Teollisuustyöväen Loimaan seudun ammattiosasto 29:n puheenjohtaja Olli-Pekka Toivonen kertoo, että viime aikojen työtaisteluissa lakkovahdeista ei ole ollut pulaa.

”Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suudet ja sitten annetaan keppiä” – korotetut lakko­sakot ovat suhteet­toman kovia

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Lakko­sak­kojen suuruus pitäisi olla suhteessa ammat­tio­saston jäsen­mää­rään, sanoo ammat­tio­saston puheen­joh­taja Olli-Pekka Toivonen. 10 000 euron minimi­sakko voi olla pienen ammat­tio­saston vuosibudjetti.

– Lakko-oikeus on työnte­ki­jöille tosi tärkeä. Saamme ilmaistua oman mieli­pi­teemme siten, että joku kuunte­leekin, sanoo Teolli­suus­työ­väen Loimaan seudun ammat­tio­sasto 29:n puheen­joh­taja Olli-Pekka Toivonen.

Loimaan seudun ammat­tio­saston työpaik­koja on ollut mukana tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muk­seen liitty­vissä työtais­te­luissa sekä Orpon halli­tuksen työmark­ki­na­uu­dis­tuksia vastus­ta­neissa poliit­ti­sissa lakoissa.

Lännen Tractors Oy:llä työsken­te­levä Toivonen kertoo, että työnte­kijät ovat olleet aktii­vi­sesti mukana ja taiste­lu­tahtoa on riittänyt, kun työeh­doista taistellaan.

– Olin positii­vi­sesti yllät­tynyt, kun melkein puolet porukasta oli lakkovahteina.

Työpai­koilla tunnis­te­taan, että lakko on viimeinen vaihtoehto, jos neuvot­te­lu­tiellä ei edetä. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­denkin neuvot­telut olivat pitkään jumissa, ja niitä vauhdi­tet­tiin lakoilla.

– Ensisi­jai­sesti toivot­tiin, ettei tarvitse mennä lakkoihin. Työnan­ta­ja­puoli venytti turhaan ratkaisua näin pitkälle.

KYSYMYS TYÖEHDOISTA

Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat lähellä työnte­ki­jöitä, sillä työehdot ja palkan­ko­ro­tukset vaikut­tavat arkeen heti. Toivonen kertoo, että myös poliit­tisten lakkojen rajoi­tukset ovat puhuttaneet.

– Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdol­li­suudet otetaan pois.

Ihmisillä on herännyt huoli, että kaikki mahdol­li­suudet otetaan pois.

Toivonen pohtii, että työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luihin liittyvä lakko ja maan halli­tuksen ajamia työelä­mä­hei­ken­nyksiä vastus­tavat poliit­tiset lakot eivät ole perus­teil­taan kovin erilaisia. Molem­missa on kyse työehdoista.

– Ne kulkevat käsi kädessä. Molem­piin täytyy pystyä vaikuttamaan.

Olli-Pekka Toivonen työsken­telee Lännen Tractors Oy:llä.

SUHTEETTOMIA SAKKOJA

Maan hallitus on korot­tanut lakko­sak­koja siten, että nykyisin hyvitys­sakon minimi on 10 000 euroa ja maksimi 150 000 euroa. Aiemmin laitto­mista lakoista tuomit­tujen sakkojen yläraja oli 37 400 euroa, eikä alarajaa ollut.

Loimaan seudun ammat­tio­sas­tossa on noin 250 maksavaa jäsentä. Puheen­joh­taja Toivonen pohtii, että sakot olisivat oikeu­den­mu­kai­sempia, jos sanktiot olisivat suhteessa toimi­joiden kokoon, samoin kuin päivä­sakon suuruus perustuu sakotet­tavan tuloihin.

– Sakon määrän täytyisi olla jotenkin sidottu jäsen­mää­rään. 10 000 euroa on pienen ammat­tio­saston vuoden budjetti.

Toisille sakko on pieni ja toisille kuukauden ruokaraha.

Työntekijä voi nykyään joutua maksa­maan 200 euron hyvitys­maksun työnan­ta­jalle, jos työntekijä osallistuu lakkoon, jonka oikeus on jo todennut laitto­maksi. Toivonen katsoo, että myös tämä kiinteä hyvitys­maksu kohtelee työnte­ki­jöitä eriarvoisesti.

– Alalla voi olla suuriakin palkkae­roja. Toisille sakko on pieni ja toisille kuukauden ruokaraha.

PERUSTELUT ONTUVAT

Suomessa on perin­tei­sesti ollut vähän poliit­tisia lakkoja ja laittomia lakkoja, joten lakko-oikeuden rajaa­miset ja sanktioiden suuren­ta­miset vaikut­tavat keinolta silottaa tietä muille työelä­mä­hei­ken­nyk­sille. Lakko-oikeutta heiken­ne­tään myös myötä­tun­to­lak­kojen osalta.

– Ensin viedään vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suudet ja sitten annetaan keppiä.

Maan hallitus on perus­tellut lainsää­dän­tö­muu­toksia sillä, että Suomi näin lähenee pohjois­maista mallia tai kilpai­li­ja­maiden käytän­töjä. Lainsää­dän­tö­työn osana tehdyistä selvi­tyk­sis­täkin näkee, että käytännöt vaihte­levat maittain paljon.

– Perus­telut eivät ole kauhean uskot­tavia. Mieles­täni joka maassa pitää mennä maan tavalla.

LAKKORAJOITUKSET

Orpon halli­tuksen säätämät lakko­ra­joi­tukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliit­tiset lakot rajoi­tet­tiin korkein­taan 24 tuntiin.
• Myötä­tun­to­lak­koja rajoi­tet­tiin asetta­malla niille suhteel­li­suus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakko­sak­koja korotet­tiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädet­tiin henki­lö­koh­tainen 200 euron seuraa­mus­maksu, jos työntekijä jatkaa osallis­tu­mista tuomiois­tuimen laitto­maksi totea­maan lakkoon.

 

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joi­tukset muokkaavat työmark­ki­noita – ”Työnte­ki­jöiden mahdol­li­suutta vaikuttaa on kaven­nettu todella rajusti”

Lakko-oikeus on demokra­tian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokra­tiaa jalkaan?”

”Suoraan sanoen kepuli­peliä” – lakko-oikeuden rajoi­tukset puhut­tavat työpaikalla

”Kolmi­kan­taisia valmis­te­lu­pe­ri­aat­teita ei ole kunnioi­tettu” – lakimuu­tosten takia menossa on poikkeuk­sel­linen työmarkkinakierros

Lakko­ra­joi­tukset toivat periaat­teel­lisia muutoksia lainsää­dän­töön – ”ILO:n sopimuk­sista lähtien ideana on, että työmark­ki­noilla neuvotellaan”

Asian­tun­tijat nostivat esiin lakko­ra­joi­tusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan