkaa osallis­tu­mista tuomiois­tuimen laitto­maksi totea­maan lakkoon.

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joi­tukset muokkaavat työmark­ki­noita – ”Työnte­ki­jöiden mahdol­li­suutta vaikuttaa on kaven­nettu todella rajusti”

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suudet ja sitten annetaan keppiä” – korotetut lakko­sakot ovat suhteet­toman kovia pienille ammattiosastoille

”Suoraan sanoen kepuli­peliä” – lakko-oikeuden rajoi­tukset puhut­tavat työpaikalla

”Kolmi­kan­taisia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – lakimuu­tosten takia menossa on poikkeuk­sel­linen työmarkkinakierros

Lakko­ra­joi­tukset toivat periaat­teel­lisia muutoksia lainsää­dän­töön – ”ILO:n sopimuk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvotellaan”

Asian­tun­tijat nostivat esiin lakko­ra­joi­tusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan