Ajankoh­tai­sella on Itä-Suomessa monen­laiset kasvot – luotta­mus­hen­ki­lö­päi­villä tunnel­masta toiseen

Pari päivää ennen Itä-Suomen alueen luotta­mus­hen­ki­löiden ajankoh­tais­päiviä Teolli­suus­liitto antoi jo kahdek­sannen lakko­va­roi­tuksen UPM Plywoo­dille. Päivää ennen Joensuuhun kokoon­tu­mista UPM hämmensi soppaa ilmoit­ta­malla käynnis­tä­vänsä Pelloksen, Savon­linnan ja Joensuun vaneri­teh­taita koskevat muutosneuvottelut.

– Ei mene meikä­läisen ymmär­ryk­seen. Tähän saakka on kerrottu, että tilauksia on paljon ja tekijät pitäisi saada hommiin mahdol­li­simman nopeasti. Nyt viesti näyttää muuttu­neen noin viikossa – tilauksia ei olekaan, UPM Plywoodin Joensuun-tehtaan pääluot­ta­mus­mies Ari Jorma­nainen hämmästelee.

Tehtaista Savon­linna ja Joensuu tuottavat koivu­va­neria, Pellos havuva­neria. On ollut aikoja, jolloin Pellos on tehnyt hyvää tulosta ja koivu­va­ne­rilla mennyt huonommin. Nyt vaikeuk­sissa on Pelloksen havuva­neri. Suhdan­ne­vaih­te­luista on Jorma­naisen mukaan tähän mennessä luovittu yli yhteistyöllä.

– Nyt työnan­taja on pannut nämä kaksi tuotan­to­suuntaa kilpai­le­maan keske­nään. Ei ole oikein, että ihmiset pantai­siin kilpai­le­maan tällä tavoin palkassa.

UPM Plywoodin yritys­koh­taiset työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat jatku­neet tulok­set­to­mina keväästä 2024 alkaen. Yritys­koh­taisia työeh­to­so­pi­muksia aikanaan innok­kaasti ajanut UPM on katego­ri­sesti kieltäy­tynyt muun mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden jo sopimasta korotustasosta.

– On väärin verrata meidän palkka­pyyn­töämme ja ‑tasoamme Latina­laisen Amerikan kanssa. Sieltä tulee Euroop­paan halpaa tuotetta, joka ei kyllä edes laadul­li­sesti ole meille kilpailija.

Ei ole oikein, että ihmiset pantai­siin kilpai­le­maan tällä tavoin palkassa.

Roolis­saan pääluot­ta­mus­mies on ajoin kuin ylipai­ne­vent­tiili – niin koko työyh­tei­sölle kuin yksit­täi­selle työntekijällekin.

– Tulee viestejä, että ihmisiltä on rahat loppu. Samaan hengen­ve­toon vahva viesti on myös se, että periksi ei anneta.

LASKEVALLA KÄYRÄLLÄ

Rebl Group ‑konser­niin kuuluva paino­talo PunaMusta painaa noin 90 prosenttia kaikista Suomen aikakaus­leh­distä. Myös Tekijä-lehti paine­taan PunaMustassa.

– Media- ja painoalan suunta on koko ajan laskeva. PunaMusta on kasvanut ostamalla kilpai­li­jansa ympäri Suomea; aikakaus­leh­ti­puo­lella paino­ta­lojen kilpailua ei Suomessa enää ole, PunaMustan pääluot­ta­mus­mies Santtu Turtiainen taustoittaa.

Sanoma­leh­tien paina­mi­sessa sekä digi- ja arkki­pai­noissa kilpailua riittää. PunaMustan palve­lu­va­li­koima ulottuu digitaa­li­sista palve­luista varas­toin­ti­lo­gis­tiik­kaan ja verkkokauppaan.

Turtiainen on toiminut pääluot­ta­mus­mie­henä noin 13 vuotta. Tänä aikana hän on nähnyt rajun toimialamuutoksen.

– Kun aloitin pääluot­ta­mus­mie­su­rani, PunaMus­tassa työsken­teli liki 300 ihmistä. Nyt työnte­ki­jöitä on puolet vähemmän.

Aikakaus­leh­ti­puo­lella paino­ta­lojen kilpailua ei Suomessa enää ole.

