Ajan­koh­tai­sella on Itä-Suomessa monen­lai­set kasvot – luot­ta­mus­hen­ki­lö­päi­villä tunnel­masta toiseen

Pari päivää ennen Itä-Suomen alueen luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ajan­koh­tais­päi­viä Teol­li­suus­liitto antoi jo kahdek­san­nen lakko­va­roi­tuk­sen UPM Plywoo­dille. Päivää ennen Joen­suu­hun kokoon­tu­mista UPM hämmensi soppaa ilmoit­ta­malla käyn­nis­tä­vänsä Pellok­sen, Savon­lin­nan ja Joen­suun vane­ri­teh­taita koske­vat muutosneuvottelut.

– Ei mene meikä­läi­sen ymmär­ryk­seen. Tähän saakka on kerrottu, että tilauk­sia on paljon ja teki­jät pitäisi saada hommiin mahdol­li­sim­man nopeasti. Nyt viesti näyt­tää muut­tu­neen noin viikossa – tilauk­sia ei olekaan, UPM Plywoo­din Joen­suun-tehtaan pääluot­ta­mus­mies Ari Jorma­nai­nen hämmästelee.

Tehtaista Savon­linna ja Joen­suu tuot­ta­vat koivu­va­ne­ria, Pellos havu­va­ne­ria. On ollut aikoja, jolloin Pellos on tehnyt hyvää tulosta ja koivu­va­ne­rilla mennyt huonom­min. Nyt vaikeuk­sissa on Pellok­sen havu­va­neri. Suhdan­ne­vaih­te­luista on Jorma­nai­sen mukaan tähän mennessä luovittu yli yhteistyöllä.

– Nyt työnan­taja on pannut nämä kaksi tuotan­to­suun­taa kilpai­le­maan keske­nään. Ei ole oikein, että ihmi­set pantai­siin kilpai­le­maan tällä tavoin palkassa.

UPM Plywoo­din yritys­koh­tai­set työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat jatku­neet tulok­set­to­mina keväästä 2024 alkaen. Yritys­koh­tai­sia työeh­to­so­pi­muk­sia aika­naan innok­kaasti ajanut UPM on kate­go­ri­sesti kiel­täy­ty­nyt muun mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den jo sopi­masta korotustasosta.

– On väärin verrata meidän palk­ka­pyyn­töämme ja ‑tasoamme Lati­na­lai­sen Ameri­kan kanssa. Sieltä tulee Euroop­paan halpaa tuotetta, joka ei kyllä edes laadul­li­sesti ole meille kilpailija.

Ei ole oikein, että ihmi­set pantai­siin kilpai­le­maan tällä tavoin palkassa.

Roolis­saan pääluot­ta­mus­mies on ajoin kuin ylipai­ne­vent­tiili – niin koko työyh­tei­sölle kuin yksit­täi­selle työntekijällekin.

– Tulee vies­tejä, että ihmi­siltä on rahat loppu. Samaan hengen­ve­toon vahva viesti on myös se, että periksi ei anneta.

LASKEVALLA KÄYRÄLLÄ

Rebl Group ‑konser­niin kuuluva paino­talo Puna­Musta painaa noin 90 prosent­tia kaikista Suomen aika­kaus­leh­distä. Myös Tekijä-lehti paine­taan PunaMustassa.

– Media- ja painoa­lan suunta on koko ajan laskeva. Puna­Musta on kasva­nut osta­malla kilpai­li­jansa ympäri Suomea; aika­kaus­leh­ti­puo­lella paino­ta­lo­jen kilpai­lua ei Suomessa enää ole, Puna­Mus­tan pääluot­ta­mus­mies Santtu Turtiai­nen taustoittaa.

Sano­ma­leh­tien paina­mi­sessa sekä digi- ja arkki­pai­noissa kilpai­lua riit­tää. Puna­Mus­tan palve­lu­va­li­koima ulot­tuu digi­taa­li­sista palve­luista varas­toin­ti­lo­gis­tiik­kaan ja verkkokauppaan.

Turtiai­nen on toimi­nut pääluot­ta­mus­mie­henä noin 13 vuotta. Tänä aikana hän on nähnyt rajun toimialamuutoksen.

– Kun aloi­tin pääluot­ta­mus­mie­su­rani, Puna­Mus­tassa työs­ken­teli liki 300 ihmistä. Nyt työn­te­ki­jöitä on puolet vähemmän.

Aika­kaus­leh­ti­puo­lella paino­ta­lo­jen kilpai­lua ei Suomessa enää ole.

