Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Janne Ronkainen sanoo, että Suomessa pitäisi lisätä työntekijöiden osallisuutta työpaikoilla.

Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA TUUKKA RANTALA

Työ­nan­ta­japuolen pyrkimys heiken­tää lakko-oikeut­ta on maail­man­laa­juinen ilmiö, sanoo Teol­lisu­us­li­iton kan­sain­välisen toimin­nan pääl­likkö Janne Ronkainen.

Lakko-oikeus on työn­tek­i­jöi­den keino pitää puolen­sa työ­paikalla, työ­markki­noil­la ja yhteiskun­nas­sa. Reilut työe­hdot ja laa­jat kansalaisoikeudet eivät ole tip­puneet taivaas­ta.

Suomes­sa yleinen ja yhtäläi­nen äänioikeus saati­in voimaan vuo­den 1905 yleis­lakon voimal­la. 1950-luvul­ta läh­tien hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rak­en­tamises­sa ammat­tiy­hdis­tys­li­ike oli keskeinen tek­i­jä.

– Näen lakko-oikeu­den osal­lisu­u­den ja demokra­t­ian ydinkysymyk­senä, sanoo Teol­lisu­us­li­iton kan­sain­välisen toimin­nan pääl­likkö Janne Ronkainen.

YK:n alainen Kan­sain­vä­li­nen työjär­jestö ILO luoti­in ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen vahvis­ta­maan sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja rak­en­ta­maan rauhaa. ILO pyrkii edis­tämään kolmikan­taista sopimista, jos­sa ovat edustet­tuina val­tiot, työn­tek­i­jät ja työ­nan­ta­jat.

ILO:n perus­sopimuk­sista keskeisim­mät koske­vat työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisoikeut­ta ja työn­tek­i­jäy­hdis­tys­ten oikeut­ta ajaa jäsen­ten­sä etua.

Suomes­sa Orpon hal­li­tus rajoit­ti kevääl­lä 2024 poli­it­tisia lakko­ja, myötä­tun­to­lakko­ja ja korot­ti työn­tek­i­jäpuolen lakkosakko­ja sekä sääti työn­tek­i­jöille henkilöko­htaisen lakkosakon.

– Ammu­taanko tässä demokra­ti­aa jalka­an, Ronkainen pohtii.

TULKINNAT TIUKKENEVAT

Suomes­sa tehdyt työn­tek­i­jöi­den lakko-oikeu­den rajoituk­set ovat Ronkaisen mukaan osa isom­paa kehi­tyskulkua, jon­ka taustal­la on työ­nan­ta­japuolen kam­pan­ja.

– Työ­nan­ta­jat aloit­ti­vat vuon­na 2012 ILO:ssa keskustelun lakko-oikeu­den rajoit­tamis­es­ta.

ILO:n sopimuk­sia ei ole muutet­tu, mut­ta kansal­lisia tulk­in­to­ja on tiuken­net­tu. Eri mais­sa lakko-oikeu­den rajoituk­sia ovat aja­neet eri­tyis­es­ti kaup­paka­mar­it ja työ­nan­ta­ja­jär­jestöt.

Näen lakko-oikeu­den osal­lisu­u­den ja demokra­t­ian ydinkysymyk­senä.

Kansalaisoikeuk­sien rajoituk­set har­voin johta­vat posi­ti­ivisi­in tulok­si­in. On yksinker­taista ajat­telua, että lakot lop­pu­vat, kun ne kiel­letään. Yksinker­taiset ratkaisut har­voin ratko­vat mon­imutkaisia kysymyk­siä.

– Jos paine kas­vaa kovak­si, purkau­tuu se lait­tom­i­na lakkoina.

Ronkainen muis­tut­taa, että esimerkik­si Kiinas­sa on vuosit­tain tuhan­sia lakko­ja, vaik­ka laki kieltää lakkoilun.

Länsi­naa­puris­sa Ruot­sis­sa lakko­ja on puolestaan vähän, kos­ka työn­tek­i­jöille on annet­tu val­taa ja vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Tas­apain­oiset työ­markki­nat lisäävät luot­ta­mus­ta puolin ja toisin.

– Onko meil­lä Suomes­sa vas­takkainaset­telu kovem­paa, Ronkainen ver­tailee.

YHTEISKUNTA KUPLAUTUU

Tilas­tokeskuk­sen numerot ker­to­vat, että var­al­lisu­userot ovat kas­va­neet Suomes­sa. Vuon­na 2023 koti­talouk­sien varakkain kym­menys omisti jo yli puo­let kaikesta net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Vas­taavasti viisi vähä­varais­in­ta kym­menys­tä omisti vain neljä pros­ent­tia var­al­lisu­ud­es­ta.

– Eri yhteiskun­talu­okat elävät omis­sa kuplis­saan, eivätkä ymmär­rä toisi­aan

Ronkaisen mukaan työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien rajoituk­set osaltaan ker­to­vat ymmär­ryk­sen puut­teesta. Orpon hal­li­tus on perustel­lut lakko-oikeu­den rajaus­ta muun muas­sa maaku­van kiil­lot­tamisel­la.

– Mei­dän haas­teemme ei ole niinkään lakko­lain­säädän­nössä, vaan siinä, miten työn­tek­i­jät koke­vat ole­vansa osa päätök­sen­tekoa työ­paikalla.

Suo­ma­lainen ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on ollut tuke­mas­sa työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien kehi­tys­tä pienem­män tulota­son mais­sa globaalis­sa etelässä. Orpon hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan seu­rauk­se­na tuen suun­ta on ollut pohjoista kohti.

– Sol­i­daarisu­us toimii myös näin päin. Saimme tuen osoituk­sia Indone­si­as­ta, Fil­ip­pi­ineiltä, Brasil­ias­ta ja Uruguaysta.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon hal­li­tuk­sen säätämät lakko­ra­joituk­set astu­i­v­at voimaan 18.5.2024.
• Poli­it­tiset lakot rajoitet­ti­in korkein­taan 24 tun­ti­in.
• Myötä­tun­to­lakko­ja rajoitet­ti­in aset­ta­mal­la niille suh­teel­lisu­us- ja kohden­tamis­vaa­timuk­sia.
• Lakkosakko­ja korotet­ti­in 10 000–150 000 euroon. Aiem­min oli vain ylära­ja 37 400 euroa.
• Säädet­ti­in henkilöko­htainen 200 euron seu­raa­mus­mak­su, jos työn­tek­i­jä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tu­imen lait­tomak­si totea­maan lakkoon.

 

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joituk­set muokkaa­vat työ­markki­noi­ta – ”Työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa on kaven­net­tu todel­la rajusti”

”Ensin viedään vaikut­tamis­mah­dol­lisu­udet ja sit­ten annetaan kep­piä” – korote­tut lakkosakot ovat suh­teet­toman kovia pie­nille ammat­tiosas­toille

”Suo­raan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeu­den rajoituk­set puhut­ta­vat työ­paikalla

”Kolmikan­taisia valmis­telu­pe­ri­aat­tei­ta ei ole kun­nioitet­tu” – lakimuu­tosten takia menos­sa on poikkeuk­selli­nen työ­markki­nakier­ros

Lakko­ra­joituk­set toi­vat peri­aat­teel­lisia muu­tok­sia lain­säädän­töön – ”ILO:n sopimuk­sista läh­tien ideana on, että työ­markki­noil­la neu­votel­laan”

Asiantun­ti­jat nos­ti­vat esi­in lakko­ra­joi­tusten ongelmia, mut­ta hal­li­tus ei muut­tanut suun­nitelmi­aan