Konser­nissa vaikut­tavat nyt palkka­joh­tajat. Turtiaisen mukaan Laakkosen vanhalla polvella oli narut käsissä – vaikka kuinka oli pörssiyhtiö, niin sielul­taan sittenkin perhey­ritys. Sittemmin ovat ajat koventuneet.

– Olemme olleet vuosi­kausia muutos­neu­vot­te­lujen kierteessä. Valitet­ta­vasti nuoremmat hakeu­tuvat alalta pois sellai­siin tehtä­viin, joissa työpaikka olisi toden­nä­köi­sempi vielä 10–15 vuoden kuluttua.

Pääluot­ta­mus­miehen vastuiden ohella Turtiainen työsken­telee paino­talon jälki­kä­sit­te­lyssä viimeis­te­li­jänä. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Lepoaika on viime aikoina ollut tiukoilla siksikin, että HR-osaston suuntaan tes-sopimusten tulkin­ta­ky­sy­mykset ovat teettä­neet paljon työtä.

OUNEVALLA YHTEISTYÖ TOIMII

Joensuun Tuupo­vaa­rassa eletään Venäjän rajanaa­pu­rina. Kylän persoo­nal­li­silla kotisi­vuilla todetaan, että ”Tuupo­vaara on niin pieni tuppu­kylä”, ettei sieltä löydy edes Veikkauksen pelaamoa.

Tuupo­vaa­rasta löytyy kylläkin sähkö­lii­tos­kom­po­nent­tien ja ohutle­vy­me­ka­niikan valmis­taja Ouneva Oy. Se on osa teolli­suuden sopimus­val­mis­tajaa Ouneva Groupia. Ounevalla on Tuupo­vaa­rassa kolme tehdasta. Yhtiö tiedotti Tuupo­vaaran liitin­teh­taan ja Vilvasen ohutle­vy­teh­taan laajen­nusten valmis­tu­mi­sesta tänä keväänä. Laajen­nusten jälkeen Tuupo­vaa­rassa on tuotan­to­tilaa lähes 16 000 neliötä. ”Uudet tilat lisäävät tehtaiden tuotannon tehok­kuutta, paran­tavat viihty­vyyttä sekä mahdol­lis­tavat kasvun”, yhtiö viestittää.

Ilomant­sissa asuvan Tapio Maksi­maisen edesta­kainen työmatka Ouneva Oy:n tehtaalle Tuupo­vaa­raan on reilut 70 kilometriä. Myös useim­milla Maksi­maisen työka­ve­rilla työmatka on verraten pitkä – esimer­kiksi Joensuusta yhden­suun­taista matkaa kertyy reilut 50 kilometriä. Työmat­ka­ku­luista työnan­taja korvaa 25 prosenttia.

– Äsket­täin kävi kylässä erään toisen firman pääluot­ta­mus­mies. Hän ihmet­teli meidän olojamme ja hyvää tiedon­kulkua. Ja kyllä se hyvää onkin, vuosien mittaa paran­tunut merkit­tä­västi, nyt jo 13 vuotta Ounevan pääluot­ta­mus­mie­henä toiminut Maksi­mainen kertoo.

Työnan­taja panostaa pitovoi­maan monilla tavoin, erilaiset työnte­ki­jäedut ovat tosi isossa roolissa.

Maksi­mainen mainitsee useat infotaulut, säännöl­liset tehda­sinfot ja toimivan kommunikaation.

– Oli se sitten konehan­kinta, apuvä­line, jokin työtur­val­li­suu­teen liittyvä hankinta, niin pyyntö menee kyllä läpi, kunhan asia on hyvin perus­teltu. Työnan­taja panostaa pitovoi­maan monilla tavoin, erilaiset työnte­ki­jäedut ovat tosi isossa roolissa.

Kevät­talven lakko oli kuitenkin koettelemus.

– Tuupo­vaa­rassa on lakkoiltu harvoin ja yksit­täisiä päiviä. Nyt reilun sadan työntekijän työt olivat pysäh­dyk­sissä viikon. Lakko ei ollut meidän käsis­sämme, mutta tunnelmaa se kiristi – liekö yli päästy vieläkään.