Konser­nissa vaikut­ta­vat nyt palk­ka­joh­ta­jat. Turtiai­sen mukaan Laak­ko­sen vanhalla polvella oli narut käsissä – vaikka kuinka oli pörs­siyh­tiö, niin sielul­taan sitten­kin perhey­ri­tys. Sittem­min ovat ajat koventuneet.

– Olemme olleet vuosi­kausia muutos­neu­vot­te­lu­jen kier­teessä. Vali­tet­ta­vasti nuorem­mat hakeu­tu­vat alalta pois sellai­siin tehtä­viin, joissa työpaikka olisi toden­nä­köi­sempi vielä 10–15 vuoden kuluttua.

Pääluot­ta­mus­mie­hen vastui­den ohella Turtiai­nen työs­ken­te­lee paino­ta­lon jälki­kä­sit­te­lyssä viimeis­te­li­jänä. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Lepoaika on viime aikoina ollut tiukoilla siksi­kin, että HR-osas­ton suun­taan tes-sopi­mus­ten tulkin­ta­ky­sy­myk­set ovat teet­tä­neet paljon työtä.

OUNEVALLA YHTEISTYÖ TOIMII

Joen­suun Tuupo­vaa­rassa eletään Venä­jän raja­naa­pu­rina. Kylän persoo­nal­li­silla koti­si­vuilla tode­taan, että ”Tuupo­vaara on niin pieni tuppu­kylä”, ettei sieltä löydy edes Veik­kauk­sen pelaamoa.

Tuupo­vaa­rasta löytyy kyllä­kin sähkö­lii­tos­kom­po­nent­tien ja ohut­le­vy­me­ka­nii­kan valmis­taja Ouneva Oy. Se on osa teol­li­suu­den sopi­mus­val­mis­ta­jaa Ouneva Grou­pia. Oune­valla on Tuupo­vaa­rassa kolme tehdasta. Yhtiö tiedotti Tuupo­vaa­ran liitin­teh­taan ja Vilva­sen ohut­le­vy­teh­taan laajen­nus­ten valmis­tu­mi­sesta tänä keväänä. Laajen­nus­ten jälkeen Tuupo­vaa­rassa on tuotan­to­ti­laa lähes 16 000 neliötä. ”Uudet tilat lisää­vät tehtai­den tuotan­non tehok­kuutta, paran­ta­vat viih­ty­vyyttä sekä mahdol­lis­ta­vat kasvun”, yhtiö viestittää.

Ilomant­sissa asuvan Tapio Maksi­mai­sen edes­ta­kai­nen työmatka Ouneva Oy:n tehtaalle Tuupo­vaa­raan on reilut 70 kilo­met­riä. Myös useim­milla Maksi­mai­sen työka­ve­rilla työmatka on verra­ten pitkä – esimer­kiksi Joen­suusta yhden­suun­taista matkaa kertyy reilut 50 kilo­met­riä. Työmat­ka­ku­luista työnan­taja korvaa 25 prosenttia.

– Äsket­täin kävi kylässä erään toisen firman pääluot­ta­mus­mies. Hän ihmet­teli meidän olojamme ja hyvää tiedon­kul­kua. Ja kyllä se hyvää onkin, vuosien mittaa paran­tu­nut merkit­tä­västi, nyt jo 13 vuotta Oune­van pääluot­ta­mus­mie­henä toimi­nut Maksi­mai­nen kertoo.

Työnan­taja panos­taa pito­voi­maan monilla tavoin, erilai­set työn­te­ki­jäe­dut ovat tosi isossa roolissa.

Maksi­mai­nen mainit­see useat info­tau­lut, sään­nöl­li­set tehda­sin­fot ja toimi­van kommunikaation.

– Oli se sitten kone­han­kinta, apuvä­line, jokin työtur­val­li­suu­teen liit­tyvä hankinta, niin pyyntö menee kyllä läpi, kunhan asia on hyvin perus­teltu. Työnan­taja panos­taa pito­voi­maan monilla tavoin, erilai­set työn­te­ki­jäe­dut ovat tosi isossa roolissa.

Kevät­tal­ven lakko oli kuiten­kin koettelemus.

– Tuupo­vaa­rassa on lakkoiltu harvoin ja yksit­täi­siä päiviä. Nyt reilun sadan työn­tekijän työt olivat pysäh­dyk­sissä viikon. Lakko ei ollut meidän käsis­sämme, mutta tunnel­maa se kiristi – liekö yli päästy vieläkään.