”Ensin viedään vaikuttamismahdollisuudet ja sitten annetaan keppiä” – korotetut lakkosakot ovat suhteettoman kovia

– Lakko-oikeus on työntekijöille tosi tärkeä. Saamme ilmaistua oman mielipiteemme siten, että joku kuunteleekin, sanoo Teollisuustyöväen Loimaan seudun ammattiosasto 29:n puheenjohtaja Olli-Pekka Toivonen.

Loimaan seudun ammattiosaston työpaikkoja on ollut mukana teknologiateollisuuden työehtosopimukseen liittyvissä työtaisteluissa sekä Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksia vastustaneissa poliittisissa lakoissa.

Lännen Tractors Oy:llä työskentelevä Toivonen kertoo, että työntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana ja taistelutahtoa on riittänyt, kun työehdoista taistellaan.

– Olin positiivisesti yllättynyt, kun melkein puolet porukasta oli lakkovahteina.

Työpaikoilla tunnistetaan, että lakko on viimeinen vaihtoehto, jos neuvottelutiellä ei edetä. Teknologiateollisuudenkin neuvottelut olivat pitkään jumissa, ja niitä vauhditettiin lakoilla.

– Ensisijaisesti toivottiin, ettei tarvitse mennä lakkoihin. Työnantajapuoli venytti turhaan ratkaisua näin pitkälle.

KYSYMYS TYÖEHDOISTA

Työehtosopimusneuvottelut ovat lähellä työntekijöitä, sillä työehdot ja palkankorotukset vaikuttavat arkeen heti. Toivonen kertoo, että myös poliittisten lakkojen rajoitukset ovat puhuttaneet.

– Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdollisuudet otetaan pois.

Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdollisuudet otetaan pois.

Toivonen pohtii, että työehtosopimusneuvotteluihin liittyvä lakko ja maan hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä vastustavat poliittiset lakot eivät ole perusteiltaan kovin erilaisia. Molemmissa on kyse työehdoista.

– Ne kulkevat käsi kädessä. Molempiin täytyy pystyä vaikuttamaan.

SUHTEETTOMIA SAKKOJA

Maan hallitus on korottanut lakkosakkoja siten, että nykyisin hyvityssakon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Aiemmin laittomista lakoista tuomittujen sakkojen yläraja oli 37 400 euroa, eikä alarajaa ollut.

Loimaan seudun ammattiosastossa on noin 250 maksavaa jäsentä. Puheenjohtaja Toivonen pohtii, että sakot olisivat oikeudenmukaisempia, jos sanktiot olisivat suhteessa toimijoiden kokoon, samoin kuin päiväsakon suuruus perustuu sakotettavan tuloihin.

– Sakon määrän täytyisi olla jotenkin sidottu jäsenmäärään. 10 000 euroa on pienen ammattiosaston vuoden budjetti.

Toisille sakko on pieni ja toisille kuukauden ruokaraha.

Työntekijä voi nykyään joutua maksamaan 200 euron hyvitysmaksun työnantajalle, jos työntekijä osallistuu lakkoon, jonka oikeus on jo todennut laittomaksi. Toivonen katsoo, että myös tämä kiinteä hyvitysmaksu kohtelee työntekijöitä eriarvoisesti.

– Alalla voi olla suuriakin palkkaeroja. Toisille sakko on pieni ja toisille kuukauden ruokaraha.

PERUSTELUT ONTUVAT

Suomessa on perinteisesti ollut vähän poliittisia lakkoja ja laittomia lakkoja, joten lakko-oikeuden rajaamiset ja sanktioiden suurentamiset vaikuttavat keinolta silottaa tietä muille työelämäheikennyksille. Lakko-oikeutta heikennetään myös myötätuntolakkojen osalta.

– Ensin viedään vaikuttamismahdollisuudet ja sitten annetaan keppiä.

Maan hallitus on perustellut lainsäädäntömuutoksia sillä, että Suomi näin lähenee pohjoismaista mallia tai kilpailijamaiden käytäntöjä. Lainsäädäntötyön osana tehdyistä selvityksistäkin näkee, että käytännöt vaihtelevat maittain paljon.

– Perustelut eivät ole kauhean uskottavia. Mielestäni joka maassa pitää mennä maan tavalla.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin.
• Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon.

LUE MYÖS:

Lakkorajoitukset muokkaavat työmarkkinoita – ”Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa on kavennettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”

”Suoraan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeuden rajoitukset puhuttavat työpaikalla

”Kolmikantaisia valmisteluperiaatteita ei ole kunnioitettu” – lakimuutosten takia menossa on poikkeuksellinen työmarkkinakierros

Lakkorajoitukset toivat periaatteellisia muutoksia lainsäädäntöön – ”ILO:n sopimuksista lähtien ideana on, että työmarkkinoilla neuvotellaan”

Asiantuntijat nostivat esiin lakkorajoitusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan